VTT:n tutkija: Norjan sähköautoihmeen takana hankintatuet

”Sähköautot Norjassa ovat olleet jo pitkään vastaavia polttomoottoriversioita halvempia. Hankintahinnan lisäksi on ollut käytössä paljon muitakin tukiaisia.”

Norja on johtavia sähköautomaita, joissa täyssähköautojen tiheys on korkealla tasolla. Eri sähköautomallit kilvoittelevat keskenään suosituimpien uusien automallin listauksissa.

Syitä Norjan liikenteen väkevälle sähköistymiselle on useita, eikä kansalaisten ja kansakunnan vauraustaso ole niistä pienimmästä päästä: Norjalla on monin tavoin ollut varaa sähköistää liikenteensä.

VTT:n sähköisten voimalinjojen tutkimustiimin päällikkö Marko Paakkinen erittelee Moottorin pyynnöstä vaikuttavia tekijöitä Norjan sähköautoistumisen taustalla.

Ja kun Suomessa täyssähköautojen 2 000 euron hankintatukivarat vastikään valtion kirstusta ehtyivät, on pakko kysyä asiantuntijalta ovatko uusien sähköautojen euromääräisesti merkittävät hankintatuet pääsyy Norjan sähköautoistumien ripeyteen?

– Kyllä ne pääasiassa ovat, Paakkinen arvioi.

– Sähköautot Norjassa ovat olleet jo pitkään vastaavia polttomoottoriversioita halvempia. Hankintahinnan lisäksi on ollut käytössä paljon muitakin tukiaisia, esimerkiksi ilmainen pysäköinti ja vapautus tietulleista ja lauttamaksuista, Paakkinen luettelee.

– Osaa tukiaisista on tosin alettu jo purkamaan. Norjassa on tuettu myös latausinfraa, mutta tuet ovat olleet pienempiä suhteutettuna autojen saamaan tukeen.

Miten Norjan latausverkosto palvelee sähköautoilijoita, latauspisteitä lienee paljon Suomea enemmän suhteessa sähköautokantaan?

– Yllättäen tilanne on Suomessa parempi. Viime vuoden lopussa Norjassa oli Sähköinen liikenne ry:n keräämien tietojen mukaan 68 täyssähköautoa yhtä suuritehoista latauspistettä kohden, kun Suomessa vastaava suhdeluku oli 31.

– Suomessa on siis suhteessa enemmän julkisia suuritehoisia latauspisteitä sähköautoja kohden kuin Norjassa. Tällä hetkellä Suomessa suhdeluku on 32, eli tilanne on Suomessa pysynyt hyvin autojen kasvun mukana.

Paakkinen nostaa esiin, että Norjassa on uutisoitu latausjonoista etenkin loma-aikoina.

– Onneksi Suomessa latauspisteillä jonotus on vielä melko vähäistä, kiitos latausinfratoimijoiden aktiivisen verkon rakentamisen. Tämän vuoden aikana ruuhkautumista on ollut jonkun verran esimerkiksi juhannusliikenteessä Suomessakin.

Norjan autoliitto NAF on arvioinut, että Norjassa autojen latauksesta 70–80 % hoituu kotona tai vapaa-ajan asunnoilla, 10–15 % työpaikalla ja 10–15 % julkisilla latauspaikoilla.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kadunvarsilataus Suomessa jäljessä

Paakkinen huomauttaa, että kadunvarsilatauksen suhteen meillä on kirittävää Norjaan verrattuna, jossa, etenkin Oslon alueella, on paljon kadunvarsien asukaspysäköintilatauspaikkoja. Viime vuoden lopun tietojen mukaan Oslossa jopa 7 %:ssa kadunvarsipysäköintipaikoista olisi latauspiste.

– Suomessa kadunvarsilataus on todellakin jäljessä. Sitä tarvitsisivat niin asukaspysäköijät, yhteiskäyttöautot, kaupalliset ajoneuvot (taksikuskit, pakettiautot, kenellä ei ole kotilatausta) kuin turistitkin. Määränpäälatausta olisi myös hyvä saada vielä lisää, esimerkiksi hotellien, kylpylöiden, huvipuistojen, hiihtokeskusten ja luontokohteiden luokse, Paakkinen tähdentää.

VTT:n tutkijan mukaan on epärealistista olettaa, että sähköautoilijat liikkuvat jollakin toisella kulkuvälineellä kovin etäälle kodistaan lataamaan.

– Järkevä etäisyys latauspaikalle on kävelymatkan päässä kodista, Paakkinen linjaa.

Ruuhkia teholatureilla voidaan välttää

Paakkinen miettii autoilijoiden aitoja lataustarpeita ja keinoja helpottaa tai ehkäistä jonotusta teholatureilla.

– Esimerkiksi Lapin hiihtokeskuksissa yleisillä pysäköintipaikoilla tarvittavaa infran määrää saisi pienemmäksi, jos mökkeihin saisi tarjolle latauspisteitä. Koska kohteessa majoitutaan yleensä pidempään, ehtisi auton lataamaan pienemmälläkin teholla.

Auton pysäköinnin aikana tapahtuvaa latausta tukemalla vähennetään Paakkisen mukaan ruuhkia suurteholatureilla, kun auto voidaan ladata määränpäässä oleskelun aikana.

– Osittain tätä voidaan siirtää katujen varsilta myös pysäköintitaloihin, mutta kaikilla alueilla ei ole käytettävissä pysäköintitaloja.

Hoituuko lataus Norjassa jouhevammin?

Paakkisella ei ole tiedossa, että Norjassa olisi keksitty jokin ihan oma jouhevampi tapa hoitaa latauksen maksaminen.

– Suuria eroja maksutavoissa ei ole, samat ovat pääasiassa käytössä myös Suomessa. Korttimaksu ei ainakaan oman tietoni mukaan ole vielä kovin yleinen.

Paakkisen mukaan Norjassa tuetaan joissakin latausverkostoissa Vipps-maksusovellusta.

– Norjan sähköautoyhdistyksellä on roamingin avulla toimiva yleinen latausavain, RFID-kortti, Ladeklubben-jäsenpalvelussa, Paakkinen taustoittaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tarvitaanko muita etuja Suomessa?

Paakkinen ei ole varma, tarvittaisiinko Suomessa Norjan kaltaisia etuja sähköautoiluun liikenteen sähköistymisen rivakoittamiseksi, sillä ongelmat ovat tällä hetkellä ainakin hieman toisaalla.

Olisiko Suomessa otettava mallia Norjassa käytetyistä sähköautoilun tukitavoista kuten oikeudesta käyttää joukkoliikennekaistaa tai ilmaista pysäköintiä kaupunkikeskustoissa?

– Sähköautojen määrän kasvu on tällä hetkellä enemmän kiinni autojen saatavuudesta kuin niiden haluttavuudesta, joten niiden hankinnan tukeminen joko auton hintaan vaikuttamalla tai muuten niiden houkuttelevuutta lisäämällä ei vaikuta tällä hetkellä kovin tehokkaalta tavalta, Paakkinen erittelee.

Hänestä olisi sen sijaan on tärkeää, että latausinfra pysyy autojen kasvussa mukana.

– Siksi näen Suomen latausinfraan painottuvan tukipolitiikan parempana. Norjasta voisi ottaa oppia kadunvarsilatauksen tukemisessa, ja kotilatauksen saamisen taloyhtiöissä turvaavalla lailla.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto

a:3:{i:0;s:6:"121231";i:1;s:5:"93986";i:2;s:5:"95283";}