Tiedätkö paljonko henkilöautot aiheuttavat liikenteen päästöistä?

Liikenteen päästöt kasvoivat vuoteen 2007 asti. Tämän jälkeen ne taittuivat laskuun muun muassa autojen energiatehokkuuden paranemisen ja polttoaineiden bio-osuuden kasvun vaikutuksesta.

Liikenteen tulevaisuudesta ja päästöistä puhuttaessa on keskeistä mieltää, minkä osuuden liikenne ylisummaan aiheuttaa Suomen haitallisista kasvihuonepäästöistä ja erityisesti mikä on henkilöautoilun osuus päästöistä.

Osuudet voivat yllättää ja liian huoleton yleistäminen hämärtää käsitystä päästöjen kokonaisuudesta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Päästöjen kasvu taittui

Tilastokeskuksen kasvihuonekaasujen inventaarion mukaan liikenteen päästöt kasvoivat tasaisesti 1990-luvun alun jälkeen vuoteen 2007 asti pääosin liikennesuoritteen kasvaessa. Tämän jälkeen ne taittuivat laskuun muun muassa taantuman, autojen energiatehokkuuden paranemisen ja polttoaineiden bio-osuuden kasvun vaikutuksesta.

Päästötalkoissa kaikki keinot käyttöön

Liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Autoalan Tiedotuskeskuksesta on ollut päävastuullisena laatimassa liikennealan yhteistä Vähäpäästöisen liikenteen tiekarttaa. Sen mukaan vuodelle 2045 asetettu tavoite on käytännössä niin kunnianhimoinen, että harkintaan on otettava lähes kaikki tunnistettavat päästövähennyskeinot.

Vähäpäästöisen liikenteen tiekartan keskeisenä osana on päästöinventaario eri kulkutapojen kesken.

– Kun liikenteen osuus Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on hieman alle viidennes, henkilöautojen osuus kokonaispäästöistä on laskentatavasta riippuen 9–11 prosenttia, Kalenoja kiteyttää.

Tilastokeskuksen ja VTT:n käyttämän laskentatavan (osuus päästöistä ilman LULUCF-sektoria) mukaan tieliikenne aiheuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 20,6 %, josta henkilöautoliikenteen osuus on 10,8 %, kuorma-autoliikenteen 6,8 %, pakettiautoliikenteen 1,7 % ja linja-autojen 0,9 %.

Autoliitto: muutakin kuin lyhyitä pätkiä

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen on kritisoinut sitä, että julkisuudessa turhan huolettomasti korostetaan, että henkilöautoilla ajetaan usein vain lyhyitä taipaleita korostamalla, että joka viides automatka on pituudeltaan alle kaksi kilometriä.

– Ei kukaan hanki autoa kahden kilometrin ajoa varten.

Niemisen mukaan henkilöauto on vähäväkisessä, hajallaan rakennetussa ja vain muutaman suuren kaupungin maassa monen kotitalouden arjen mahdollistaja.

– Aivan ylivertainen kulkutapa ihmisille myös ajankäytöllisesti, Nieminen muistuttaa.

Hanna Kalenojan valmistelemasta päästöinventaariosta ilmenee, että lyhyet matkat liikutaan jo nyt voittopuolisesti jalan ja pyörällä, ja lyhyiden automatkojen osuus päästöistä on pieni.

– Noin puolet henkilöautoliikenteen päästöistä muodostuu pidemmistä seutukuntien välisistä matkoista, joilla kulkutapavaihtoehtoja on useimmiten vain vähän, Kalenoja taustoittaa.

Noin puolet henkilöautoliikenteen päästöistä syntyy siis yli 50 kilometrin mittaisista matkoista.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Matkaketjut lyhentävät ajomatkoja

Liikenteen päästöistä puhuttaessa syyttävä sormi osoittaa herkästi kohti henkilöautoa ja yksityisautoilua, liikenteen päästölähteiden osuuksia sen kummemmin erittelemättä. Moottori on kirjoittanut aiheesta aiemminkin esimerkiksi otsikolla Henkilöauto on helppo maalitaulu päästökeskustelussa.

Suomen suurimman autoilijoiden etujärjestön edusmies korostaa, etteivät fiksut kotitaloudet aja turhaan, kävisihän se kukkarollekin.

– On älyllistä epärehellisyyttä pilkkoa autolla ajaminen tilastollisesti pätkiin, arkiajosta kun iso osa on peräkkäisiä lyhyitä tai pidempiä matkaketjuja: aamulla päiväkotiin, sitten töihin, asiakaskäynnille, päiväkotiin, kauppaan ja takaisin kotiin. Ja sen jälkeen ovat vuorossa perheen liikkuminen harrastusten perässä ja vapaapäivinä autolla matkataan sukuloimaan, mökille tai muuhun matkailukohteeseen, Nieminen linjaa.

Samalla autolla hoidetaan siis työssäkäynti, kyyditään jälkipolvea ja ollaan iäkkäille lähisukulaisille asiointiapuna. Henkilöautoilla kuljetetaan myös valtava määrä tavaraa.

– Matkalla asioille poikkeaminen ei lisää ajomatkaa, vaan päinvastoin todennäköisesti se lyhentää kuljetustarpeita.

Lyhyillä matkoilla 3 % päästöistä

Lyhyistä, alle viiden kilometrin mittaisista henkilöautomatkoista syntyy alle kolme prosenttia tieliikenteen päästöistä.

– Lyhyistä henkilöautomatkoista suurin osa on osa pidempää matkaketjua, jossa matkaa jatketaan esimerkiksi kaupassa tai päiväkodissa poikkeamisen jälkeen autolla seuraavaan pidemmällä olevaan kohteeseen, Kalenoja huomauttaa.

Edellä kerrotut matkojen pituudet ja jakautumiset perustuvat tutkimustietoon eli tuoreimpaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin teettämään valtakunnalliseen henkilöliikennetutkimukseen. Sen mukaan pääkaupunkiseudun, muun Uudenmaan ja muiden suurten kaupunkiseutujen sisäisten henkilöautomatkojen osuus henkilöautoliikenteen päästöistä on noin viidennes.

Onko joukkoliikennettä?

Ihmiset käyttävät joukkoliikennettä, jos sitä on riittävästi ja laadukkaasti tarjolla.

– Joukkoliikenne ei ratkaise harvaan asutun Suomen kaikkia liikkumistarpeita, vaikka olisikin toimiva ratkaisu siellä missä asuu ja työskentelee tiheässä paljon ihmisiä, Autoliiton Pasi Nieminen muistuttaa.

– Pieni väkiluku eli harva-asutus johtaa siihen, ettei meidän olosuhteissamme välttämättä ole riittävästi joukkoja joukkoliikenteeseen. Näistä syistä juuri Suomessa on ja tulee olemaan perusteltua käyttää henkilöautoa liikkumiseen.

Esimerkiksi haja-asutusalueilla julkinen liikenne ei välttämättä vastaa ihmisten arkisia ja säännöllisiä liikkumistarpeita. Tästä syystä monilla kotitalouksilla on käytössään myös kakkosauto.

Autoliiton Nieminen arvioi, ettei ole näköpiirissä, että valtiovallalla olisi mahdollisuuksia eli rahaa muuttaa nykytilaa merkittävästi eli tihentää julkisen liikenteen vuorovälejä tai muutoin lisätä yhteyksiä.

VR_juna_julkinen_liikenne_Helsinki_9_2022_MJ

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kohti vihreätä siirtymää – ja sähköautoilua

Energiamarkkinoilla on meneillään historiallisesti arvioiden suurin murros vuosikymmeniin. Vihreää siirtymää vauhdittaa myös EU:n tarve irrottautua venäläisestä öljystä ja maakaasusta.

Suomen energia- ja ilmastostrategian mukainen liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä on askel kohti hiilineutraalia liikennettä. Hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi vähintään puolittaa kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.

Tavoitteena on nopeuttaa siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Tavoitteita tukemaan on laadittu Fossiilittoman liikenteen tiekartta, joka ulottuu vuoteen 2030 asti. Se tarkoittaa keinokokonaisuutta, jolla tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt aluksi puolitetaan, ja vuoteen 2045 mennessä yllettäisiin päästöttömään liikenteeseen.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Hallitusohjelma, liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja (2021:15): Fossiilittoman liikenteen tiekartta, Energia- ja ilmastostrategia / Valtioneuvoston selonteko (TEM/2022/99), Tilastokeskus: Kasvihuonekaasuinventaario, Autoliitto, Autoalan Keskusliitto, Autotuojat ja -teollisuus, Linja-autoliitto, Logistiikkayritysten Liitto, Suomen Autoteknillinen Liitto, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ja Suomen Taksiliitto (3/2022): Vähäpäästöisen liikenteen tiekartta, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom: Liikenteen CO2-päästöt liikennemuodoittain sekä maakunnittain, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom: henkilöliikennetutkimus, VTT: LIPASTO-tietokanta, VTT: Hiilineutraali Suomi 2035 – skenaariot ja vaikutusarviot

a:4:{i:0;s:6:"120755";i:1;s:6:"100353";i:2;s:5:"65899";i:3;s:5:"69214";}