Asiantuntijat kommentoivat: vaikuttaako peräkärryjen 100 km/h -nopeusrajoitus liikenneturvallisuuteen?

Uusi laki peräkärryjen nopeusrajoituksista on jo astunut 1. kesäkuuta voimaan, mutta seuraukset nähdään vasta myöhemmin. Käykö liikenneturvallisuuden kannalta hyvin vai huonosti, siihen eivät asiantuntijatahotkaan löydä yksiselitteisiä vastauksia.

Kun tieliikennelain kokonaisuudistus oli keväällä 2018 edennyt lausuntokierrokselta lähemmäs eduskuntakäsittelyä, laadimme artikkelin asiantuntijatahojen mielipiteistä kevytperävaunujen 100 km/h nopeusrajoitukseen liittyen. Kommentit olivat tuolloin osittain ristiriitaisia, eivätkä ole lain voimaantulon myötä juuri muuttuneet.

Huolellisuutta vaaditaan

Keskustelussa erottui tuolloin ja erottuu edelleen kaksi selvempää päälinjaa. Ensimmäinen on se, että O1-luokan kärryjen nopeuden nostaminen 20 kilometrillä tunnissa niillä osuuksilla, joilla tiekohtaiset rajoitukset sen sallivat, sujuvoittaa liikennettä. Tätä myös Autoliitto aikanaan omassa lausunnossaan painotti.

Pikaisen otannan perusteella homma vaikuttaisi jo toimivankin: esimerkiksi moottoritiellä useimmat auto-peräkärryparit viilettävät entistä vauhdikkaammin, liikenne soljuu kokonaisuutena aiempaa paremmin, ja muita hitaamman ”tulpan” muodostavat enää kuorma-autot sekä raskaat ajoneuvoyhdistelmät.

– Uudistus on tervetullut, sillä on paljon tilanteita, joissa luokittelumassaltaan enintään 750 kg:n painoista perävaunua eli tuttavallisemmin kevytperäkärryä voi hyvin ja turvallisesti vetää muun liikennevirran kanssa samaa nopeutta, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen sanoo.

Samalla hän kuitenkin painottaa, että uudistus edellyttää yhdistelmän kuljettajalta entistä enemmän huolellisuutta, varovaisuutta ja harkintaa.
– Uusi ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus ei tarkoita, että perävaunua pitäisi aina vetää suurinta sallittua nopeutta, vaan nopeuden valinnassa on tärkeää huomioida liikenneympäristö, olosuhteet ja yhdistelmän kuormaus.

Myös vetoauton ja perävaunun teknisestä kunnosta huolehtiminen on erittäin tärkeää, Vesalainen muistuttaa.

Lisääntyvätkö ohitukset?

Mutta kuten sanottua, uusi 100 km/h rajoitus tuo mukanaan myös epäilyksiä – muun muassa sen osalta, nousevatko jo valmiiksi laittomat nopeudet vieläkin kovemmiksi.

– Joillakin henkilöillä on se käsitys, että kun monet ajavat peräkärryillä jo nyt satasta, niin se vain laillistaa nykyisen tilanteen. Kun nopeus nostetaan sataseen, niin samat kuljettajat ajavat helposti 120 km/h, mikä mahtuu uuden liikennevirhemaksurajan +20 km/h haarukkaan, komisario Ilkka Kantola Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen liikennevalvontasektorista toteaa.

Aivan yksiselitteinen ei myöskään ole ohitustarpeen väheneminen, joka niin ikään otettiin jo lausuntokierroksella esiin. Kun kärryä saa nyt vetää nopeammin, houkutus esimerkiksi parikymppiä hiljempaa etenevien rekkojen ohittamiseen kasvaa.

– En usko, että ohitukset sinällään vähenevät. Veikkaan, että kohderyhmä vain vaihtuu, eli kuka ohittaa kenet. Perävaunun vetäjät alkavat enemmän ohitella kuorma-autoja ja raskaita ajoneuvoyhdistelmiä. Ja esimerkiksi yli 30-metrisen rekan ohittaminen kuormatun perävaunun kanssa voi olla jännittävä extreme-suoritus, Kantola ennustaa.

Hän visioi myös sitä, miten pelkällä henkilöautolla liikkuvienkin käytös saattaa muuttua.
– Osa autoilijoista ohittaa periaatteen vuoksi perävaunun vetäjän, vaikka se ajaisi satasen alueella vähän ylikin. ”Kun se kuitenkin hidastuu ylämäissä” tai johonkin vastaavaan syyhyn vedoten, Kantola kuvailee.

Ennakointia ja ennustelua

Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen muistuttaa, että nopeustason nostaminen tietää aina jonkinlaista riskin nousua.
– Varmasti yksilötasolla, silloin kun ”kaikki on kunnossa” riski on ja tuntuu pieneltä, mutta aina ei kaikki ole optimaalista. Jos ja kun jotain tapahtuu, ovat tapahtuman seuraukset 80 km/h -nopeudessa lievemmät kuin 100 km/h -nopeudessa – fysiikan lait ovat siinä mielessä armottomia, Valtonen sanoo.

Koulutuspäällikkö Vesalainen Autoliitosta painottaakin ennakoinnin merkitystä, mikä myös Moottorin peräkärrytesteissä on konkreettisesti havaittu.
– Perävaunuyhdistelmä käyttäytyy hätätilanteessa arvaamattomasti, ja hallinnan menettämisen jälkeen ei välttämättä enää ole tilaa sen palauttamiseksi. Siksi turvallisen ajamisen perusedellytyksen, ennakoinnin, merkitys korostuu olennaisesti perävaunua vedettäessä, Vesalainen sanoo.

Kärryt eivät näy tilastoissa

Yksi asia on kuitenkin varmaa: kevytperävaunusta johtuneet vakavat tieliikenneonnettomuudet ovat harvinaisia. Liikennevakuutuskeskuksen yhteydessä toimivan Onnettomuustietoinstituutin (OTI) mukaan vuosina 2014–2018 tutkijalautakunnat ovat tutkineet viisi onnettomuutta, joissa on ollut aiheuttajana kevytperävaunua vetänyt henkilö- tai pakettiauto. Näistä kolmessa merkittävin tekijä on ollut kuljettajan äkillinen toimintakyvyn muutos ja yksi oli tasoristeysonnettomuus, joissa perävaunulla ei ollut vaikutusta.

Yhdessä tapauksessa tutkijalautakunta arvioi perävaunun irtonaisen kuorman myötävaikuttaneen nopeaa väistöliikettä seuranneeseen hallinnan menetykseen, toisaalta tässä tapauksessa liikuttiin maantienopeuksia alemmilla rajoituksilla.
Näiden lisäksi tutkijalautakunnat ovat tutkineet samalla aikajaksolla neljä kuolemaan johtanutta yhteenajo-onnettomuutta, joissa on ollut vastapuolena kevytperävaunua vetänyt henkilö- tai pakettiauto. Niistä yhdessä perävaunun ajonaikainen irtoaminen myötävaikutti onnettomuuden syntyyn.

Liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty OTI:sta kuitenkin pistää vielä jäitä hattuun.
– On huomattava, että onnettomuusaineistot kertovat vanhan lain tilanteesta eli siitä, kun nopeusrajoitus oli 80 km/h. Onnettomuusaineistojen perusteella ei voida suoraan ennustaa, miten nopeusrajoituksen korottaminen tulee vaikuttamaan, Räty muistuttaa.

Hyväkuntoisuus tärkeää

Perävaunun tekninen kunto on tietenkin nopeuden noustessa tärkeää. Poliisilla on asiasta omakohtaista kokemusta. Juuri O1-luokan kevytperävaunut kun ovat olleet tienvarsitarkastusten perusteella kaikkein huonoimmassa kunnossa.
– Pari kertaa vuodessa kuusen alta kaivetuissa vaunuissa saattavat rakenteet olla ruosteessa, vetokidan käpälät kuluneet ja laakeritkin viimeisillään. Lisäksi kuorman sidonta pitää olla vielä parempi kuin 80 km/h -vauhtiin riittävä, komisario Kantola neuvoo.

Autoliiton Vesalainen mainitsee kärryn käytössä myös opastuksen tärkeyden.
– Perävaunumyyjien koulutukseen olisi todella tärkeää panostaa. Kun myyjien osaamista lisättäisiin, heillä olisi valmiuksia opastaa asiakasta oikeaan perävaunun huoltoon ja käyttöön.
Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien tutkintojen yhteydessä kevytperävaunuissa ei ole todettu olleen merkittäviä teknisiä vikoja, joten tällä perusteella nykytilanne vaikuttaa hyvältä.

– OTIlla ei kuitenkaan ole tietoa mahdollisten vikojen vaikutuksesta seuraukseltaan lievempiin tapahtumiin ja vaaratilanteisiin. Puhtaasti turvallisuuden kannalta ajateltuna kevytperävaunujen säännölliset katsastukset vuosittain tai muulla aikavälillä olisivat hyvä asia, mutta kokonaisvaikutusten arvioimiseksi pitäisi olla enemmän tietoa myös lievemmistä onnettomuuksista, liikenneturvallisuuspäällikkö Räty analysoi.

Teksti: Jussi Saarinen kuvat: Lauri Ahtiainen ja Jari Saarentaus