Suomen Ilmavoimienkin yhteyskoneena toimiva Pilatus PC-12 päivitettiin maailman kehittyneimmällä ohjaamojärjestelmällä

Pilatus PC-12 PRO on sveitsiläisvalmistajan suosikkikonetyypin uusin versio, jonka ohjaamon Garmin G3000 Prime täyttää kosketusnäytöillä.

Pilatus Aircraft on sveitsiläinen lentokonevalmistaja, joka on erikoistunut monikäyttöisiin ja poikkeuksellisen lyhyen kiitotievaatimuksen omaaviin tasokkaisiin lentokoneisiin. Pilatuksen ilma-alustarjonta käsittää nykyisin fiinien siviilikoneiden lisäksi sotilaskäyttöön suunnatun harjoituskoneen, PC-21:n.

Yhtiön todennäköisesti tunnetuin tuote on 1990-luvun alusta lähtien jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan tuotannossa ollut yksimoottorinen potkuriturbiinikone PC-12, jonka monipuolisia kykyjä hyödyntävät sekä siviili- että sotilastoimijat nyt jo yli 2 000 valmistetun kappaleen vahvuudella.

Yksi PC-12:n käyttäjistä on Suomen Ilmavoimat, joka on operoinut kuutta PC-12 NG -sukupolven edustajaa vuodesta 2010 lähtien. Ilmavoimat käyttää tyyppiä pääasiassa yhteyskoneenaan. Myös Suomen siviilirekisteristä löytyy jokunen Pilatus PC-12.

Seuraava askel suositun PC-12:n tarinassa on PC-12 PRO, joka hyppää saman tien kehityksen kärkeen ottamalla ensimmäisenä konetyyppinä käyttöön Garminin uraauurtavan, kosketusnäyttöihin perustuvan G3000 Prime -ohjaamojärjestelmän.

Käytettävyys uudelle tasolle

Automaailmassa kosketusnäytöistä on tullut melkoinen viha-rakkaussuhteen koetinkivi. Toiset pitävät siitä, että lähes kaikki auton toiminnot keskitetään kosketusnäytölle, mutta yhä kasvava toinen mielipide on se, että fyysisetkin painikkeet ansaitsevat olla kojelaudalla.

Lentokoneessa on jo lähtökohtaisesti huomattavan paljon henkilöautoa runsaampi ohjaamonäkymä. Paitsi että lentokonetta ohjataan autoa useammilla ulottuvuuksilla, on siinä paljon enemmän operoitavaa tekniikkaa, ja myös valvottavia kohteita esimerkiksi moottorin/moottoreiden toiminnan osalta. Lisäksi useimmissa nykyaikaisissa lentokoneissa on kehittyneet säätutkat, jotka entisestään lisäävät näyttöjen ja nippeleiden määrää ohjaamossa.

Tyypillisessä kevyessä yleisilmailukoneessa, niistä esimerkiksi maailman yleisimpänä Cessna 172:ssa, tai Pilatus PC-12:n kaltaisessa pienessä matkustajakoneessa riittää siis ohjaamon toimintoja ja paljon pieniä mittareita.

Maailman huomattavimpiin kuuluva lentokoneiden avioniikkajärjestelmien valmistaja, amerikkalainen Garmin Aviation oli kuitenkin sitä mieltä, että asian voi hoitaa yksinkertaisemmin, ja julkisti tähän mennessä ilmailevan maailman tunnetuimman yleisilmailukoneiden lasiohjaamoratkaisun, Garmin G1000:n, vuonna 2004.

Garmin G1000:ssa kaikki pienet pyöreät mittarit on korvattu mahdollisia varajärjestelmiä lukuun ottamatta kahdella vierekkäisellä lasinäytöllä. Yksi näytöistä on nimeltään PFD eli primary flight display, ja se tuottaa lähtökohtaisesti kaiken itse lentämisen hallintaan liittyvän informaation, kuten tiedot korkeudesta, nopeudesta ja suunnasta sekä kuuluisan keinohorisontin. Toinen näyttö, MFD, jolle paras suomennos voisi olla yksinkertaisesti monitoiminäyttö, käsittää puolestaan vaihdettavan näkymän, ja siinä esitetään esimerkiksi moottorin/moottoreiden toimintaan liittyviä tietoja, navigoinnin näytöt sekä säätiedot.

Seuraava askel oli puolestaan Garmin G3000, joka on kevyisiin suihku- tai potkuriturbiinikoneisiin suunniteltu vastaava järjestelmä. Pääasiallisena erona G1000:een on kolmen kosketusnäytön konfiguraatio. G3000:lla voidaan esittää enemmän informaatiota, ja se tuo ohjaamoon huomattavasti enemmän "ison koneen" tuntua.

Ja nyt Garmin Aviation on siis vienyt kevyiden turbiinikoneiden lasiohjaamon vieläkin pidemmälle G3000 Prime -järjestelmällä, joka tulee ensimmäisenä saataville Pilatus PC-12:n tuoreimpaan painokseen, PC-12 PRO:hon.

Garmin Aviation on G3000 Primen kautta halunnut tuoda yli 30 000 koneeseen asennetun lasiohjaamonsa käytettävyyden uudelle tasolle. Prime koostuu kolmesta kosketusnäytöstä, jotka ovat nyt kaikki 14-tuumaisia. Garmin tosin itse puhuu näyttöjen sijaan "ikkunoista", jotka ovat immuuneja sormenjäljille, ja jotka säilyttävät luettavuutensa hankalimmassakin auringonpaisteessa. Ikkunat ovat aiempaakin muunneltavampia, ja mikäli konetta lentää kaksi lentäjää, he voivat käyttää samaa kosketusnäyttöä yhtä aikaa.

Lisäksi uuden järjestelmän prosessointinopeus on kaksinkertainen aiempaan verrattuna, ja myös näyttöjen terävyys sekä nopeus ovat selvästi parantuneet. Garmin on myös luonut usein käytettäville toiminnoille pikalinkkejä, ja uudet älykkäät tarkistuslistat on linkitetty varoitusjärjestelmiin. Samalla saataville on tullut tai saatavilla pysyy iso kasa liitettäviä järjestelmiä, jotka parantavat turvallisuutta tai vähentävät lentäjän työkuormaa.

Järjestelmä ei kuitenkaan ole muuttunut liikaa, etteikö edelliseen G3000:een tottunut lentäjä ottaisi sitä nopeasti haltuunsa.

Lähteet: Pilatus Aircraft, Garmin Aviation, Simple Flying, Flying Magazine