Taivaan temppeli – Pekingin vaihtoehtoinen keisarikohde

Kielletty kaupunki on Pekingin ja ehkä Kiinan tunnetuin nähtävyys, mutta jopa väkijoukkoja sietävien paikallisten mielestä massaturismi on mennyt ylitse. Taivaan temppeli sen sijaan tulee yllätyksenä jopa kiinalaisille.

– En ole koskaan käynyt täällä, tämähän on kiva, toteaa kiinalainen matkaemäntäni.

Lausahdus kiteyttää hyvin, että Taivaan temppeli on jäänyt hiukan unohdetuksi helmeksi Pekingin keskustassa. Keisarien asumukseksi tehty Kielletty kaupunki on saanut sijan valtakunnan ykköskohteena, mutta viikkoa aikaisemmin myytävät liput ja turistimassojen loputon virta ovat saaneet paikallisetkin harkitsemaan käyntejään.

Taivaan temppeli sen sijaan on saman ikäinen laaja temppelirakennusten alue. Ming-dynastian aikana 1400-luvun alussa rakennettu temppelialue on vielä Kiellettyä kaupunki suurempi, sillä kiinalaisessa uskomuksessa keisari on taivaan poika, eikä hänen asumuksensa voi olla suurempi kuin taivasjumalan temppeli. Myöhemmin keisari Jiajingin aikaan rakennettiin Pekingiin myös Maan, Kuun ja Auringon temppelit. Nykyiseen muotoonsa temppelialue asettui Qing-kaudella 1750-luvulla. Historian toisessa päässä Taivaan temppeli liitettiin UNESCO:n maailmanperintölistalle 1998.

Jos Taivaan temppeli on Kiellettyä kaupunkia suurempi, niin sitä se todella on. Ulkopuolisine puistoineen yhteensä 267 hehtaarin alueella voisi hetken unohtaa olevansa noin 22 miljoonan ihmisen kotikaupungin keskustassa ja miljardivaltion polttopisteessä. Puistoalueella näkee kiinalaiseen tapaan erilaisia harraste- ja liikuntaporukoita footbagista tai chi'hin. Jos temppelialue ei kiinnosta, myydään pelkälle puistoalueelle halvempia pääsylippuja.

Perinteisessä käytössä keisari seurueineen vaelsi temppeliin kaksi kertaa vuodessa rukoilemaan hyvän sadonkorjuun puolesta. Matkaa kertyi kuutisen kilometriä. Kulkuetta tai varsinkaan rukousseremoniaa ei voinut seurata tavallisena kansalaisena, jatkaen Kielletyn kaupungin luomaa mystiikkaa, sillä keisaria pidettiin jumalallisena. Keisarillinen kulkue vaatikin liikenteen ohjaamista erikoisjärjestelyin ja jopa reitin varrella olevat ikkunat tuli pitää kiinni.

Taivaan temppelin rakennuksista ehkä vähiten vaikuttava, mutta merkitykseltään lähestulkoon tärkein, on temppelialueella oleva pyöröalttari. Marmorialttari on rakennettu pyöreäksi (taivaan muoto) ja sen laatoituksessa ja portaissa toistuu keisaria merkitsevän numero yhdeksän kertotaulu. Kaidemainen reuna vahvistaa ääntä kun seisoo keskilaatan päällä, auttaen keisarin satorukousta kohoamaan taivaisiin. Rukousseremoniaan suhtauduttiin erittäin vakavasti ja pieninkin virhe koettiin pahaksi enteeksi. Sittemmin tunnelma on maallistunut sosiaalisen median myötä.

Rakennusten oman symboliikan lisäksi temppelialueen jäsentely etelästä pohjoiseen on tärkeä osa, samoin kuin kattojen arkkitehtuuri, josta pystyy nopeasti erottamaan apurakennukset varsinaisista. Siniset kattolaatat ovat harvinaisia, mutta symboloivat taivasta. Kävijöitä on tavallisessa huhtikuun arkiaamussa paljon, mutta laaja tila huomioiden sopivasti, mutta kiinalaisina lomapäivinä temppelialuetta kannattanee välttää.

Temppelialueen rakennuksista tärkein ja tunnetuin on Hyvän sadon puolesta rukoilemisen halli. 38 metriä korkea ja 36 metriä leveä kupolimainen halli on rakennettu ilman nauloja. Halli jouduttiin rakentamaan uudelleen 1889 salamaniskun poltettua alkuperäinen Ming-dynastian aikainen halli. Maata symboloi neliö, joten neliömäisellä pohjalla sijaitseva pyöreä rukoushalli on helppo ymmärtää viestikanavaksi taivaaseen. Rukoushallin aiemmissa versioissa toistuu pienoismallien mukaan sama pyöreää ja neliskulmaista yhdistävä rakenne.

Sisällä hallissa pilarien määrä kertoo omaa tarinaansa: neljä sisäpylvästä viittaa vuodenaikoihin, 12 keskipylvästä on viittaus kuukausiin ja ulkokehän 12 kertovat puolestaan perinteisestä kiinalaisesta kaksoistuntikäsityksestä. Yksi tunti kesti kaksi nykymallista tuntia ja siihen liittyi myös oma merkki kiinalaisesta horoskoopista sekä käsitys siitä, minkä sisäelimen valta-aikaa kyseinen aika on.

Taivaan temppelialueella käymiseen menee aikaa noin pari tuntia, hiukan kiinnostuksen määrästä ja ruuhkasta riippuen. Kiinalaiseen tapaan suuntakylttien kaltaiset viitat löytyvät englanniksikin, mutta esimerkiksi apurakennuksessa olevat temppelihistoriasta kertovat taulut täytyy lukaista kamerapohjaisella käännössovelluksella.