21.9.2021 Liikenne Tiet saavat uutta pintaa – mutta vain 2 700 kilometrille Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Kesäkuukausien päällystystyöt etenivät rivakasti ja suunnitellusti, mutta viime vuoden ennätyksellisistä päällystyskilometreistä jäädään selvästi, joten korjausvelkaa jää. Höyry on kesäkuukausina noussut tien tasolla muistakin syistä kuin ajoittaisten tietyömaajonojen ja kiertoreittien vuoksi. Maanteille on levitetty uutta kuumaa asvalttia ympäri Suomen. Kesällä on päällystetty ja kunnostettu ahkerasti valtion teitä ympäri Suomen. Asvaltin päällystystöiden näkökulmasta kesäkuukaudet ovat sujuneet sujunut sekä suunnitellusti että tuloksellisesti, kerrotaan Väylävirastosta. Päällystyskilometrit jäävät tänä vuonna kuitenkin noin 2 700 kilometriin. Viime vuonna päällystysrahaa riitti ennätyksellisesti noin 4 000 tiekilometrille. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lisäkilometrejä olisi kaivattu Kulunut pitkä ja kuiva kesä oli haasteellinen esimerkiksi sorateille ja siltatyömaiden betonivaluille, mutta helpotti toisaalta päällystystyömaita ja radanrakentajia. Työt alueellisesta tienpidosta vastaavien Ely-keskusten päällystystyömailla jatkuvat vielä ainakin etelässä pitkälle syksyyn, joten tarkka päällystysten kilometrimäärä selviää loppuvuodesta. Nyt rahat eivät kuitenkaan riitä pitämään kurissa niin sanottua korjausvelkaa: päällysteitä pitäisi uusia vuosittain noin 4 000 kilometrin verran, jotta huonokuntoisten päällystettyjen maantiekilometrien määrän kasvu saataisiin taitettua. Haasteita 7 300 kilometrillä Suomessa on noin 50 000 kilometriä päällystettyjä maanteitä. Moottorin haastattelemien tieasiantuntijoiden mukaan huonokuntoisten päällysteiden osuus oli kuluvan vuoden alussa noin 13 prosenttia päällystetystä tieverkosta. Se tarkoittaa 7 300 tiekilometriä. 2,8 miljardin euron tarve Valtion tie- ja rataverkoille sekä meriväylille on vuosien kuluessa muodostunut noin 2,8 miljardin euron korjausvelka, jonka purkaminen on mahdollista vain riittävällä perusväylänpidon rahoitustasolla. Eduskunnan hyväksymässä Liikenne 12 -suunnitelmassa esitetään perusväylänpidon rahoitustason nostoa 1,4 miljardiin euroon vuodessa vuodesta 2025 alkaen. Tällä europotilla on mahdollista pysäyttää korjausvelan kasvu – muttei hoitaa koko ongelmaa. Merkittävä korjausvelan vähentäminen edellyttäisi perusväylänpidon rahoitukseen vielä suurempaa lisäystä. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Investointiohjelma kiinnostaa Väylävirasto laatii vuosittain valtion väyläverkon kahdeksanvuotisen investointiohjelman. Se on Väyläviraston näkemys rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista. Tämä on pohjasuunnitelma, joka muotoutuu päätöksiksi lopulta eduskunnassa, poliittisen kädenväännön tuloksena ja eri poliittisille tahoille enemmän tai vähemmän tyydyttäväksi kompromissiksi. Investointiohjelmaluonnoksen talouskehys on määritelty Liikenne 12 -suunnitelmassa. Kaikkien väylämuotojen uusiin kehittämishankkeisiin on kohdennettu noin 2,5 miljardia euroa ja pienempiin parantamishankkeisiin noin 800 miljoonaa euroa kahdeksan vuoden aikana. Ensimmäisen, vuosille 2022–29 laaditun investointiohjelmaluonnoksen lausuntokierros päättyi vastikään. Kiinnostusta aiheeseen on, lausuntoja jätettiin liki 250. Väylävirasto hyödyntää niitä investointiohjelman viimeistelyssä. Teitä, ratoja ja siltoja Kokonaisuutena viime kesän rakennuskausi oli erittäin tuloksellinen. Työt etenivät suunnitellusti ja kuluvan vuoden aikana on valmistunut ja valmistumassa useita hankkeita: Vt 5 osuus Mikkelistä Nuutilanmäelle, Kehä I Laajalahti -hanke ja Akaan raakapuuterminaali valmistuivat, Tesoman seisake otettiin käyttöön, samoin pääkaupunkiseudun junaliikennettä turvaava uusi asetinlaite Keravalla, Vt 4 Oulu–Kemi -hanke on loppusuoralla. Lisäksi eri puolella Suomea kymmenet käynnissä olevat rata- ja tiehankkeet etenivät. Esimerkiksi E18 Turun kehätie -hankkeesta on valmiina useita osuuksia, samoin Kouvola–Kotka/Hamina -ratahanke on edennyt hyvin ja kesän aikana valmistui muun muassa ratasiltoja. Tiemerkintöjä uusitaan Päällysteiden uusimisen lisäksi myös tiemerkintöjä pitää uusia. – Arvioisin, että noin 30–40 prosenttia tiemerkinnöistä on uusittava vuosittain. Toki uusille päällystyskohteille tehtävät paksut massamerkinnät voivat kestää useita vuosia, mutta varsinkin vähäliikenteisellä tieverkolla yleisesti käytettävät maalimerkinnät kuluvat nopeammin, teiden kunnossapidon asiantuntija Ossi Saarinen Väylävirastosta kertoo. Valtaosa tiemerkintöjen uusimisista on jo tehty. Esimerkiksi suojatiemerkinnät uusitaan ennen elokuun alkua, jotta ne ovat mahdollisimman hyvässä kunnossa, kun koulut alkavat. Maalimemerkintöjen kunnostamisia ja uusien päällystyskohteiden tiemerkintöjä tehdään vielä näin syksylläkin. Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Väylävirasto: Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2022–2029 / luonnos 2.7.2021 / Lausuntoalvelu.fi Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 25.7.2024 Uutinen Hyväkuntoinen soratie päihittää pahasti vaurioituneen päällystetyn tien 24.7.2024 Uutinen Käytettyjen autojen kauppa elpyy – sähkö- ja hybridiautojen kysyntä kasvussa 23.7.2024 Uutinen Akun kestävyys mietityttää suomalaisia sähköauton hankinnassa – todellisuudessa akkuvahingot ovat harvinaisia 23.7.2024 Uutinen Vanha, savuttava ja tehoton Volvo vietiin korjaamolle – korjaamo rikkoi auton moottorin ja veloitti tonnin 22.7.2024 Uutinen Suomen teiden heikko kunto vaarantaa liikenneturvallisuuden – moni väistelee päällystevaurioita pujottelemalla 21.7.2024 Autoilu Haamuautot haasteena – romutettavaksi tarkoitetut autot on kierrätettävä 17.7.2024 Yleinen ADACin tiepalveluraportti: pienempi ja isompi keskiluokka – nämä autot jättävät eniten tielle 17.7.2024 Autoilu Kysely: käytettyjen autojen suosio vahvassa kasvussa 16.7.2024 Autoilu Liikenteen teoriakokeiden vilpistelyä kitketään tallentavalla kameravalvonnalla Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 25.7.2024 Esittely Koeistuttu: Nissan Ariya Nismo – "tehokkaampi ja edullinen" 24.7.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Tämä neuvostojohdon Urho Kekkoselle lahjoittama ZIS-110 on salaa amerikkalainen 26.7.2024 Tekniikka Audin uusi 48 voltin kevythybridijärjestelmä lähentelee jo perushybridiä 26.7.2024 Päivän kuva Päivän kuva: tunnistatko jo tämän pienen sinisen pisteen suuren merkityksen? 25.7.2024 Käyttötesti Käyttötesti: Opel Astra Electric ja halpaa huoltoa 23.7.2024 Uutinen Vanha, savuttava ja tehoton Volvo vietiin korjaamolle – korjaamo rikkoi auton moottorin ja veloitti tonnin 24.7.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Tämä neuvostojohdon Urho Kekkoselle lahjoittama ZIS-110 on salaa amerikkalainen 23.7.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: kesälomamatka diesel-Mersulla paljasti sivuääniä ja lisää auton hyvistä ja huonoista puolista 17.7.2024 Yleinen ADACin tiepalveluraportti: pienempi ja isompi keskiluokka – nämä autot jättävät eniten tielle 20.7.2024 Huutokauppahelmet Huutokauppahelmet – Ford Escort RS Cosworth ja aikakauden ikoni 23.7.2024 Uutinen Vanha, savuttava ja tehoton Volvo vietiin korjaamolle – korjaamo rikkoi auton moottorin ja veloitti tonnin 2.7.2024 Ajoneuvot Lataushybridiksi muuttunut BMW M5 löysi Suomen autoverojärjestelmän porsaanreiän - peräti 60 000 euroa edeltäjäänsä halvemmalle häviää hinnassa myös M3 24.7.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Tämä neuvostojohdon Urho Kekkoselle lahjoittama ZIS-110 on salaa amerikkalainen 17.7.2024 Yleinen ADACin tiepalveluraportti: pienempi ja isompi keskiluokka – nämä autot jättävät eniten tielle 11.7.2024 Uutinen Hallitus suunnittelee matkailuautojen autoverotuen poistamista asteittain – alan toimijat ovat huolissaan