Kommentti: Autoiluko muka kaiken pahan alku?

Suomi tarvitsee autoja, ja sen voi kieltää vain puutteellisilla faktoilla.

Joona-Hermanni Mäkinen kirjoittaa Yleisradion kolumissa "Suomen on päästävä irti autoriippuvuudesta". Mäkinen käsittelee autoilua suurena ilmastouhkana, miljoonien kuolonuhrien aiheuttajana ja kansan köyhdyttäjänä.

Mäkinen menee heti asiaan. Hänen mielestään yksityisautoilu ei ole järkevää, teräskehikon liikuttelu kumipyörien päällä on energian tuhlausta.

Mäkinen on aivan oikeassa, henkilöautojen energian kulutus johtuu massasta ja ajovastuksista, joita aiheuttavat kumipyörien ja ilmanvastuksen kaltaiset tekijät. Polttoainetta taas palaa litrakaupalla, koska polttomoottorin hyötysuhde on parhaimmillaankin varsin kehno. Näitä väitteitä on turha kieltää.

Sitten kolumni menee mielenkiintoiseksi.

Kiskoilla kaikkialle?

Vaihtoehdoksi hän ehdottaa raideliikennettä, hänen mielestään kiskojen päällä liukuvat junavaunut eivät ole energian tuhlausta. Tuhlaus, resurssien käytön tehokkuuteen viittaava termi, on kuitenkin lopulta subjektiivinen käsite. Toisen tuhlaus on toisen välttämättömyys.

Juna on toki huippumukava tapa matkustaa, mutta kaikkialle sillä ei pääse. Joona-Hermanni Mäkinen ei halua ymmärtää, ettei tiukasti paikkasidonnainen junaliikenne voi ratkaista kaikkea.

Auto – kaiken pahan alku?

Se ei estä häntä demonisoimasta autoilua. Hän vetoaa tunteisiin mainitsemalla autoilun aiheuttavan vuosittain miljoonien lasten astmat ja yli miljoonaa vuotuista liikennekuolemaa. Dieselgaten innoittamana lähes koko autoteollisuus paketoidaan huijariksi, ja mainitaan autoilu toki vaurastumisen symbolinakin.

Syntilistan lopuksi Mäkinen kertoo autoliikenteen olevan suurimpia kasvihuonepäästöjen aiheuttajia Suomessa. Aivan erityisesti raippa heiluu henkilöautoja kohtaan: "ylivoimaisesti suurin osa liikenteen päästöistä syntyy henkilöautoista".

Maailmalla ja meillä

Viimeistään tässä kohtaa kirjoittajan idealismi alkaa paistaa läpi. Vaikka varmasti kaikki haluamme nollata päästöt ja liikennekuolemat ympäri maailman, on niillä hyvin vähän tekemistä tarkastelualueena olevan Suomen kannalta.

Vanhaksi haukuttu Suomen autokanta ei harvaan asutussa maassa aiheuta ilmanlaatuongelmaa , ja liikennekuolemienkin määrä on maailman mittakaavassa varsin hyvällä tasolla.

Mäkinen käyttää kyllä tehokkaasti lähteitä pönkittämään väitteitään, mutta liikennepäästöihin viittaava lähde  kertoo jo ingressissä liikenteen aiheuttavan lopulta vain noin viidenneksen Suomen kasvihuonepäästöistä. Liikenteen päästöistä 55 prosenttia, se Mäkisen mukaan ylivoimaisesti suurin osa, aiheutuu henkilöautoista, eli henkilöautojen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on kymmenen prosenttia.

Kymmenen prosenttia ei toki ole mitäänsanomaton osuus, se on noin 6 miljoonaa tonnia täysin turhaa hiilidioksidia joka vuosi. Tietysti sitä pitää karsia, ja kehittyvät teknologiat ja sähköautot tuovat tähän parannusta jo lähivuosina. EU on tehnyt siitä pakon.

Ennen kuin panikoimme suurta lukua, laitetaan se kuitenkin raameihin: SSAB:n Raahen terästehtaan päästöt ovat 4 miljoonaa tonnia ja sähköyhtiö Helenin päästöt ovat 3,3 miljoonaa tonnia.

