4.3.2021 Liikenne Sata miljoonaa euroa tiestölle liian vähän, kritisoivat Kauppakamarit Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Tieverkolle tulisi taata riittävästi rahaa suunniteltaessa vuosien 2021–2032 väylähankkeita, sillä "maantieverkolla kulkee 90 prosenttia henkilöliikenteestä ja 70 prosenttia tavaraliikenteestä", muistuttavat Kauppakamarit. Teiden rahoitus tulevina vuosikymmeninä huolettaa monia tahoja. Kauppakamarit ovat tuoreessa kannanotossaan huolissaan Suomi-neidon verenkierron eli tieverkoston kunnosta. Rapautuvat tiet vaativat riittävät kunnostusrahat myös tulevaisuudessa. Huolen taustalla on käynnissä oleva valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu, joka tarkoittaa maan liikenneväylien elinvoimaisuuden takaavasta rahanjaosta päättämistä. Suomessa suunnitellaan nyt ensi kertaa pitkäjänteisesti, vuosiksi 2021–2032, kuinka eri liikennemuotoja kehitetään. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Valtaosin tiestön varassa Kauppakamarit ovat huolissaan, siitä, saako tiestö eri väylämuotojen rahanjaossa ansaitsemansa aseman. – Kehittämisinvestoinneille on suunnitelmassa varattu noin 6,1 miljardia euroa, mikä tarkoittaa maantieverkolle vähän yli 100 miljoonaa euroa vuodessa. Summat ovat hyvin pieniä, kun otetaan huomioon, että maantieverkolla kulkee 90 prosenttia henkilöliikenteestä ja 70 prosenttia tavaraliikenteestä, Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood muistuttaa. Saman huolen tiestön asemasta on hieman aiemmin ilmaisut myös Autoliitto, joka kummeksui suunnitteluvaiheessa linjattuja rahanjaon painotuksia omassa lausunnossaan seuraavasti: ”Esityksessä tieverkon rahoitusosuus kehittämisrahasta on 45 prosenttia ja perusväylänpidon rahoituksesta 52 prosenttia. Rahoitus ei vastaa liikennesuoritteita väyläverkon eri osissa. Tieverkon kehittämisen rahoitus on laskeva ja laskua vuoden 2021 tasosta vuoteen 2032 on lähes 30 prosenttia.” Autoliitto toi myös esiin, että maantieliikenteen osuus kaupallisesta tavaraliikenteestä on 88 prosenttia tavaratonneista ja 2/3 tonnikilometreistä. Samaan aikaan rautatieliikenteen osuus henkilöliikenteestä on 4 prosenttia (Henkilöliikennetutkimus) ja kaupallisesta tavaraliikenteessä 13 prosenttia ja 1/4 tonnikilometreistä. Kauas tulevaisuuteen, mutta miten rahoitettuna? Kauppakamarien kannanoton mukaan ”liikenteen infraan tarvitaan huomattavasti vankempi rahoituspohja, jotta toimivat liikenneyhteydet voidaan varmistaa tulevaisuudessa.” Liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa laadittavan suunnitelman tavoitteena on yli hallituskausien ulottuva suunnittelu, jossa valtion rahaa ohjataan liikenneväylien ja -ympäristön ylläpitoon. Parlamentaarisesti eli kaikki puolueet mukaan ottaen suunnitelma laaditaan 12 vuodeksi kerrallaan ja sitä päivitetään hallituskausittain tarvittaessa ja suunnittelutyötä tehdään myös aina seuraavat neljä vuotta eteenpäin. Keskuskauppakamarin Päivi Wood pitää hyvänä, että Liikenne 12 -suunnitelman rahoituksessa näkyy panostus raideliikenteeseen, joka luo pohjan myös liikenteen viherryttämiselle. Samalla kuitenkin maantieverkon kehittämisinvestointien rahoitustaso jää hyvin vaatimattomaksi. ”Rahoitus on ollut riittämätöntä pitkään” Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen tähdentää, että valtiovallan pitkän aikavälin suunnittelulta tarvitaan konkretiaa. – Suuret liikenneinvestoinnit vaikuttavat suoraan alueelliseen maankäytön ja liikenteen suunnitteluun sekä yritysten investointeihin, minkä vuoksi niistä on oltava selkeä käsitys pitkälle tulevaisuuteen, Lahtinen linjaa. Liikenne 12 -suunnitelmasta ei saa Lahtisen mukaan selkeää kuvaa