Uusi autoverolaki heiluttaa autojen hintoja jo syyskuussa

Syynä hinnan muutoksille on uusi autoverolaki ja -taulukko. Päästöjen mittaustavan muutoksen ei pitänyt vaikuttaa merkittävästi autoveron määrään, mutta todellisuus on monimutkainen.

Uusi autoverolaki aiheuttaa muutoksia verotukseen. Autojen tyyppihyväksyntään liittyvä hiilidioksidipäästöjen mittaustapa on muuttumassa NEDC-normista uudempaan WLTP-normiin. Moottori on uutisoinut WLTP-mittaustavasta ja sen vaikutuksista laajemmin vuoden 2017 marraskuussa.

Autojen todellisiin päästöihin tällä muutoksella ei ole minkäänlaista vaikutusta. Ainoastaan päästöjen mittaustapa, eli tässä tapauksessa ajosykli, muuttuu. Kahdella erilaisella mittauslenkillä saadaan luonnollisesti eri polttoaineen keskikulutus, joka johtaa myös erilaisiin päästöarvoihin.

Uusille tyyppihyväksyttäville henkilöautomalleille WLTP tuli pakolliseksi 1.9.2017 alkaen. Kaikille uusille ensirekisteröidyille henkilöautoille se tulee pakolliseksi 1.9.2018 alkaen ja Suomi siirtyy tässä yhteydessä myös verotuksen suhteen WLTP:n mukaisiin arvoihin. Tämä tarkoittaa muutoksia nopealla aikataululla.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen kertoo, että WLTP:n mukaisiin päästöihin pohjautuvaan verotukseen joudutaan siirtymään joka tapauksessa. Nopeassa siirtymässä on kuitenkin omat haasteensa.

- Muutos tulee suhteellisen nopealla aikataululla, joten ihmisillä ei ole ollut mahdollisuutta varautua tähän tai suunnitella omia toimenpiteitään. Siinä mielessä nopea aikataulu on haasteellinen, Nieminen toteaa.

Hankalan tilanteesta tekee se, että käytännössä joka ikisen automallin hiilidioksidipäästöt tulevat muuttumaan eri tavalla näiden kahden mittaustavan välillä. Näin ollen on mahdotonta säätää verotusta pysymään ennallaan kaikkien automallien osalta. Se on kuitenkin ollut tavoitteena.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Uusi autoverolaki ja virheiden mahdollisuus

Uusien verotaulukoiden voimaantuloon asti autot verotetaan nykyisten verotaulukoiden mukaan. Syyskuun alusta siirrytään uuteen autoverotaulukkoon, jonka pohjana on käytetty Euroopan komission tutkimuslaitoksen Joint Research Centerin (JRC) tutkimusta. JRC:n tutkimuksen mukaan WLTP-mittaustavan antamat hiilidioksidiarvot ovat polttomoottorikäyttöisellä henkilöautolla keskimäärin 21 prosenttia korkeammat kuin aiemman menetelmän (NEDC) mukaiset arvot.

Uutta autoverotaulukkoa luodessa on tämän tutkimuksen pohjalta arvioitu WLTP-mittaustavan mukaisten päästölukemien olevan keskimäärin noin 22 prosenttia suurempia kuin NEDC-mittaustavan mukaiset päästölukemat, kun lähtökohtana on vuoden 2019 ennustettu autojen myynti Suomessa. Eroa on siis yhden prosenttiyksikön verran.

Matkassa on kuitenkin monta mutkaa, sillä alkuperäinen tutkimustulos perustuu eurooppalaisten henkilöautojen vuoden 2015 myyntiaineistoon. Lisäksi nämä tutkimuksen WLTP-mittaustavan hiilidioksidipäästöarvot ovat vain laskennallisia oletuksia JRC:n mallinnuksen pohjalta. Arviot eivät perustu todellisiin mittaustuloksiin.

Näitä mallinnettuja arvioita verrataan nykyisiin arvoihin, jotka eivät nekään ole täysin yksiselitteisiä. Suomen rekisteröintiaineistoon kertyy nimittäin sekä mitattuja NEDC-arvoja että takaisinlaskettuja NEDC-arvoja. Näitä ei voida eritellä aineistossa, koska autonvalmistaja ei ilmoita, kumpaa arvoa se käyttää. Uuden autoverotaulukon pohjana on siis käytetty arvioita, jotka sisältävät runsaasti mahdollisia virhetekijöitä.

- Näyttäisi siltä, että erityisesti suuremmilla moottorivaihtoehdoilla varustettujen nelivetoisten autojen kohdalla tulee nousua, mutta tämä ei ole yksiselitteistä. Sen takia on odotettava laajemmin ensimmäisiä tuloksia, ennen kuin on mahdollista ottaa tarkemmin kantaa, arvioi Nieminen.

Seurauksena saattaa olla entistä enemmän ulkomailta käytettynä tuotavia henkilöautoja. Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen uskoo tuonnin houkutuksen kasvavan joidenkin automallien osalta.

- Todennäköisesti ainakin niiden automallien kohdalta, joiden verotus näiden muutosten seurauksena kiristyy. Käytettynä tuotavissa autoissa verojen kiristystä ei voida tehdä, sillä niiden autojen osalta noudatetaan samaa veroprosenttia kuin on aikanaan Suomessa kannettu.

Verotuksen ei ole tarkoitus muuttua

Uusi autoverolaki pyrkii pitämään verotuksen ennallaan päivitettyjen verotaulukoiden avulla. Mittaustapamuutoksen vaihtelua eri päästötasoilla on tarkasteltu JRC:n tutkimukseen pohjautuen. Verotaulukkojen rakentamisessa on hyödynnetty tutkimuksen WLTP- ja NEDC-mittaustapojen antamien päästölukemien suhdetta eri NEDC-mittaustapojen mukaisilla päästötasoilla. Välillä 110—250 hiilidioksidigrammaa kilometriltä uusien verotaulukkojen suhdeluku perustuu suoraan JRC:n tutkimukseen.

Tämän ratkaisun ongelmana on kuitenkin se, että JRC:n tutkimuksen yhteyden voidaan arvioida olevan luotettava korkeintaan polttomoottoriautojen osalta. Muiden kuin bensiini- ja dieselkäyttöisten autojen myyntimäärä on aineistossa niin pieni, että niiden päästötasojen yhteyden arvioita ei voi pitää erityisen tarkkana.

Loppupeleissä taulukoissa käytettävä päästölukemien muutos on kaiken tämän johdosta karkea arvio, sillä todellista mittausaineistoa ei ole olemassa. Tämä saattaa muodostua ongelmaksi joko kuluttajille tai valtion kassalle. Yhden prosenttiyksikön muutos uusien henkilö- ja pakettiautojen verotasossa merkitsisi valtiolle noin 50 miljoonan euron muutosta autoveron tuotossa.

- Oleellista on että valtiovarainministeriö ja hallitus seuraa tätä tilannetta ja reagoi tarvittaessa. Hallitus on itse ilmoittanut, että tavoitteena on laskea autoverotusta eikä nostaa sitä. Muutoksen seurauksena ei pitäisi tulla tilannetta, jossa autoverokertymä kasvaa, lisää Nieminen vielä lopuksi.

Lähde: VM, Kuva: Roman Razinkov