Siis kaksi suurinta päästäjää tuottavat yhdessä enemmän päästöjä kuin koko maan henkilöautoliikenne.

Autot ja tupakka

En epäile, etteikö Joona-Hermanni Mäkinen vastustaisi myös terästehtaan päästöjä, tai ainakin vaatisi niiden laskua. Silti kolumnissaan hän hyökkää rajusti juuri autoilua vastaan. Hän sanoo kansan tuhlaavan energiaa. Hukkaavan rahojaan. Myrkyttävän ilmastoa. Mäkinen jopa vertaa autoilua tupakointiin, ja kertoo miten autoilun vähentämisessä voisi ottaa käyttöön oppeja tupakanvastaisesta taistelusta.

Sitten hän kertoo valtioiden tukevan autoteollisuutta: polttoaine- ja autoteollisuus käärii rahaa, yhteiskunta maksaa päästöt. Eikä teiden ja pysäköintialueiden hinta edes vaikuta yksittäisen autoilijan kuluihin, Mäkinen valistaa.

Eli miksi autoilemme?

Miksi siis niin monet meistä ovat autoilijoita? Nautimmeko autoilusta?

Tavallaan, ja maksamme siitä jopa hurjan hinnan. Kuten Mäkinenkin tietää, autoilu ei tapahdu ilmaiseksi. Mutta valtion kustannuksella emme sentään aja. Vuonna 2018 tieliikenne tuotti valtiolle 8,4 miljardia euroa – noin 15 prosenttia tuloista. Vain vajaat kaksi miljardia palaa takaisin liikenteeseen – ja tämä lukema sisältää myös joukkoliikenteen ja rataverkon menoja.

Auton tuomasta vaivattomuudesta ollaan valmiita maksamaan. Eikä aina vaihtoehtoa edes ole. Ei tarvitse olla liikenneneuvos tietääkseen, ettei kaikkialle vain voi kulkea junalla. Eikä yhtä asiakasta kuljettava linja-auto ole julkista liikennettä. Se on yksityisautoilua epätehokkaimmillaan.

Useimmat yksityisautoilijat ovat vapaasti valinneet kulkuneuvonsa, koska se on heille kokonaistaloudellisesti järkevin vaihtoehto. Ellei ainoa.

Suomi on lähes Saksan kokoinen maa, jossa asuu alle Berliinin metropolialueen verran väkeä. Asutus on pääosin harvaa, ja siksi monet paikat voi saavuttaa tehokkaasti vain henkilöautolla, eikä muita vaihtoehtoja usein edes ole. Tähän Mäkinen viittaa vain olankohautuksella: "Haja-asutusalueilla tarpeellinen autokanta on muunnettava mahdollisimman vähäpäästöiseksi. Sähköautoista ei ole autoilun pelastajaksi, mutta niiden latausverkostoa tulee laajentaa ja autot on ladattava uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetusta sähköstä."

Milläköhän rahalla hän sähköistämisen muuten toteuttaisi?

Yhteiseloa ja sekakäyttöä, kiitos

Kepin sijaan yhteiskunnan tulisi tarjota porkkanaa: biopolttoaineita tulee kehittää siirtymävaiheen helpottamiseksi, sähköautojen yleistymistä pitää tukea kaikin järkevin keinoin ja julkista liikennettä tulee kehittää ja käyttää siellä, missä se on järkevää. Realismia ei saa unohtaa: monelle vanhempikin polttomoottoriauto on hyvä vaihtoehto. Ja joskus kelpaa rentoutuakin harrasteauton ratissa.

Autoalan ja autoilijoiden tulee tehdä osuutensa päästöjen kitkemisestä, mutta kaikkea vastuuta autoille ei voi laittaa – osuus päästöistä kun on vain se kymmenen prosenttia.

Mutta Mäkisen loppukommenttiin en osaa vastata. Se vetää lähes hiljaiseksi: "autoilu on itsetuhoisaa ja käy kalliiksi. Suomen on aika päästää irti autoriippuvuudestaan". Tekee mieli kysyä: harrastaako Joona-Hermanni Mäkinen faktapuhetta vai vihaa vakaumuksesta?

Lauri Ahtiainen

Korjaus: juttua muokattu, lisätty Joona-Hermanni Mäkisen kommentti haja-asutusalueen liikenteestä.