Teiden kunto rapistuu nykyisestä – Tieyhdistys povaa kylmää kyytiä

Teiden kunto kehnonee nykyisestä huonosta kunnosta ja tienpidon rahapuro kuivuu vuodesta 2022, arvioi Suomen Tieyhdistys.

Teiden kunto on lähivuosina uhattuna, epäilee Suomen Tieyhdistys, vaikka ”tieliikenne on niin matkustaja- kuin kuljetusmääriltään, verkon pituutta unohtamatta, ylivoimainen markkinajohtaja Suomessa.”

Huolen ja Tieyhdistyksen tuoreen kannanoton taustalla on käynnissä oleva valtakunnallinen 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnittelu, joka tarkoittaa maan liikenneväylien käytettävästä rahoituksen edellytyksistä päättämistä. Suomessa suunnitellaan nyt siis ensi kertaa pitkäjänteisesti, vuosiksi 2021–2032, kuinka eri liikennemuotoja kehitetään.

– Tieverkon suhteellisen osuuden tulisi olla esimerkiksi verkon pituus huomioiden yli 90 prosenttia rahoituksesta, Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen linjaa.

– Nykyrahoitustasolla korjausvelka saadaan juuri ja juuri pysymään kurissa ja rahoitustason aletessa se kääntyy jälleen kasvuun. Esitetyllä ajanjaksolla tieverkon kunto tulee selvästi rapistumaan jo nykyisestä huonosta kunnosta.

Huolen tiestön lähitulevaisuudesta jakaa myös Autoliitto, joka omassa lausunnossaan kummeksui rahanjakoa: ”Esityksessä tieverkon rahoitusosuus kehittämisrahasta on 45 prosenttia ja perusväylänpidon rahoituksesta 52 prosenttia. Rahoitus ei vastaa liikennesuoritteita väyläverkon eri osissa. Tieverkon kehittämisen rahoitus on laskeva ja laskua vuoden 2021 tasosta vuoteen 2032 on lähes 30 prosenttia.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Rahoitustaso notkahtaa rajusti

Tieyhdistyksen perkaa lausunnossaan suunnitelmat lävitse perusteellisesti tieliikenteen näkökulmasta.

– Esityksen mukaan perusväylänpidon rahoituksessa rautateiden osuutta rahoista kasvatetaan 2 % ja teiden vastaavasti lasketaan 2 %, oudoksuu Tieyhdistys.

Lausunnonantajan mukaan tämä tarkoittaa sitä, että perusväylänpidon rahoitustaso notkahtaa vuoden 2022 jälkeen.

– Perustienpidossa päästään vuoden 2022 tasolle vasta vuonna 2029. Tämä on erittäin huono tilanne ja ennakoi korjausvelan kasvamista näiden vuosien aikana.

Eroon siltarumpupolitiikasta

Liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa laadittavan suunnitelman tavoitteena on yli hallituskausien ulottuva suunnittelu, jossa valtion rahaa ohjataan liikenneväylien ja -ympäristön ylläpitoon. Parlamentaarisesti eli kaikki puolueet mukaan ottaen suunnitelma laaditaan 12 vuodeksi kerrallaan ja sitä päivitetään hallituskausittain tarvittaessa ja suunnittelutyötä tehdään myös aina seuraavat neljä vuotta eteenpäin.

Suunnittelun pitkäjänteisyydellä pyritään eroon niin sanotusta siltarumpupolitikoinnista, jossa poliitikot jakavat sirpaleisesti ja lyhytnäköisesti rahaa eri liikennehankkeisiin, alueellisesti omalle kannatusalueelle painottuen.

Kuinka käy syrjäseutujen?

Suunnitelmaluonnoksen mukainen perustienpidon rahoitus ja sen kehitys eivät Tieyhdistyksen mukaan anna kovin ruusuista kuvaa isojen kaupunkiseutujen ulkopuolella asuville ihmisille.

– Luonnoksessa todetaan myös, että osalla vähäliikenteisiä verkkoja korjausvelka voi kasvaa, mikäli elinkeinoelämän ja työssäkäynnin tarpeet täyttyvät muuten, huomioidaan lausunnossa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy