4.3.2021 Liikenne Sata miljoonaa euroa tiestölle liian vähän, kritisoivat Kauppakamarit Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Tieverkolle tulisi taata riittävästi rahaa suunniteltaessa vuosien 2021–2032 väylähankkeita, sillä "maantieverkolla kulkee 90 prosenttia henkilöliikenteestä ja 70 prosenttia tavaraliikenteestä", muistuttavat Kauppakamarit. Teiden rahoitus tulevina vuosikymmeninä huolettaa monia tahoja. Kauppakamarit ovat tuoreessa kannanotossaan huolissaan Suomi-neidon verenkierron eli tieverkoston kunnosta. Rapautuvat tiet vaativat riittävät kunnostusrahat myös tulevaisuudessa. Huolen taustalla on käynnissä oleva valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu, joka tarkoittaa maan liikenneväylien elinvoimaisuuden takaavasta rahanjaosta päättämistä. Suomessa suunnitellaan nyt ensi kertaa pitkäjänteisesti, vuosiksi 2021–2032, kuinka eri liikennemuotoja kehitetään. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Valtaosin tiestön varassa Kauppakamarit ovat huolissaan, siitä, saako tiestö eri väylämuotojen rahanjaossa ansaitsemansa aseman. – Kehittämisinvestoinneille on suunnitelmassa varattu noin 6,1 miljardia euroa, mikä tarkoittaa maantieverkolle vähän yli 100 miljoonaa euroa vuodessa. Summat ovat hyvin pieniä, kun otetaan huomioon, että maantieverkolla kulkee 90 prosenttia henkilöliikenteestä ja 70 prosenttia tavaraliikenteestä, Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood muistuttaa. Saman huolen tiestön asemasta on hieman aiemmin ilmaisut myös Autoliitto, joka kummeksui suunnitteluvaiheessa linjattuja rahanjaon painotuksia omassa lausunnossaan seuraavasti: ”Esityksessä tieverkon rahoitusosuus kehittämisrahasta on 45 prosenttia ja perusväylänpidon rahoituksesta 52 prosenttia. Rahoitus ei vastaa liikennesuoritteita väyläverkon eri osissa. Tieverkon kehittämisen rahoitus on laskeva ja laskua vuoden 2021 tasosta vuoteen 2032 on lähes 30 prosenttia.” Autoliitto toi myös esiin, että maantieliikenteen osuus kaupallisesta tavaraliikenteestä on 88 prosenttia tavaratonneista ja 2/3 tonnikilometreistä. Samaan aikaan rautatieliikenteen osuus henkilöliikenteestä on 4 prosenttia (Henkilöliikennetutkimus) ja kaupallisesta tavaraliikenteessä 13 prosenttia ja 1/4 tonnikilometreistä. Kauas tulevaisuuteen, mutta miten rahoitettuna? Kauppakamarien kannanoton mukaan ”liikenteen infraan tarvitaan huomattavasti vankempi rahoituspohja, jotta toimivat liikenneyhteydet voidaan varmistaa tulevaisuudessa.” Liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa laadittavan suunnitelman tavoitteena on yli hallituskausien ulottuva suunnittelu, jossa valtion rahaa ohjataan liikenneväylien ja -ympäristön ylläpitoon. Parlamentaarisesti eli kaikki puolueet mukaan ottaen suunnitelma laaditaan 12 vuodeksi kerrallaan ja sitä päivitetään hallituskausittain tarvittaessa ja suunnittelutyötä tehdään myös aina seuraavat neljä vuotta eteenpäin. Keskuskauppakamarin Päivi Wood pitää hyvänä, että Liikenne 12 -suunnitelman rahoituksessa näkyy panostus raideliikenteeseen, joka luo pohjan myös liikenteen viherryttämiselle. Samalla kuitenkin maantieverkon kehittämisinvestointien rahoitustaso jää hyvin vaatimattomaksi. ”Rahoitus on ollut riittämätöntä pitkään” Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen tähdentää, että valtiovallan pitkän aikavälin suunnittelulta tarvitaan konkretiaa. – Suuret liikenneinvestoinnit vaikuttavat suoraan alueelliseen maankäytön ja liikenteen suunnitteluun sekä yritysten investointeihin, minkä vuoksi niistä on oltava selkeä käsitys pitkälle tulevaisuuteen, Lahtinen linjaa. Liikenne 12 -suunnitelmasta ei saa Lahtisen mukaan selkeää kuvaa valtakunnallisen liikennejärjestelmän kehittämisestä tulevaisuudessa, koska konkreettisista investoinneista päätetään erikseen Väyläviraston laatimassa investointiohjelmassa. Hän kummastelee myös sitä, että suurten valtakunnallisten raidehankkeiden valmistelu on erotettu kolmeksi, suunnitelman ulkopuoliseksi hankkeeksi, vaikka niillä on merkittävä vaikutus liikennejärjestelmän kokonaisuuteen. Lahtinen muistuttaa, että liikenneväylien rahoituksen haasteet ovat olleet ongelma jo kauan. – Liikenneinfran rahoitus on ollut riittämättömällä tasolla jo pitkään. Valtion tulee pyrkiä rahoitustason nostoon muilla keinoin kuin sysäämällä entistä suurempaa vastuuta liikenneverkon kehittämisestä kuntien hartioille. Valtio saa jo hyväkseen muun muassa tieliikenteen verotulot ja hyötyy muutenkin monin tavoin kaupunkiseutujen kasvusta. Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää: Miksi tieliikenne jää rahoituksessa jalkoihin, kysyy Autoliitto Teksti: Marko Jokela Kuva: Moottorin arkisto Lähteet: Keskuskauppakamari, Helsingin seudun kauppakamari Lue lisää Kaikki artikkelit 28.3.2024 Uutinen Vaarana on tiestön korjaustarpeen hallitsematon kasvu 27.3.2024 Moottoripyörät KTM haukkasi itselleen päätösvallan MV Agustasta 27.3.2024 Uutinen Kainuulle messevä tunnustus luontomatkailualueena 26.3.2024 Uutinen Operaatio Pajunkissa starttaa jo 54. kerran – Autoliitto varoittaa routakuopista ja kevätauringosta 26.3.2024 Moottoripyörät Husqvarna Svartpilen 801 – malliston suurin ja tehokkain nakupyörä 25.3.2024 Ajoneuvot Asiakkaan ostama Volkswagen olikin savuttava öljynkuluttaja – myyjäliike alkoi etsiä syyllistä edellisestä omistajasta 24.3.2024 Uutinen Taksien ryvettynyt maine vaatii korjausta – mutta mitä toimia? 23.3.2024 Uutinen Kuolonkolareiden kauhun kolmikko – vuodesta toiseen 21.3.2024 Uutinen Lentovuosi 2023: Kaupallisen lentoliikenteen historian toiseksi turvallisin vuosi – kukaan ei kuollut suihkukoneessa! Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 28.3.2024 Päivän kuva Päivän kuva: Herra tasavallan presidentti, kuinka usein pesetätte autonne? 27.3.2024 Ajoneuvot Koeajo: Mercedes-Benz EQB 300 4Matic – tämä tulee tarpeeseen 27.3.2024 Matkailu Satavuotias Fordin matkailuauto – osattiin sitä ennenkin 26.3.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: oliko käytetyllä Volvo V50 -ekodieselillä ajaminen oikeasti halpaa? 26.3.2024 Autoilu Helsingin kaupunki harkitsee bensa- ja dieselautojen käytön kieltämistä 10 vuoden päästä – ”Miten ratkaisut vaikuttaisivat sinun arkeesi?” 24.3.2024 Ajoneuvot Et ollutkaan ainoa, joka ei ymmärtänyt Audin numeropohjaista mallimerkintäpolitiikkaa - siksi se siirtyy historiaan 25.3.2024 Ajoneuvot Asiakkaan ostama Volkswagen olikin savuttava öljynkuluttaja – myyjäliike alkoi etsiä syyllistä edellisestä omistajasta 25.3.2024 Käytetyt erikoisuudet Käytetyt erikoisuudet: 2 x VW Golf - kaksipäisen Golfin varjossa 25.3.2024 Ajoneuvot Koeajo: Volvo XC90 T8 – vanhojentanssien kuningatar 26.3.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: oliko käytetyllä Volvo V50 -ekodieselillä ajaminen oikeasti halpaa? 24.3.2024 Ajoneuvot Et ollutkaan ainoa, joka ei ymmärtänyt Audin numeropohjaista mallimerkintäpolitiikkaa - siksi se siirtyy historiaan 20.3.2024 Ajoneuvot Vanhassa, yli 170 000 kilometriä ajetussa Škodassa havaittiin suuri öljynkulutus pian kauppojen jälkeen – myyjän mielestä autossa ei ollut vikaa luovutushetkellä 20.3.2024 Ajoneuvot Nimi muutettu: Kiinan poliisin peitellessä ökyostoksiaan, voi Mercedes-Benz ML muuttua yhtäkkiä Honda CR-V:ksi 20.3.2024 Uutinen Vakuutusyhtiö If myöntää taas vakuutuksia Porsche Taycan -sähköautoille ja sen sisarmalleille – kunhan tietty ehto täyttyy 25.3.2024 Ajoneuvot Asiakkaan ostama Volkswagen olikin savuttava öljynkuluttaja – myyjäliike alkoi etsiä syyllistä edellisestä omistajasta