26.6.2026

Länkipohjassa sijaitsee suuri muistomerkki, joka on asetettu hyvinkin erikoiseen paikkaan

Kuva Rikhard Wacker
Länkipohjassa nähtiin suuria taisteluja vuonna 1918 ja kylästä löytyykin useampi aiheeseen liittyvä muistomerkki. Kuvassa niin sanottu Lapuan lumiauran muistomerkki.

Nykyään Jämsään kuuluvassa Länkipohjassa sijaitsee niin sanottu Lapuan lumiauran muistomerkki. Muistomerkin sijoituspaikka pääsi yllättämään.

Nykyään Jämsään kuuluvassa Länkipohjassa nähtiin 16.3.1918 Suomen sisällissodan ankarimmat taistelut. Taistelut olivat osa edellispäivänä alkanutta valoisten suurhyökkäystä, jonka päämääränä oli Tampereen valtaaminen. Tuolloin vielä Längelmäen pitäjään kuuluneesta Länkipohjasta oli matkaa Tampereelle 70 kilometriä.

Länkipohja oli strategisesti merkittävä kylä. Se sijaitsi Tampereen ja Jyväskylän välisen maantien varrella ja myös Tampere–Haapamäki-rata kulki Länkipohjan kautta. Näistä syistä Länkipohjaa kutsuttiinkin sodan aikana ”Tampereen lukoksi”.

Punaiset olivat asettuneet Länkipohjaan 10.2.1918, tarkoituksenaan edetä sieltä Jämsän suuntaan. Ennen maaliskuista taistelua Länkipohjassa oli arvioiden mukaan 600-2 000 punasotilasta. Tieto valkoisten tulevasta suurhyökkäyksestä kantautui Länkipohjaan asti, joten kylä ehti tyhjentyä viimeisistä siviileistä ennen taistelun alkamista.

Lapuan lumiauran muistomerkki on pystytetty taisteluissa kaatuneiden isä-Matti ja poika-Ilmari Laurilan muistoksi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lapuan lumiaura ja legenda Laurilan perheestä

Valkoisten puolella taisteluihin osallistui paljon lapualaisia. Lapualaisista nimistä esiin nousee erityisesti yksi perhe. Matti Laurila (vanhempi) sekä hänen kaksi poikaansa Matti Laurila (nuorempi) ja Ilmari Laurila. Tästä Laurilan perheen kolmikosta alettiinkin puhumaan ”Lapuan lumiaurana”.

Myös Lapuan lumiaura oli mukana Länkipohjan valtauksessa. Punaiset olivat ehtineet linnoittautumaan alueelle hyvin, kun taas valkoiset joutuivat etenemään ilman suksia lumisessa ja avonaisessa maastossa. Ankarissa taisteluissa kuoli 37 valkoista ja arvioiden mukaan 20-60 punaista sotilasta. Näiden lisäksi molemmilta puolilta noin sata haavoittui.

Lapuan lumiauralle päivä oli murheellinen. Ensiksi kaatui Ilmari ja pian tämän jälkeen myös Matti-isä. Nuorempi Matti Laurila sai vielä samana päivänä komentoonsa isänsä johtaman komppanian, jatkaen sen kanssa taisteluita aina Tampereelle saakka.

Vaikka Länkipohjan taistelut päättyivät vielä samana päivänä, verilöyly jatkui vielä teloitusten muodossa. Valkoiset ampuivat arvioiden mukaan kuudestakymmenestä jopa yli sataan antautunutta punaista ja siviiliä. Ainakin osasyynä valkoisten suorittamalle verilöylylle voidaan pitää juuri Lauriloiden kaatumista.

Länkipohjan taistelun myötä Lapuan lumiauran ja Laurilan perheen legenda kasvoi entisestään. Sittemmin Laurilat on mainittu Vilppulan urhojen muistolle -marssissa. Jotkut saattavat muistaa myös nuoremman Matti Laurilan Talvisota-elokuvasta, jossa Laurila toimi eteläpohjalaisen jalkaväkirykmentin komentajana. Laurilaa elokuvassa näytteli Esko Salminen.

Lapuan lumiauran muistomerkki on pystytetty tiedon mukaan vuonna 1921.

Lapuan lumiauran muistomerkki

Länkipohjan taistelut ovat saaneet sittemmin useita muistomerkkejä. Pelkästään Lauriloihin keskittyviä muistomerkkejä on tarjolla tätä nykyä peräti kaksin kappalein.

Muistomerkeistä vanhempi ja kookkaampi löytyy Länkipohjan keskustasta, joten se vaatii pienen koukkaisun pois valtatie 9:ltä. Länkipohjan keskustan muistomerkki on omistettu Lapuan lumiauralle. Muistomerkissä lukee hyvinkin mahtipontisesti: ”Lapuan lumiaura – Isä ja poika Matti ja Ilmari Laurila kaatuivat voittajina Länkipohjan taistelussa 16.3.1918”.

Paikalle tultaessa muistomerkin sijainti aiheuttaa pienen yllätyksen, se nimittäin sijaitsee hieman vaikeasti saavutettavasti keskellä risteyksessä olevaa liikenteenjakajaa. Muistomerkin ihastelu tapahtuu käytännössä autotieltä käsin, teki katselmuksen sitten mistä suunnasta tahansa.

Muistomerkin sijainti on erikoinen. Se sijaitsee keskellä liikenteenjakajaa.

Tarina ei kerro sitä, miten muistomerkki on päätynyt näin erikoiseen paikkaan. Kenties sen pystytyshetkellä vuonna 1921 tästä ei ole mennyt vielä ainakaan tämän kokoluokan tietä. Liikenteenjakajana muistomerkki on toiminut ilmakuvien perusteella ainakin 1950-luvulta lähtien, josta löysimme vanhimmat ilmakuvat.

Oman lisähaasteen muistomerkin tutkimiselle tuo se, että lähistöllä ei ole oikein parkkipaikkoja. Muistomerkkiä lähimpänä olevat alueet vaikuttavat yksityisomisteisilta pihapiireiltä, joihin ei oikein kehtaa autoa jättää. Lähimmät varmasti soveliaat parkkipaikat löytyvät paikallisen marketin pihasta noin parin sadan metrin päästä.

Samalle reissulle kannattaa yhdistää myös toinen läheinen muistomerkki, Matti Laurilan muistokivi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Muista myös Matti Laurilan muistokivi

Mikäli aihepiiri kiinnostaa ja aikoo vierailla Lapuan lumiauran muistomerkillä, reissuun kannattaa yhdistää myös toinen läheinen muistomerkki. Matti Laurilan muistokivi sijaitsee aivan valtatie 9:n varressa Lääläjärventiellä.

Vuonna 1990 julkistettu muistokivi on sijoitettu samalle paikalle, missä Laurila todellisuudessakin kaatui. Muistokiven vieressä oleva iso kiviröykkiö on puolestaan tarinan mukaan ollut noilla sijoilla jo vuodesta 1918 asti, merkiten Laurilan kaatumispaikan.

Matti Laurilan muistokiven luona on paremmin parkkitilaa ja enemmän mahdollisuuksia tutustua aiheeseen. Kummallakaan Länkipohjan muistomerkillä ei ole kuitenkaan mitään infotauluja tai näkyviä merkkejä taisteluista, joten tarkempi aiheeseen perehtyminen jää vierailijan omatoimityöksi.

Vaikka vuoden 1918 tapahtumista on kulunut aikaa jo yli vuosisata, Laurilat muistetaan yhä hyvin. Tätäkin juttua tehdessä kävi ilmi, että Länkipohjan taistelupaikat ovat olleet erityisesti eteläpohjalaisten sotahistoriaharrastajien retkikohde, ja näitä muistomerkkejä on käyty katsomassa varta vasten järjestetyillä bussimatkoilla.

Matti Laurilan muistokivi sijaitsee Lääläjärventiellä. Taustalla näkyy ysitie.

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat