Automaattinen hätäjarrutus tarkkailee kuljettajan virheen varalta

Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen: ”Jos kuljettaja ei reagoi mitenkään, tekee järjestelmä auton täysjarrutuksen.”

Edessä olevan tilanteen yllättäessä autoilijan, saattaa automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä vielä estää vakavan törmäyksen – tai ainakin lieventää sen seurauksia.

Suomen suurimman autonkäyttäjien etujärjestön eli Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen kertaa, kuinka automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä toimii.

Järjestelmä antaa törmäysvaroituksen, jos kuljettaja ei hiljennä nopeutta edellä ajavan ajaessa hiljempaa tai hidastaessa nopeuttaan. Tarvittaessa järjestelmä kykenee myös jarruttamaan kuljettajan puolesta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Eroja eri automallien kesken

Eri autoissa hätäjarrutusjärjestelmän toteutustavat vaihtelevat jonkin verran. Käytännössä usein auton etuosaan, yleensä maskiin, asennettu tutkatunnistin tarkkailee tilannetta auton edessä. Se tekee havaintoja edessä olevien kohteiden etäisyyksistä, suunnasta ja nopeudesta.

– Osa järjestelmistä kykenee huomioimaan myös jalankulkijat ja pyöräilijät, jolloin puhutaan kevyen liikenteen tunnistuksesta, Vesalainen kertoo.

Järjestelmä vertaa havaitsemiaan asioita auton nopeuteen ja liikerataan. Tämän pohjalta se tekee esimääritettyjen algoritmien avulla tulkinnan siitä, onko törmäys mahdollinen ja aloittaa tarvittaessa toimet kuljettajan varoittamiseksi sekä auton jarrujärjestelmän valmistelemiseksi nopeaa pysähtymistä varten.

– Jos kuljettaja ei reagoi varoitukseen ja aloita jarrutusta, tekee järjestelmä sen hänen puolestaan. Ainakin osassa autoja järjestelmä jarruttaa ensin vähän. Mikäli kuljettaja tässä vaiheessa havahtuu ja aloittaa jarrutuksen tai väistön, antaa järjestelmä hallinnan takaisin kuljettajan käsiin. Jos taas kuljettaja ei tässäkään vaiheessa reagoi mitenkään, tekee järjestelmä auton täysjarrutuksen, koulutuspäällikkö Vesalainen kertoo.

Olosuhteiden armoilla

Hätäjarrutusjärjestelmäkään ei kykene kaikkeen etenkään haastavissa keliolosuhteissa. Järjestelmän toimintakykyyn vaikuttavat olennaisesti liikenneympäristö ja olosuhteet.

– Jos tutkatunnistinnäkymää ei ole esimerkiksi lumisateen tai auton kuraisuuden vuoksi, on järjestelmä pois pelistä. Yleensä kuljettaja saa tästä ilmoituksen auton mittaristoon, Vesalainen muistuttaa.

Automaattiselle hätäjarrutukselle tai siihen liittyville muille toiminnoille on saatettu määritellä tiettyjä reunaehtoja, esimerkiksi tietty nopeushaarukka, jonka sisällä järjestelmä on toiminnassa.

Aktiivinen vai passiivinen turvalaite?

Aktiiviset turvalaitteet pyrkivät ehkäisemään onnettomuuteen joutumista – passiiviset turvalaitteet puolestaan minimoimaan onnettomuuden seurauksia. Automaattisen hätäjarrutusjärjestelmän kohdalla toteutuvat molemmat tavoitteet.

– Jos se ei kykene estämään onnettomuutta, pyrkii järjestelmä kuitenkin lieventämään seurauksia pudottaen törmäysnopeuden mahdollisimman alhaiseksi, Vesalainen summaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mitä ovat ADAS-avustimet?

Kuljettajaa avustavat järjestelmät ovat yleistyneet autoissa. Ne voivat avustaa kuljettajaa, varoittaa vaarallisista tilanteista ja jopa estää onnettomuuksia tai vähentää onnettomuusriskiä ja lieventää seurauksia.

Näitä avustimia ovat esimerkiksi mukautuva vakionopeudensäädin, älykäs nopeusavustin, kaistavahti, katveavustin sekä automaattinen hätäjarrutusavustin.

Avustinkatrasta kutsutaan lyhenteellä ADAS, jonka tulee sanoista Advanced Driver Assistance Systems.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto