VTT: näistä kahdesta sähköautoilun tuesta ei tulisi luopua!

Tuoreimpien VTT:n arvioiden mukaan vuonna 2030 henkilöautokannassa olisi lähes 630 000 täyssähköautoa.

Suomen autokannan kehitys ja erityisesti liikenteen sähköistyminen tulee rivakoitumaan, jos VTT:n tuoreimmat arviot toteutuvat. VTT:ltä muistutetaan, että tässä esiintuodut laskelmat eivät ole ennusteita tulevasta, vaan skenaarioita valituilla lähtöoletuksilla, joita ovat esimerkiksi EU:n direktiivit, EU:n autonvalmistajille asetetut hiilidioksidipäästöjen raja-arvot ja Suomessa käytössä olevat liikenteen sähköistymisen tukijärjestelmät.

Tuoreimpien VTT:n arvioiden mukaan vuonna 2030 henkilöautokannassa olisi lähes 630 000 täyssähköautoa. Käyttövoimamuutos olisi väkevä, sillä viime vuoden lopussa Suomessa oli liikennekäytössä 83 765 täyssähköistä henkilöautoa eli noin kolme prosenttia henkilöautokannasta.

Laskelmien takana on projekti nimeltä PEIKKO, joka tulee sananipusta Perusskenaariot energia- ja ilmastotoimien kokonaisuudelle kohti päästöttömyyttä.

Ajetut kilometrit vs. autokanta

Autojen määrän tarkastelu luo harhan, sillä kuten erikoistutkija Marko Paakkinen VTT:ltä muistuttaa, että vaikka autokannasta täyssähköautojen määrä vuonna 2030 olisi hieman yli viidennes (noin 22 %) henkilöautokannasta, niin kaikista valtakunnassa henkilöautoilla ajetuista kilometreistä eli ajosuoritteesta ajetaan sähköllä jo 30 prosenttia. Havainto tuli julki myös aiemmassa HS.fi:n uutisessa.

Selitys on luonteva: uusilla henkilöautoilla ajetaan tyypillisesti enemmän kuin vanhoilla autoilla ja toisaalta sähköisesti edetyt kilometrit tulevat edullisemmiksi kuin bensiinin tai dieselin voimin edetyt kilometrit.

– Koska sähköllä ajaminen on edullisempaa, sähköautojen ajosuorite tuppaa olemaan hieman suurempi. Tosin tässäkin on markkinakohtaisia eroja, esim. Yhdysvalloissa ja Britanniassa sähköautoilla ajetaan vielä vähemmän kuin polttomoottoriautoilla. Etenkin Yhdysvalloissa perussyy on pienemmässä erossa ajokustannuksissa.

Päästötavoitteisiin voidaan yltää

Suomen liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ovat kunnianhimoisia: päästöjen tulisi puolittua vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 päästötasoon verrattuna.

Paakkinen pohjaa arvionsa VTT:n skenaarioihin, joiden mukaan päästötavoitteisiin yllettäisiin liikenteen sähköistymisen nykytahdilla, mikäli samalla uusiutuvan energian jakeluvelvoite pidetään riittävään kunnianhimoisella tasolla.

Latausinfra-tuelle jatkoa!

Paakkisella on viesti päättäjille: jatketaan latausinfran tukemista.

Kotilatauksen saatavuus vaikuttaa kuluttajien käyttövoima eli autonhankintapäätöksiin. Kynnys siirtyä sähköautoilijaksi on sitä matalampi, mitä kätevämmin auton lataus on järjestettävissä kotilatauksena tai arkisten vakioreittien varrella.

Latauksen merkitys tuli selvästi esiin autoalan teettämästä Suomalaisten autoilu 2023 – Kansalaisten näkemyksiä liikenteen sähköistymisestä ja liikenteen päästövähennystoimista -kyselytutkimuksesta.

Epävarmuus sähköauton latausmahdollisuudesta kotona -kohta kirvoitti 65 % vastaamaan ”vaikuttaisi erittäin paljon” tai ”vaikuttaisi paljon”.

Paakkisesta olisi valtiovallan omien päästötavoitteidenkin kannalta nurinkurista, jos taloyhtiöiden latauspisteiden rakentamiseen tarkoitettu ns. ARA-tuki lopetettaisiin. Sen avulla latausjärjestelmien rakentamista on tuettu korvaamalla 35 prosenttia urakkakuluista.

– Lataaminen on osoittautunut pulmalliseksi sähköautoilijoiksi mieliville autoilijoille, jotka asuvat kerros- tai rivitaloyhtiöissä. Ja toisaalta kun latausjärjestelyt on saatu kuntoon, on osa siirtynyt hyvinkin ripeästi ladattaviin autoihin, Paakkinen taustoittaa.

Työsuhdeautojen veroetua jatkettava!

Jos VTT:n Marko Paakkinen saisi päättää, jatkettaisiin täyssähköisten työsuhdeautojen veroetua vuoden 2025 jälkeenkin. Etuus tarkoittaa, että täyssähköisten työsuhdeautojen verotusarvo alenee 170 eurolla kuukaudessa.

– Tämä veroetu on ollut suosittu, lisännyt sähköautojen määrää ja toisaalta tuo niitä 3–4 vuotta käytettyinä kaikkien muidenkin ulottuville. Toivottavasti tätä veroetuutta jatketaan.

Samoilla linjoilla on myös Suomen suurin autonkäyttäjien etujärjestö Autoliitto.

Jos nykyinen täyssähköisten työsuhdeautojen veroetu loppuisi vuoden 2025 jälkeen, se johtaisi Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Niemisen mukaan epätoivottaviin seurauksiin niin päästöjen vähentämistavoitteiden, liikenteen sähköistymiskehityksen, iäkkään henkilöautokannan nuorentumisen kuin autoilijoiden valintamahdollisuuksien kaventumisenkin kannalta.

– Täyssähköisten työsuhdeautojen veroetu on mahdollistanut monelle sähköautoon siirtymisen. Jos veroetua ei jatkettaisi, johtaisi se kahdenlaisiin seurauksiin: osa luopuisi kokonaan työsuhdeautosta, osa vaihtaisi muuhun kuin sähköiseen työsuhdeautoon.

Vuosina 2021–2023 käyttöön Suomessa on otettu käyttöön noin 15 000 uutta täyssähköistä työsuhdeautoa, joista yli 8 000 on autoalan arvion mukaan hankittu verotusarvon alentamisen kannustamana.

Sähköistymisen vauhti hiipuu

Henkilöautoliikenne sähköistyy, mutta vauhti on hiipumassa. Tuoreimpien tietojen mukaan Suomessa oli viime vuoden lopussa liikennekäytössä 83 765 täyssähköistä henkilöautoa, lataushybridejä oli 135 090 autoyksilöä.

Vertailun vuoksi: tieliikenteessä oli samaan aikaan 1,82 miljoonaa bensiiniautoa ja hieman yli 695 000 dieselautoa.

Sähköautojen osuus enää 29 %

Ensirekisteröintien perusteella täyssähköautojen myynti mataa.

Täyssähköautojen osuus rekisteröinneistä oli maaliskuussa noin 29 prosenttia. Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana rekisteröidyistä henkilöautoista noin 26 prosenttia on ollut täyssähköautoja ja noin 23 prosenttia ladattavia hybridejä. Alkuvuoden täyssähköautojen osuus on hieman pienempi kuin viime vuoden tammi-maaliskuussa, jolloin osuus oli noin 31 prosenttia.

Viime vuonna rekisteriin päätyi paljon sähköautoja, joille oli ehditty haettu kotitalouksille suunnattua 2 000 euron hankintakannustetta ennen hakuajan päättymistä vuoden 2022 lopussa.

Autokauppa ylisummaan on ollut alkuvuotena alavireistä, käy ilmi Autoalan Tiedotuskeskuksen tiedoista. Maaliskuussa rekisteröitiin 6 486 uutta henkilöautoa, mikä on 15,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden maaliskuussa. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana on rekisteröity 18 452 henkilöautoa, mikä on 12,0 prosenttia viime vuoden ensimmäistä neljännestä vähemmän.

Lähteet: VTT / PEIKKO-projekti, Autoalan Tiedotuskeskus, Tilastokeskus ja Netwheels Oy, Mittaristo ja liikenne- ja viestintävirasto Traficom