Toukokuu tuo riistakolarit!

Tieliikenteessä tapahtui viime vuonna yli 14 000 riistaonnettomuutta. Vaikka vaarallisinta aikaa on marraskuu, sattuu onnettomuuksia paljon myös touko–kesäkuussa.

Syksyn lisäksi riistaonnettomuuksia tapahtuu tieliikenteessä paljon myös touko–kesäkuussa. Vuoden 2020 toukokuussa sattui 1 372 riistaonnettomuutta. Tieliikenteen riistaonnettomuuksissa on mukana valkohäntäpeuroja, metsäkauriita, hirviä, metsäpeuroja, villisikoja ja kuusipeuroja.

Alueellisesti tarkastellen suurin osa riistaonnettomuuksista vuonna 2020 tapahtui Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Näissä maakunnissa tapahtui yli puolet kaikista riistaonnettomuuksista. Myös Satakunnassa ja Kanta-Hämeessä tapahtui paljon onnettomuuksia, lähes 20 prosenttia koko maan vahingoista.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Yli 14 000 kertaa rysähti

Manner-Suomen tieliikenteessä sattui vuonna 2020 hieman yli 14 000 riistaonnettomuutta, paljastavat Tilastokeskuksen tiedot. Vaarallisinta aikaa oli marraskuu, jolloin 2 401 riistaonnettomuutta. Se on noin kuudesosa kaikista tapauksista. Moni autoilija ei välttämättä kuitenkaan miellä, että onnettomuuksia sattuu paljon myös touko–kesäkuussa.

Tilastokeskus tuottaa Tieliikenneonnettomuustilaston. Sen perusteella valtaosassa riistaeläinonnettomuuksista vältytään henkilövahingoilta.

Manner-Suomessa sattui vuosina 2017–2020 kaikkiaan 541 henkilövahinkoihin johtanutta hirvi- tai peurakolaria, selviää yliaktuaari Matti Kokkosen Moottorille keräämistä tiedoista. Niissä kuoli kymmenen ihmistä, ja loukkaantui 638 ihmistä.

Koronakurimus on vähentänyt liikennettä, mutta se ei kuitenkaan näkynyt suoraviivaisesti kolarimäärissä.

– Maalis–toukokuussa pääteiden liikennemäärät putosivat kymmeniä prosentteja vuoteen 2019 verrattuna, mutta siitäkin huolimatta riistaonnettomuusmäärät olivat näinä kuukausina edellisvuotta korkeammat, Kokkonen kertoo.

Haasteena valkohäntäpeurat…

Autojen eteen säntäilevät etenkin valkohäntäpeurat. Valkohäntäpeurojen määrä on kasvanut 1990-luvun lopusta alkaen pieniä notkahduksia lukuun ottamatta.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Suomessa oli talvella 2020–2021 noin 125 000 valkohäntäpeuraa. Kanta kasvoi edellisvuodesta noin 15 prosentilla.

Valkohäntäpeurojen kanta kasvoi eniten jo ennestään tiheän kannan alueilla Uudellamaalla (20,7 %), Satakunnassa (20,0 %), Varsinais-Suomessa (18,7 %) ja Etelä-Hämeessä (10,9 %).

Suurin osa riistaonnettomuuksista tapahtui valkohäntäpeurojen ja ajoneuvojen törmäyksissä. Valkohäntäpeurojen kanssa ajetut kolarit edustivat puolta vuoden 2020 kaikista riistaonnettomuuksista.

Eniten vuonna 2020 kasvoivat valkohäntäpeuraonnettomuudet, joita tapahtui 745 kappaletta enemmän vuoteen 2019 verrattuna. Kasvukäyrä on ollut väkevä, sillä esimerkiksi vertailuvuonna 2017 tapahtui 5 086 valkohäntäpeurakolaria eli 2 166 kolaria viimevuotista vähemmän.

…ja metsäkauriit

Toiseksi eniten viime vuonna kolaroitiin metsäkauriiden kanssa, kaikkiaan 5 094 kertaa. Metsäkauriskolarienkin määrä on ollut kasvussa, sillä vielä vuonna 2017 kolareita oli alle kolmetuhatta (2 991).

Eläinonnettomuuksien määriin vaikuttavat muutokset riistakannoissa. Riistakannan määriin vaikuttaa ja vaikutetaan muun muassa metsästyksellä. Eri riistaeläinten määrien muutoksia arvioi Luonnonvarakeskus.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Hirvikolarien määrä laskussa

Hirvikolarit ovat tieliikenteen turvallisuuden näkökulmasta myönteinen poikkeus, sillä niiden määrät ovat olleet vuosien 2017–2020 välillä laskussa. Kolarimäärä laski etenkin viime vuonna, jolloin sattui 1 527 hirvikolaria, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 2 009 hirvikolaria.

– Hirvikolareiden vähentyminen näkyy myös henkilövahinkojen määrissä. Manner-Suomessa henkilövahinkoon johtaneita hirvikolareita tilastoitiin viime vuonna melkein 20 vähemmän kuin vuonna 2019 ja henkilövahinkoon johtaneita peurakolareita puolestaan neljä edellistä vuotta enemmän, Matti Kokkonen kertoo.

Luonnonvarakeskuksen tuottaman hirvikannan arvion mukaan hirvikannan koko syksyn 2020 jahdin jälkeen oli noin 82 100 hirveä. Edelliseen vuoteen verrattuna hirvikanta pieneni 10,6 prosenttia.

Suurimmat hirvitiheydet (>3,5 hirveä / 1 000 ha) olivat eteläisellä ja lounaisella rannikolla, Pohjanlahden rannikolla Vaasan eteläpuolella sekä Kaakkois-Suomessa.

Metsäpeura-, villisika- ja kuusipeurakolareita tapahtui vuonna 2020 yhteensä 131 kappaletta ja niiden osuus kaikista onnettomuuksista oli pieni.

Teksti: Marko Jokela Kuva: Moottorin arkisto