Sata miljoonaa euroa tiestölle liian vähän, kritisoivat Kauppakamarit

Tieverkolle tulisi taata riittävästi rahaa suunniteltaessa vuosien 2021–2032 väylähankkeita, sillä "maantieverkolla kulkee 90 prosenttia henkilöliikenteestä ja 70 prosenttia tavaraliikenteestä", muistuttavat Kauppakamarit.

Teiden rahoitus tulevina vuosikymmeninä huolettaa monia tahoja. Kauppakamarit ovat tuoreessa kannanotossaan huolissaan Suomi-neidon verenkierron eli tieverkoston kunnosta. Rapautuvat tiet vaativat riittävät kunnostusrahat myös tulevaisuudessa.

Huolen taustalla on käynnissä oleva valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu, joka tarkoittaa maan liikenneväylien elinvoimaisuuden takaavasta rahanjaosta päättämistä. Suomessa suunnitellaan nyt ensi kertaa pitkäjänteisesti, vuosiksi 2021–2032, kuinka eri liikennemuotoja kehitetään.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Valtaosin tiestön varassa

Kauppakamarit ovat huolissaan, siitä, saako tiestö eri väylämuotojen rahanjaossa ansaitsemansa aseman.

– Kehittämisinvestoinneille on suunnitelmassa varattu noin 6,1 miljardia euroa, mikä tarkoittaa maantieverkolle vähän yli 100 miljoonaa euroa vuodessa. Summat ovat hyvin pieniä, kun otetaan huomioon, että maantieverkolla kulkee 90 prosenttia henkilöliikenteestä ja 70 prosenttia tavaraliikenteestä, Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood muistuttaa.

Saman huolen tiestön asemasta on hieman aiemmin ilmaisut myös Autoliitto, joka kummeksui suunnitteluvaiheessa linjattuja rahanjaon painotuksia omassa lausunnossaan seuraavasti: ”Esityksessä tieverkon rahoitusosuus kehittämisrahasta on 45 prosenttia ja perusväylänpidon rahoituksesta 52 prosenttia. Rahoitus ei vastaa liikennesuoritteita väyläverkon eri osissa. Tieverkon kehittämisen rahoitus on laskeva ja laskua vuoden 2021 tasosta vuoteen 2032 on lähes 30 prosenttia.”

Autoliitto toi myös esiin, että maantieliikenteen osuus kaupallisesta tavaraliikenteestä on 88 prosenttia tavaratonneista ja 2/3 tonnikilometreistä. Samaan aikaan rautatieliikenteen osuus henkilöliikenteestä on 4 prosenttia (Henkilöliikennetutkimus) ja kaupallisesta tavaraliikenteessä 13 prosenttia ja 1/4 tonnikilometreistä.

Kauas tulevaisuuteen, mutta miten rahoitettuna?

Kauppakamarien kannanoton mukaan ”liikenteen infraan tarvitaan huomattavasti vankempi rahoituspohja, jotta toimivat liikenneyhteydet voidaan varmistaa tulevaisuudessa.”

Liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa laadittavan suunnitelman tavoitteena on yli hallituskausien ulottuva suunnittelu, jossa valtion rahaa ohjataan liikenneväylien ja -ympäristön ylläpitoon. Parlamentaarisesti eli kaikki puolueet mukaan ottaen suunnitelma laaditaan 12 vuodeksi kerrallaan ja sitä päivitetään hallituskausittain tarvittaessa ja suunnittelutyötä tehdään myös aina seuraavat neljä vuotta eteenpäin.

Keskuskauppakamarin Päivi Wood pitää hyvänä, että Liikenne 12 -suunnitelman rahoituksessa näkyy panostus raideliikenteeseen, joka luo pohjan myös liikenteen viherryttämiselle. Samalla kuitenkin maantieverkon kehittämisinvestointien rahoitustaso jää hyvin vaatimattomaksi.

”Rahoitus on ollut riittämätöntä pitkään”

Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen tähdentää, että valtiovallan pitkän aikavälin suunnittelulta tarvitaan konkretiaa.

– Suuret liikenneinvestoinnit vaikuttavat suoraan alueelliseen maankäytön ja liikenteen suunnitteluun sekä yritysten investointeihin, minkä vuoksi niistä on oltava selkeä käsitys pitkälle tulevaisuuteen, Lahtinen linjaa.

Liikenne 12 -suunnitelmasta ei saa Lahtisen mukaan selkeää kuvaa valtakunnallisen liikennejärjestelmän kehittämisestä tulevaisuudessa, koska konkreettisista investoinneista päätetään erikseen Väyläviraston laatimassa investointiohjelmassa.

Hän kummastelee myös sitä, että suurten valtakunnallisten raidehankkeiden valmistelu on erotettu kolmeksi, suunnitelman ulkopuoliseksi hankkeeksi, vaikka niillä on merkittävä vaikutus liikennejärjestelmän kokonaisuuteen.

Lahtinen muistuttaa, että liikenneväylien rahoituksen haasteet ovat olleet ongelma jo kauan.

– Liikenneinfran rahoitus on ollut riittämättömällä tasolla jo pitkään. Valtion tulee pyrkiä rahoitustason nostoon muilla keinoin kuin sysäämällä entistä suurempaa vastuuta liikenneverkon kehittämisestä kuntien hartioille. Valtio saa jo hyväkseen muun muassa tieliikenteen verotulot ja hyötyy muutenkin monin tavoin kaupunkiseutujen kasvusta.

Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy