ADACin tiepalveluraportti: käynnistysakun ongelmat piinaavat edelleen Toyotaa

Saksan Autoliiton käyttökokemusten mukaan uudehkojen sähköautojen toimintavarmuus on mainio.

ADACin kokoama tiepalvelutilasto vuoden 2023 avustustapahtumista Saksassa kertoo, mitkä automallit simahtivat useimmin ja mitkä tarvitsivat vähiten tiepalvelun apua. Sähköautot ovat mukana toisen kerran ja menestyivät mainiosti.

ADAC eli Allgemeiner Deutscher Automobil Club on Saksan ja Euroopan suurin autonkäyttäjien etujärjestö ja Suomen Autoliiton sisarjärjestö. Jäseniä ADACilla on yli 21,8 miljoonaa jäsentä, onhan Saksa Euroopan johtava automaa.

ADAC-tiepalvelu on toiminut jo vuodesta 1954 alkaen. ADAC-tiepalveluraporttia automallien tielle pysäyttävistä vioista on julkaistu vuosittain vuodesta 1967 alkaen.

Sähköautot mukana toista kertaa

Sähköautot olivat toista kertaa mukana. Kaikki nuorehkot käyttöönottovuosien 2020 ja 2021 sähköautot olivat vähävikaisia ja valtaosa niistä sijoittui parhaiden joukkoon. Koko tutkimuksen paras ovat käyttöönottovuoden 2021 BMW i3-sähköauto, joka jakoi kultamitalin polttomoottorikäyttöisen Minin kanssa. Myös sähköautot Volkswagen ID.3, Volkswagen ID.4 ja Tesla Model 3 sijoittuivat kymmenen parhaan joukkoon.

Kaikki ikäluokat ja mallit huomioon ottaen raportin parhaat ja vähävikaisimmat automerkit ovat selkeästi Audi ja BMW. Vähävikaisimpien joukkoon kuuluvat myös Mini, Suzuki, Tesla, Volvo sekä Mercedes-Benzin, Seatin, Škodan ja Volkswagenin useimmat mallit. Piskuista Aygoa lukuun ottamatta Toyota menestyi todella kehnosti lukuisten akkuongelmien vuoksi.

Näin luet ADAC-vikatilastoa

Tiepalveluraportissa on listattu 156:n Saksassa suositun automallin tielle jättäneet tekniset viat vuodelta 2023. Tuloksissa on otettu huomioon vain automallien tekniset viat, joiden vuoksi auto on simahtanut tien poskeen kesken matkan.

Kuljettajan huolimattomuudesta johtuneet viat, kuten esimerkiksi polttoaineen loppuminen, on jätetty pois tilastosta.

Mukana olevien autojen ensirekisteröintivuodet ovat 2014–2021. Automallit on jaoteltu kuuteen kokoluokkaan ja kahdeksaan ikäryhmään. Tulostaulukoissa automallit ovat aakkosjärjestyksessä kokoluokittain. Paremmuusjärjestys määräytyy vikaindeksin perusteella kussakin ikäryhmässä. Vikamäärät (vikaindeksi) on ilmoitettu kunkin mallin tuhatta Saksan liikenteessä olevaa autoa kohti. Mitä pienempi luku, sitä varmempi auto.

Tulostaulukoissa vikaindeksit on numeroiden lisäksi ilmaistu värisymbolein: tummanvihreä on paras, vaaleanvihreä keskiarvoa parempi, keltainen keskinkertainen, ruskea keskiarvoa huonompi ja punainen kaikkein huonoin.

Tilastossa on vain suositut automallit, joista on saatu tilastollisesti merkittävä otos: Raportissa on vain sellaiset mallit, joita on ensirekisteröity vähintään 7 000 kappaletta kahtena eri vuotena. Tulokset on mainittu niistä käyttöönottovuosista, jolloin mallia on ensirekisteröity vähintään 5 000 kappaletta vuodessa.

Koko raportin parhaat ja heikoimmat

Kaikki ikäluokat ja mallit huomioon ottaen raportin parhaat ja vähävikaisimmat automerkit ovat selkeästi Audi ja BMW. Vähävikaisimpien joukkoon kuuluvat myös Mini, Suzuki, Tesla, Volvo sekä Mercedes-Benzin, Seatin, Škodan ja Volkswagenin useimmat mallit. Aygoa lukuun ottamatta Toyota menestyi kehnosti akkuongelmien vuoksi. 

Koko tilaston TOP 14 vähävikaisimmat

Vähävikaisimmat edustavat nuorinta ikäluokkaa, (pääosin käyttöönottovuosi KOV 2021 )

Sija, malli vikaindeksi (simahtamisia 1 000 liikenteessä olevaa autoa kohti)

1) BMW i3 (0,4) (KOV 2021 ja 2019)

1) Mini (0,4)

3) BMW X1 (0,7)

4) Audi A4 (0,8)

4) Audi A5 (0,8)

4) Suzuki Ignis (0,8)

7) Volkswagen ID.3 (0,8) (KOV 2020)

8) BMW 1-sarja (0,9)

8) BMW 2-sarja (0,9)

8) BMW X5 (0,9)

8) Volkswagen ID.3 (0,9)

12) BMW X2 (1,0) (KOV 2020)

12) Tesla Model 3 (1,0)

12) Volkswagen ID.4 (1,0)

FLOP 10 käyttöönottovuosi 2021

Koko tilaston käyttöönottovuoden 2021 runsasvikaisimmat

Sija, malli vikaindeksi (simahtamisia 1 000 liikenteessä olevaa autoa kohti)

1) Toyota Yaris (27,8)

2) Ford Kuga (25,4)

3) Toyota C-HR (22,0)

4) Fiat Ducato (21,4)

5) Toyota RAV4 (17,6)

6) Renault Master (16,7)

7) Opel Insignia (14,2)

8) Hyundai i20 (13,8)

9) Ford Ranger (10,7)

10) Kia Ceed/XCeed (8,4)

Koko tilaston runsasvikaisin on käyttöönottovuoden 2020 Toyota C-HR (51,5)

Toyotalla edelleen vakavia akkuongelmia

Luotettavan maineella vuosikymmeniä porskuttanut Toyota menestyi piskuisella Aygolla, mutta romahti kolmella muulla mallilla.

Nuorimmassa ikäryhmässä 2021 Toyota Yaris jätti kaikkein useimmiten tielle! Toyotan kehnoa sijoitusta täydensi Toyota C-HR, joka oli kolmanneksi heikoin nuorimmassa ikäryhmässä ja kaikkein heikoin neljässä seuraavassa ikäryhmässä. Käyttöönottovuoden 2020 Toyota CH-R on koko tilaston heikoin vikaindeksillä 51,5!

Myös Toyota RAV4 simahti usein akkuongelmien vuoksi, tuloksena viidenneksi heikoin sijoitus nuorimmassa ikäryhmässä ja punaisella hehkuva surkea tulos kolmessa muussakin ikäryhmässä. 

Luotettavuuden perikuvana pidetyn Toyota Corollan tuloksessa ei myöskään ole hurraamista – akkuvikoja siinäkin. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin esimerkiksi Saksan TÜV -katsastustilastossa, jossa aikaisemmin vuosikymmeniä parhaita arvosanoja kerännyt Toyota on tipahtanut kärjestä. Suunta on sama, vaikka katsastuksessa havaitut viat ovat täysin erilaisia kuin tielle pysäyttävät viat.

Tielle simahtaneiden Toyota-mallien akilleen kantapäänä ovat heikkolaatuiset käynnistysakut, joiden varaustila on heikentynyt nopeasti kesken matkan eikä auto ole käynnistynyt ajotauon jälkeen. Vaikka akku on niin sanottu kulutusosa, ADACin mukaan Saksassa Toyota on päättänyt korvata vikatapauksissa akkujen vaihdon parempiin jatkotakuun puitteissa.

Vuoden 2022 alusta alkaen valmistaja on vaihtanut akkujen osahankkijan laadukkaampaan. Se ei ole vielä ehtinyt vaikuttaa tiepalveluraporttiin, jossa nuorin ikäryhmä on käyttöönottovuosi 2021. ADACin mukaan käynnistysakun normaali käyttöikä on viisi–kuusi vuotta.

1,4 miljoonaa täyssähköautoa

Vuoden 2024 alussa Saksan henkilöautokanta on kaikkiaan 49,1 miljoonaa henkilöautoa. Niistä täyssähköautoja on 1,4 miljoonaa (1 408 681 kappaletta), kasvua edellisvuodesta 39,1 %, Lataushybridien kanta oli 921 886 kappaletta, kasvua edellisvuodesta 6,6 %.

Täyssähköautojen osuus Saksan henkilöautokannasta oli tämän vuoden alussa 2,9 prosenttia ja lataushybridien osuus 1,9 prosenttia. Valtavan autokannan ja lukuisten avustustapausten vuoksi ADAC vakuuttaa raportin olevan tilastollisesti luotettava.

Saksassakin ajetaan yhä ikääntyneemmillä autoilla: Saksan ajoneuvohallintokeskuksen KBA:n mukaan vuoden 2024 alussa Saksan liikenteessä olevien 49,1 miljoonan henkilöauton keski-ikä on noussut 10,3 vuoteen!

Vuonna 2023 ADAC-tiepalvelu yhteistyökumppaneineen avusti Saksassa joka yhdeksäs sekunti. Avustusta tien päällä annettiin kaikkiaan yli 3,5 miljoonaa kertaa (3 531 058), 117 570 avustusta enemmän kuin edellisvuonna. Apua tarvinneiden ajoneuvojen keski-ikä oli 12,9 vuotta. Suurin avun tarve oli 18–23-vuotiaissa ajoneuvoissa.

Avustusta saaneista autoista vain vähäinen osa oli täyssähköautoja. Täyssähköautoja avustettiin vain 30 009 kertaa, koska tilastossa olevat täyssähköautot ovat uudehkoja ja luotettavia (käyttöönottovuodet 2020 ja 2021) ja täyssähköautojen kanta on vielä pieni.

Suurin syy sähköautojen simahtamiseen on niiden 12-voltin ”käynnistysakku”, jonka aiheutti yli puolet sähköautojen simahtamisista. Sähköautoissa on 400–800 voltin korkeajänniteakkujen (ajoakkujen) lisäksi 12 voltin sähköjärjestelmä, eli sähköautoista löytyy myös polttomoottoriautoista tuttu 12 voltin akku.

Matalajännitejärjestelmää tarvitaan sähköautossa kuten polttomoottoriautoissakin: valot, ovien ja luukkujen lukot, mukavuustoiminnot, sähköiset ohjausyksiköt ja niin edelleen. Matalajännitejärjestelmän vastuulla on myös sähköauton korkeajännitejärjestelmän hallinta ja käynnistys.

Hybridiautoissa käynnistysakkuviat aiheuttivat 64 prosenttia simahtamisista. Koko tilastossa akkuongelmat aiheuttivat 44,1 prosenttia tien poskeen jäämisistä.

Käynnistysakut kovilla

Käynnistysakut ovat kovilla, koska polttomoottoriautoissakin on yhä enemmän sähkötoimisia laitteita ja toimintoja. Polttoaineen säästöön tarkoitettu startstop-automatiikka (moottori sammuu automaattisesti auton pysähtyessä) vaikuttaa akun varaustilaan, samoin esimerkiksi sähkötoimisesti avautuva ja sulkeutuva tavaratilan luukku sekä monet muut sähkölaitteet.

Mikäli ajetaan pääasiassa lyhyitä matkoja, auton laturi ei aina ehdi ladata akkua riittävästi. Saksassa on todettu, että pakkasen ohella myös moottoritilan kuumuus helteellä voi heikentää käynnistysakun varaustilaa ja lyhentää akun käyttöikää. Vain harvoissa polttomoottoriautoissa akku on sijoitettu muualle kuin kuumaan moottoritilaan.

Miksi auto hyytyy tien poskeen?

Käynnistysakku 44,1 % (sisältää myös sähköautojen 12 voltin ohjainlaite- ja käynnistysakut).

Moottori, moottorinohjaus (Polttonesteen suihkutus, ruiskutus, sytytys, anturit) 22,8 %

Laturi, käynnistysmoottori, sähköjohtimet, valot 10,5 %

Renkaat 8,8 %

Avaimet, lukot, ajonestolaite 7,1 %

Muut (kori, ohjaus, jarrut, pyöräntuenta, voimansiirto) 6,9 %

Käynnistysakku on edelleen suurin vikaryhmä, mikä aiheuttaa tielle jäämisen.

Kumpi simahtaa useammin tien poskeen, polttomoottori- vai sähköauto?

Vertailua vaikeuttaa se, että sähköautokanta on tilastollisesti merkitsevä vasta nuorimmissa ikäryhmissä. Henkilöautokannan keski-ikä Saksassa on 10,3 vuotta. Raportin nuorimmassa ikäryhmissä, käyttöönottovuosi 2021, joissa vertailu on mahdollinen, autojen simahtamiset ovat promilleluokkaa. Sähköautoista simahtaa keskimäärin vain 2,8 autoa 1 000 autoa kohti, polttomoottoriautoista 6,4 autoa tuhatta autoa kohti, eroa on sähköautojen hyväksi 3,6, kun vuosi sitten vastaava ero oli 1.9 autoa.

Sähköautojen luotettavuus on siis parantunut, mutta kovin pitkäaikaisia kokemuksia ei sähköautojen toimintavarmuudesta voi vielä esittää, koska vanhempien ikäluokkien sähköautoja ei ole luotettavaan vertailuun tilastollisesti merkittäviä määriä käytettävissä. Autot hyytyvä tien poskeen useimmiten akkuongelmien vuoksi. Käynnistysakkuviat piinaavat eniten kaikissa autoryhmissä: sähköautoissa, lataushybrideissä, hybrideissä ja polttomoottoriautoissa.

Suurin ero sähkö- ja polttomoottoriautojen simahtamisissa on kohdassa moottori, moottorinohjaus ja korkeajännite- eli sytytysjärjestelmä. Polttomoottoriautoissa viat edellä mainituissa kohdissa pysäyttävät 1,4 autoa tuhannesta. Sähköautojen moottori, moottorinohjaus ja korkeajännitejärjestelmä ovat polttomoottoriautoja yksinkertaisempia ja luotettavampia: Edellä mainituista syistä sähköautoista simahtaa vain 0,2 autoa tuhatta autoa kohti. Tosin Saksassa sähköautojen vuosittainen ajosuorite oli polttomoottoriautoja pienempi.

Sähköautoissa on 400–800 voltin korkeajänniteakkujen (ajoakkujen) lisäksi 12 voltin sähköjärjestelmä, eli sähköautoista löytyy myös polttomoottoriautoista tuttu 12 voltin akku. Matalajännitejärjestelmää tarvitaan sähköautossa kuten polttomoottoriautoissakin: valot, ovien ja luukkujen lukot, mukavuustoiminnot, tieto- ja viihdejärjestelmä (infotainment), sähköiset ohjausyksiköt ja niin edelleen. Matalajännitejärjestelmän vastuulla on myös sähköauton korkeajännitejärjestelmän hallinta ja käynnistys.

Sen sijaan sähköautojen varsinainen sähkötekniikka, kuten korkeajänniteakut, sähkömoottorit ja latausjärjestelmä ovat osoittautuneet varsin luotettaviksi. Sähköautot ovat vielä varsin uusia, joten kovin iäkkäiden sähköautojen käyttövarmuudesta ei ole vielä tietoa.

Sähköautojen vikamäärän odotetaan nousevan jonkin verran autojen ikääntyessä. Lähivuosina saadaan malli- ja vuosimallikohtaisia luotettavuustietoja sähköautojen yleistyessä nopeasti.

On mielenkiintoista nähdä muutaman vuoden kuluttua, tulevatko sähköautojen polttomoottoriautoja suurempi omamassa (akkujen massa noin 500 kg) ja sähkömoottorien mahtava vääntömomentti lisäämään alustan akselistojen ja renkaiden kulumisvikoja auton ikääntyessä? Tiepalvelutilaston mukaan nuorimmissa ikäryhmissä sähköautot ovat kaikkein luotettavimpien mallien joukossa, sen sijaan katsastustilastoissa sähköautojen sijoitukset vaihtelevat: Pienehköt sähköautot ovat menestyneet, mutta esimerkiksi Tesla Model 3 on kärsinyt akselistovioista.

Lähde: ADAC

ADAC tiepalvelutilasto 2024, avustukset vuonna 2023 – tulosten tarkastelua kokoluokittain

Pienimmät pikkuautot

Hyvät

Suzuki Ignis on ylivoimaisesti luotettavin piskuinen pikkuauto kaikissa viidessä nuorimmassa ikäryhmässä, joissa se on mukana. Siinä ei ole mitään erityistä tielle pysäyttävää vikaryhmää. Toyota Aygo on toiseksi paras, vihreänä ja vähävikaisena kaikisssa ikäryhmissä ilman selkeää tielle pysäyttävää vikaryhmää.

Volkswagen Up, Škoda Citigo, Seat Mii ja Opel Karl edustavat myös piskuisten pikkuautojen parempaa päätä, ne ovat keskiarvoautoa parempia (vaaleanvihreällä värillä) useimmissa ikäluokissa, joissa ovat mukana.

Muiden mallien tulokset vaihtelevat suuresti ikäryhmästä riippuen.

Parantamisen varaa

Ryhmän heikoin on Smart Forfour, joka jätti kokoluokassaan useimmin tielle neljässä ikäryhmässä, ensisijaisena ongelmana akkuvika, lisäksi ongelmia muissa sähkölaitteissa, kuten käynnistysmoottorissa, laturissa ja virtalukossa. Forfour -mallin pikkuveli Smart Fortwo oli keskiarvoautoa heikompi kolmessa ikäryhmässä. Pikku-Smart hyytyi tielle akkuongelmien ja muiden sähkölaitevikojen vuoksi.

Hyundai i10 on keskiarvoautoa heikompi kolmessa ikäryhmässä akku- ja sytytystulppaongelmien vuoksi.

Pikkuautot

Hyvät

Audi A1, Mini ja Suzuki Vitara ovat pikkuautojen parhaat useissa ikäluokissa. Sähköauto BMW i3 on paras kolmessa nuorimmassa ikäryhmässä. Myös sähköauto Renault Zoe menestyi hyvin. Halpa-auto Dacia Sandero, Ford Ka, Kia Stonic, Mazda 2, Mazda CX-3, Peugeot 2008, Seat Arona, Škoda Kamiq, Volkswagen Polo ja Volkswagen T-Crossa ovat vähävikaisina vihreällä kaikissa ikäluokissa, joissa ovat mukana. Lisäksi Seat Ibiza, Škoda Fabia ja Suzuki Swift ova vihreällä kaikissa muissa paitsi yhdessä ikäryhmässä.

Parantamisen varaa

Renault Captur oli keskiarvoa huonompi käyttöönottovuoden 2020 mallin osalta, mutta useimmissa muissa ikäryhmissä Captur oli yksi parhaista. Sen sijaan Renault Clion tulos oli heikko useimmissa ikäryhmissä ja se oli kokonaisuutena pikkuautojen huonoin lukuisten akkuongelmien vuoksi.

