Tiet saavat uutta pintaa – mutta vain 2 700 kilometrille

Kesäkuukausien päällystystyöt etenivät rivakasti ja suunnitellusti, mutta viime vuoden ennätyksellisistä päällystyskilometreistä jäädään selvästi, joten korjausvelkaa jää.

Höyry on kesäkuukausina noussut tien tasolla muistakin syistä kuin ajoittaisten tietyömaajonojen ja kiertoreittien vuoksi. Maanteille on levitetty uutta kuumaa asvalttia ympäri Suomen. Kesällä on päällystetty ja kunnostettu ahkerasti valtion teitä ympäri Suomen.

Asvaltin päällystystöiden näkökulmasta kesäkuukaudet ovat sujuneet sujunut sekä suunnitellusti että tuloksellisesti, kerrotaan Väylävirastosta.

Päällystyskilometrit jäävät tänä vuonna kuitenkin noin 2 700 kilometriin. Viime vuonna päällystysrahaa riitti ennätyksellisesti noin 4 000 tiekilometrille.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lisäkilometrejä olisi kaivattu

Kulunut pitkä ja kuiva kesä oli haasteellinen esimerkiksi sorateille ja siltatyömaiden betonivaluille, mutta helpotti toisaalta päällystystyömaita ja radanrakentajia.

Työt alueellisesta tienpidosta vastaavien Ely-keskusten päällystystyömailla jatkuvat vielä ainakin etelässä pitkälle syksyyn, joten tarkka päällystysten kilometrimäärä selviää loppuvuodesta.

Nyt rahat eivät kuitenkaan riitä pitämään kurissa niin sanottua korjausvelkaa: päällysteitä pitäisi uusia vuosittain noin 4 000 kilometrin verran, jotta huonokuntoisten päällystettyjen maantiekilometrien määrän kasvu saataisiin taitettua.

Haasteita 7 300 kilometrillä

Suomessa on noin 50 000 kilometriä päällystettyjä maanteitä. Moottorin haastattelemien tieasiantuntijoiden mukaan huonokuntoisten päällysteiden osuus oli kuluvan vuoden alussa noin 13 prosenttia päällystetystä tieverkosta. Se tarkoittaa 7 300 tiekilometriä.

2,8 miljardin euron tarve

Valtion tie- ja rataverkoille sekä meriväylille on vuosien kuluessa muodostunut noin 2,8 miljardin euron korjausvelka, jonka purkaminen on mahdollista vain riittävällä perusväylänpidon rahoitustasolla.

Eduskunnan hyväksymässä Liikenne 12 -suunnitelmassa esitetään perusväylänpidon rahoitustason nostoa 1,4 miljardiin euroon vuodessa vuodesta 2025 alkaen. Tällä europotilla on mahdollista pysäyttää korjausvelan kasvu – muttei hoitaa koko ongelmaa. Merkittävä korjausvelan vähentäminen edellyttäisi perusväylänpidon rahoitukseen vielä suurempaa lisäystä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Investointiohjelma kiinnostaa

Väylävirasto laatii vuosittain valtion väyläverkon kahdeksanvuotisen investointiohjelman. Se on Väyläviraston näkemys rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista.

Tämä on pohjasuunnitelma, joka muotoutuu päätöksiksi lopulta eduskunnassa, poliittisen kädenväännön tuloksena ja eri poliittisille tahoille enemmän tai vähemmän tyydyttäväksi kompromissiksi.

Investointiohjelmaluonnoksen talouskehys on määritelty Liikenne 12 -suunnitelmassa. Kaikkien väylämuotojen uusiin kehittämishankkeisiin on kohdennettu noin 2,5 miljardia euroa ja pienempiin parantamishankkeisiin noin 800 miljoonaa euroa kahdeksan vuoden aikana.

Ensimmäisen, vuosille 2022–29 laaditun investointiohjelmaluonnoksen lausuntokierros päättyi vastikään. Kiinnostusta aiheeseen on, lausuntoja jätettiin liki 250. Väylävirasto hyödyntää niitä investointiohjelman viimeistelyssä.

Teitä, ratoja ja siltoja

Kokonaisuutena viime kesän rakennuskausi oli erittäin tuloksellinen. Työt etenivät suunnitellusti ja kuluvan vuoden aikana on valmistunut ja valmistumassa useita hankkeita: Vt 5 osuus Mikkelistä Nuutilanmäelle, Kehä I Laajalahti -hanke ja Akaan raakapuuterminaali valmistuivat, Tesoman seisake otettiin käyttöön, samoin pääkaupunkiseudun junaliikennettä turvaava uusi asetinlaite Keravalla, Vt 4 Oulu–Kemi -hanke on loppusuoralla.

Lisäksi eri puolella Suomea kymmenet käynnissä olevat rata- ja tiehankkeet etenivät. Esimerkiksi E18 Turun kehätie -hankkeesta on valmiina useita osuuksia, samoin Kouvola–Kotka/Hamina -ratahanke on edennyt hyvin ja kesän aikana valmistui muun muassa ratasiltoja.

Tiemerkintöjä uusitaan

Päällysteiden uusimisen lisäksi myös tiemerkintöjä pitää uusia.

– Arvioisin, että noin 30–40 prosenttia tiemerkinnöistä on uusittava vuosittain. Toki uusille päällystyskohteille tehtävät paksut massamerkinnät voivat kestää useita vuosia, mutta varsinkin vähäliikenteisellä tieverkolla yleisesti käytettävät maalimerkinnät kuluvat nopeammin, teiden kunnossapidon asiantuntija Ossi Saarinen Väylävirastosta kertoo.

Valtaosa tiemerkintöjen uusimisista on jo tehty. Esimerkiksi suojatiemerkinnät uusitaan ennen elokuun alkua, jotta ne ovat mahdollisimman hyvässä kunnossa, kun koulut alkavat. Maalimemerkintöjen kunnostamisia ja uusien päällystyskohteiden tiemerkintöjä tehdään vielä näin syksylläkin.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Väylävirasto: Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2022–2029 / luonnos 2.7.2021 / Lausuntoalvelu.fi

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy