Yli puoli miljoonaa peltipoliisin välähdystä vuodessa – liikenneturvallisuutta vai sakotustuloja?

Kameratolppien havaitsemia ylinopeuksia tulee Suomessa tietoon noin 2 000 päivittäin. Silti vain pienessä osassa tolppia on käytössä oleva kamera.

Suomessa on teiden varsilla kaikkiaan noin 935 kameratolppaa, jotka valvovat ajonopeuksia. Vuosittain välähtää tiuhaan: yli puoli miljoonaa kertaa. Vain pienessä osassa tolppia on ylipäätään käynnissä oleva kamera.

– Keskimäärin korkeintaan kymmenesosassa tolppia on käynnissä oleva kamera,

Liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja ylikomisario Dennis Pasterstein kertoo.

Tämä tarkoittaa sitä, että käytössä on päivästä riippuen 70–90 nopeusvalvontakameraa. Poliisilla voi olla työvoimavajausta esimerkiksi sairastapausten vuoksi, eikä kameroita pidetä käytössä enempää kuin niiden tuottamia ylinopeushavaintoja ehditään poliisin Liikenneturvallisuuskeskuksessa käsitellä.

Peltipoliisien tekemiä ylinopeushavaintoja tulee noin 2 000 päivittäin koko maassa.

– Näistä välähdyksistä kertyy vuodessa yhteensä 550 000–600 000 huomautusta tai sakkoa, Pasterstein taustoittaa.

Automaattinen nopeusvalvonta on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Kun peltipoliiseja on enemmän, välähtääkin tiuhemmin: vuonna 2012 kameratolppa välähti esimerkiksi Helsingissä 15 185 kertaa vuodessa, mutta kuluvan vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana jo 43 609 kertaa.

Autoliitto: liikenneturvallisuutta vai sakotustuloja?

Autoliiton näkemyksen mukaan Suomessa on panostettu automaattiseen valvontaan turvallisuuden sijaan valtiontaloudellisilla perusteilla.

– Emme vastusta kameravalvontaa sinänsä, mutta näyttää siltä, että muun vähenevän liikennevalvonnan tilalle tulee valtiolle tuottoisaa kameravalvontaa, ja se on sääli, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.

Autoliiton mukaan ei ole perusteita esimerkiksi väittää, että Kehä I on Suomen vaarallisin tie ja siksi se tarvitsee Suomen merkittävimmän kameravalvontapanostuksen.

– Jos kaikki tiet olisivat liikennesuoritteeseen verrattuna yhtä turvallisia kuin Kehä I, Suomi olisi jo saavuttanut liikenneturvallisuusvisionsa, Nieminen kiteyttää.

Niemisen mukaan Kehä I:llä sattuu kyllä peltikolareita, etenkin ruuhka-aikoihin, mutta tuolloin väylällä ei käytännössä paljosta liikenteestä johtuen juuri ajeta yli nopeusrajoitusten.

Automaattinen nopeusvalvonta tulisi Autoliiton mukaan kohdistaa aina sinne, missä tapahtuu onnettomuuksia, joita nimenomaan sen avulla voidaan torjua.

– Jos vielä autoilijoille tehdään selväksi, että tässä kohdassa ylinopeudesta kamera räpsähtää varmasti, ei ylinopeuksia varmasti juuri ajettaisi ja liikenneturvallisuustavoite saavutettaisiin ilman sakkotulojakin.

– Automaattinen nopeusvalvonta ei ratkaise yksin liikenneturvallisuutta eikä sillä pelasteta valtiontaloutta. Jos Suomi olisi saatu nousuun toisiamme sakottamalla, se olisi tehty jo ajat sitten.

Teksti: Marko Jokela Kuva: Moottorin arkisto