Hyundai i20:n laatu on vähitellen parantunut, mutta vanhimmassa ja nuorimmassa ikäryhmässä on ollut merkittäviä akkuongelmia.

Käyttöönottovuoden 2021 Toyota Yaris on ikäryhmässään koko tilaston heikoin vakavien akkuongelmien vuoksi.

Myös käyttöönottovuosien 2020 ja 2014 Yaris-mallit jättivät keskimääräistä useammin tien poskeen. Keskimmäisissä ikäryhmissä Yaris on keskinkertainen tai sitä parempi. Akkuongelmat piinaavat Yarista autoissa, jotka otettu käyttöön vuosina 2013–2018 ja 2020–2021.

Uudehkona luotettavan Opel Merivan viat lisääntyivät merkittävästi auton ikääntyessä. Käyttöönottovuosien 2014–2017 Merivat ovat keskitasoa heikompia. Vikoja käynnistysmoottorissa, akussa, ajonestolaitteessa ja vesipumpussa.

Hoito, ajotapa ja ajomäärä vaikuttavat

Muutama vuosi sitten ADAC-raporteissa oli mainittu kunkin mallin keskimääräinen ajokilometrimäärä, mikä auttoi suhteuttamaan mallin vikamäärän ajomäärään. Valitettavasti tästä on uusimmassa raporteissa luovuttu.

Onhan selvää, että taksiluokan mersun E-sarjalla ajetaan merkittävästi enemmän kuin esimerkiksi piskuisella Toyota Aygolla.

Kilometrien karttuessa ja auton ikääntyessä auton hoidolla, määräaikaishuoltojen teettämisellä, vikojen korjauttamisella, ajo-olosuhteilla ja ajomäärällä on ratkaiseva merkitys auton tekniseen kuntoon – automallin laadun ohella.

Muissa vikaraporteissa erilaisia vikakohteita

Katsastuksessa havaitut viat ovat täysin erilaisia kuin tielle pysäyttävät tekniset viat, joista suurin osa liittyy sähkölaitteisiin, erityisesti akkuun. Katsastuksessa suurimmat vikamäärät liittyvät puolestaan akselistoihin, pyöräntuentaan, ohjauslaitteisiin ja niiden nivelten ja holkkien kulumiseen, jarruihin, pakokaasupäästöihin ja valoihin.

Tiepalvelu- ja katsastustilastot eivät kerro ihan kaikista automallien tyyppivioista. Siksi on tarkasteltava autonkäyttäjien ilmoittamia vikoja: Joidenkin automallien kalliita korjauskustannuksia aiheuttavat moottoriviat, esimerkiksi turboahtimen viat, jakopään ketjun tai jakohihnan viat sekä voimansiirron viat, kuten kaksoismassavauhtipyörän tai kaksoiskytkinvaihteiston (esimerkiksi DSG) viat jäävät usein vikaraporttien ulkopuolelle. Nämä viat tulevat tiepalveluraporttiin vain silloin, kun ne keskeyttävät ajamisen yllättäen kesken matkan.

Usein tällainen vika ilmaisee itsensä alkuvaiheessa esimerkiksi tehottomuudella, metelillä tai värinällä ja auto ajetaan tai hinautetaan korjaamoon. Vakava moottori- tai vaihteistovika korjautetaan ennen matkalle lähtöä tai määräaikaiskatsastukseen menoa.

Lisäksi tulevat korjauskehotukseen eli takaisinkutsuun johtaneet vikamahdollisuudet, joista tiedotetaan autojen omistajille. Takaisinkutsuvikojen jatkuvasti päivittyvä lista löytyy Traficomin verkkosivuilta.

Millaisia tyypillisiä vikoja eri automalleissa esiintyy? Moottori on koonnut yhteen sadan suositun automallin tyyppivikoja kattavasti useasta eri lähteestä tyyppivikojen sivuilla.

Lähteet: ADAC, ADAC-tiepalveluraportti, KBA (Das Kraftfahrt-Bundesamt, Saksan ”ajoneuvohallintokeskus”)