valtakunnallisen liikennejärjestelmän kehittämisestä tulevaisuudessa, koska konkreettisista investoinneista päätetään erikseen Väyläviraston laatimassa investointiohjelmassa. Hän kummastelee myös sitä, että suurten valtakunnallisten raidehankkeiden valmistelu on erotettu kolmeksi, suunnitelman ulkopuoliseksi hankkeeksi, vaikka niillä on merkittävä vaikutus liikennejärjestelmän kokonaisuuteen. Lahtinen muistuttaa, että liikenneväylien rahoituksen haasteet ovat olleet ongelma jo kauan. – Liikenneinfran rahoitus on ollut riittämättömällä tasolla jo pitkään. Valtion tulee pyrkiä rahoitustason nostoon muilla keinoin kuin sysäämällä entistä suurempaa vastuuta liikenneverkon kehittämisestä kuntien hartioille. Valtio saa jo hyväkseen muun muassa tieliikenteen verotulot ja hyötyy muutenkin monin tavoin kaupunkiseutujen kasvusta. Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää: Miksi tieliikenne jää rahoituksessa jalkoihin, kysyy Autoliitto Teksti: Marko Jokela Kuva: Moottorin arkisto Lähteet: Keskuskauppakamari, Helsingin seudun kauppakamari Lue lisää Kaikki artikkelit 27.4.2024 Liikenne Suomalaisten tyytyväisyys joukkoliikenteeseen on noussut – takseihin päinvastoin 26.4.2024 Moottoripyörät Testi: Vedenpitävä reppu pyöräilyyn ja moottoripyöräilyyn – vesitiiveys menee käytettävyyden edelle 25.4.2024 Uutinen Polestar 4 kävi ensivisiitillä Suomessa – tältä näyttää auto ilman takalasia 24.4.2024 Uutinen Sähköautoista paljastunut yksi merkittävä ongelma – lähes joka viides hylätty katsastuksessa 23.4.2024 Uutinen Nuoret hirvieläimet etsivät nyt elinpaikkojaan – ja voivat poukkoilla liikenteessä 17.4.2024 Liikenne Veroaikeet: Autoilulle keppiä ja porkkanaa 16.4.2024 Uutinen Dacia Duster alkaen 24399 euroa – eikä muitakaan hintoja tarvitse muistaa kuin kaksi 12.4.2024 Liikennepolitiikka Näin taksien ryvettynyt maine palautuisi – eikä toimia ole ihan vähän! 12.4.2024 Sähköautot Porsche odottaa uuden Taycanin myötä uusia asiakkaita – automalli noussut Porschen myydyimmäksi malliksi Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 24.4.2024 Uutinen Sähköautoista paljastunut yksi merkittävä ongelma – lähes joka viides hylätty katsastuksessa 25.4.2024 Koeajo Koeajo: Suzuki Swift – tonnikeiju tarjoaa halvalla hauskaa 25.4.2024 Ajoneuvot Nimi muutettu: Mazda 6 ei katoa, vaan muuttaa muotoaan - tällä kertaa kiinalaisena sähköautona 26.4.2024 Tapahtumat Hymyilevän Motoristin Kevätpäivä 2024 järjestetään Lahdessa 26.4.2024 Ajoneuvot Opel Grandland on nyt täysin uusi - luvassa lisää kokoa ja näköä sekä hurjia lupaava täyssähkömalli 24.4.2024 Uutinen Sähköautoista paljastunut yksi merkittävä ongelma – lähes joka viides hylätty katsastuksessa 22.4.2024 Käytetyt erikoisuudet Käytetyt erikoisuudet: Simca Chambord V8 - ”kaunis mutta voimaton” 23.4.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: Mercedes-Benz S124 tyylikkäämmäksi tummennuskalvojen poistolla 24.4.2024 Yleinen Uusi Tesla Model 3 Ludicrous on kolmessa sekunnissa nollasta sataan kiihtyvä perheauto, jonka saa alle 60 000 eurolla - naurettavaa 20.4.2024 Huutokauppahelmet Huutokauppahelmet – Opel Calibra Turbo ja aikamatka ysärille 1.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Toyota Yariksen avolavaversio ei ole ollenkaan hassumpi 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 17.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: tältä olisi näyttänyt ainutlaatuinen Porschen versio Lada 2103:sta, jota VAZ ei lopulta hyväksynyt 24.4.2024 Uutinen Sähköautoista paljastunut yksi merkittävä ongelma – lähes joka viides hylätty katsastuksessa 9.4.2024 Autoilu Auton kilometrimittaria rukattu – mistä huijaus paljastuu?