Uudet peltipoliisit kykenevät enempään – hätäjarruttelusta ei ole apua

Piakkoin käyttöön otettavia uuden sukupolven nopeusvalvontakameroita ei huijata jarrutuksella juuri ennen kameratolppaa. Suomessa teknisesti edistyksellisten uusien kameroiden mahdollisuuksia ei kuitenkaan vielä hyödynnetä kovin monipuolisesti.

Valtateille 4 ja 6 asennetut uudentyyppiset peltipoliisit odottavat vielä käyttöönottoa. Poliisi on testannut uusien kameroiden toimintaa, mutta sakotuskäyttöön ne ovat vielä kastamatta.

– Laitteet ja tiedonsiirto pitäisi olla nyt kunnossa ja aloitukseen liittyvä tiedotustilaisuus on näillä näkymin ensi viikon lopulla. Sen jälkeen aloitetaan valvonta. Tarkkaa päivää ei vielä ole sovittu, Poliisihallituksen poliisitarkastaja Heikki Ihalainen kertoo.

Uudet kameratolpat tuovat mukanaan uusia mahdollisuuksia liikennevalvontaan. Uudella Tracking radar -tekniikalla kamerat pystyvät erottelemaan ajoneuvot toisistaan ja kohdistamaan valvonnan jopa 32 autoon kerrallaan, parhaimmillaan 150 metrin päähän ja kuvan ottamishetki määrittyy tapauskohtaisesti.

Ihalainen kertoo käyttöön otettavan mittausmatkan tulevan olemaan ainakin alkuvaiheessa muutamia kymmeniä metrejä.

– Tarkoitus on kuitenkin, että kuljettajat tarkkailisivat itse turvallisia ja korkeintaan nopeusrajoitusmerkkien mukaisia ajonopeuksia ilman kameroitakin, Ihalainen muistuttaa.

Kameroiden asennus nopeampaa

Vanhat kamerat ovat perustuneet induktiosilmukkaan, joka on maahan upotettu kela, johon liitetty silmukkarele kykenee tunnistamaan metalliset esineet. Kelan asentamiseksi asvalttiin tulee sahata 5–10 millimetriä leveä ja 30–40 milliä syvä ura. Kelan asentamisen jälkeen ura peitetään bitumilla tai hartsilla.

Tracking radar -tekniikkaan perustuvissa uusissa kameroissa näin mittavia asennustoimenpidettä ei tarvita, jolloin kameran asennus on helpompaa ja nopeampaa.

Takaa kuvaaminen onnistuisi

Uusiin kameroihin on myös mahdollista määrittää pitkille ajoneuvoille omat nopeusrajoitukset, jolloin esimerkiksi ajoneuvoyhdistelmien ajoneuvokohtaisia nopeusrajoituksia voitaisiin valvoa.

Tätä ominaisuutta ei tosin oteta Ihalaisen mukaan ainakaan vielä Suomessa käyttöön, koska ainakaan tämän hetken tiedon mukaan tekniikalla ei kyetä erotelemaan linja-autoja kuorma-autoista.

Myös muita kameran tuomia mahdollisuuksia jätetään hyödyntämättä. Uudet kamerat seuraavat myös poismenevää liikennettä, jolloin ylinopeutta ajavia autoja voitaisiin kuvata myös takaa ja sakottaa rekisteritunnuksen perusteella. Tätä ei kuitenkaan tulla tekemään, koska Suomessa tarvitaan aina kuva myös kuljettajasta.

Tieosuudet joille kamerat on sijoitettu valitaan Ihalaisen mukaan tienpitäjän onnettomuustilastojen pohjalta ja kameratolpan tarkka sijainti onnettomuustihentymien perusteella.

Kesäkuussa 2020 voimaan tulevan uuden tieliikennelain myötä automaattivalvonnan avulla voidaan sakottaa ylinopeuden lisäksi muun muassa turvavyön käyttämättä jättämisestä ja matkapuhelimen käytöstä ajon aikana. Tämän mahdollistaa uusien peltipoliisien aiempaa tarkemmat kuvat.

Teksti: Eetu Kokkonen Lähteet: Poliisi, Opinnäytetyö: Antti Leinonen Kameravalvonta tieliikenteessä ja valaistuksen vaikutukset valvontaan – Oulun ammattikorkeakoulu. Kuvat: Jari Saarentaus

Lue myös:

• Kohta ei auta jarrutella – uudet peltipoliisit tulevat
• Peltipoliiisin kamera räpsähtää jo lievästä ylinopeudesta
• Helsinki satsaa miljoona euroa kameravalvontaan
• Näin toimii peltipoliisi – välähdyksestä rikesakkoon
• Yli puoli miljoonaa peltipoliisin välähdystä vuodessa – liikenneturvallisuutta vai sakotustuloja?