Sähköavusteisten pyörien kolareissa kuollut on varsin iäkäs

Liikenteessä kuolee vuosittain parikymmentä polkupyöräilijää.

Parikymmentä polkupyöräilijää kuolee vuosittain liikenteessä. Heistä valtaosa on yli 54-vuotiaita, selviää raportista, jossa käydään lävitse vuosina 2016–2020 tapahtui 83 polkupyöräilijän kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa kuoli 23 nais- ja 60 miespyöräilijää.

Onnettomuuksissa näkyy myös sähköavusteisten polkupyörien kasvanut suosio. Näissä kuolonkolareissa uhri on ollut varsin iäkäs.

Tiedot käyvät ilmi tietopankista nimeltä OTI-pyöräilyraportti 2022. Raportin aineistopohjana ovat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien vuosina 2016–2020 tutkimat polkupyöräilijän kuolemaan johtaneet onnettomuudet.

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tutkii kaikki liikenteen kuolonkolarit.

Kolareissa mukana sähköavusteiset pyörät

Raportin läpikäymissä kuolonkolareissa nousevat esiin myös sähköavusteiset polkupyörät – ja se, että kuolleet ovat olleet varsin iäkkäitä.

Neljässä onnettomuudessa pyöräilijä ajoi sähköavusteisella polkupyörällä.

Yhdessä tapauksessa pyörään oli asennettu polttomoottori. Kyseinen moottori oli tarkoitettu polkupyörään asennettavaksi, mutta sitä ei ollut hyväksytty tieliikenteeseen.

Näistä viidestä sähköavusteisen tai polttomoottorilla varustetun polkupyörän onnettomuudesta neljässä pyöräilijä oli yli 70-vuotias, kun taas yhdessä 55–70-vuotias.

Yhteenajo henkilöauton kanssa

Sähköavusteisten polkupyörien tyypillinen onnettomuus oli yhteenajo henkilöauton kanssa. Neljästä sähköavusteisen polkupyörän onnettomuudesta kolme oli tällaisia yhteenajoja.

Kaikki kolme onnettomuutta tapahtuivat pyöräilijän ylittäessä ajorataa pyörätien jatkeella. Yhdessä tapauksessa henkilöauton kuljettaja oli liikennesääntöjen mukaan väistämisvelvollinen, kun taas kahdessa pyöräilijä ei noudattanut väistämisvelvollisuuttaan lähtiessään ylittämään katua.

Näistä toisessa pyöräilijä ajoi lisäksi kiellettyyn ajosuuntaan yksisuuntaisella pyörätiellä.

Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan polkupyörien sähköavusteisuus ei ollut missään näistä yhteenajoista ratkaiseva taustatekijä onnettomuuden syntymisen näkökulmasta, vaikka sähköavusteisuus saattoi mahdollistaa kaikissa tapauksissa lihasvoimin saavutettavaa nopeutta suuremman ajonopeuden.

Havaintovirheet taustalla

Yhteistä onnettomuuksille tutkijalautakuntien arvioiden mukaan oli niin pyöräilijöiden kuin henkilöauton kuljettajien havainto- tai ennakointivirheet. Se tarkoittaa, että henkilöautoilijat eivät havainneet pyöräilijöitä lainkaan, kun taas pyöräilijät saattoivat kyllä havaita autot (liian myöhään), mutta ajattelivat autoilijoiden väistävän.

Kaikissa tapauksissa onnettomuuspaikan liikenneympäristö oli tutkijalautakuntien mukaan vaarallinen ensisijaisesti puuttuvan liikennevalo-ohjauksen, vilkkaan liikenteen tai epäselvän liikenteenohjauksen vuoksi.

Yksi sähköavusteisen polkupyörän onnettomuus samoin kuin polttomoottorilla varustetun pyörän onnettomuus olivat pyöräilijän yksittäisonnettomuuksia. Toisessa tapauksessa pyöräilijä törmäsi ajonestopuomiin, kun taas toisessa pyöräilijä kaatui lokasuojan kiinnikkeen kiilautuessa etupyörää vasten.

Ensimmäisessä tapauksessa pyörän sähköavusteisuus mahdollisti pyöräilijälle liian suuren tilannenopeuden, eikä hän ehtinyt myöhästyneiden havaintojensa ja päihtymyksensä takia korjata ajolinjaansa ajoissa. Tapahtumapaikka oli pyöräilijälle tuttu.

Toisessa onnettomuudessa pyörän moottorin ja tämän mahdollistaman mahdollisen kovemman ajonopeuden aiheuttama tärinä sai pyörän lokasuojan pettämään kiinnikkeistään, mikä johti onnettomuuteen.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat vuosina 2016–2020 kaikkiaan 1 117 kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Näistä onnettomuuksista joka kymmenes oli polkupyöräilijän kuolemaan johtanut onnettomuus.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto Lähde: OTI-pyöräilyraportti 2022

a:2:{i:0;s:6:"123283";i:1;s:6:"123285";}