Koeajo: pehmoilijan päivitykset – Mazda CX-5

Uudistettu Mazda CX-5 miellyttää mukavuudellaan, mutta turha kiire kannattaa jättää lähtöpaikkaan. Hyvää: mukavuus, melutaso, takaistuintilat, ajon helppous. Huonoa: suorituskyky suuremmilla nopeuksilla, matalahko tavaratila.

Vuonna 2012 esitelty Mazda CX-5 on ollut eräs luokkansa parhaista autoista, joten nyt tehdyssä malliuudistuksessa konseptia tyydyttiin vain viilaamaan.

Mutta vaikka perusrakenne onkin akseliväliä myöten sama, perinteisestä kasvojenkohennuksesta ei voi puhua: kori on uuden näköinen, aiempaa jäykempi ja mitoiltaankin muuttunut.

Ahtamatonta arkipäivää

Moottorivalikoima kattaa 2,0- ja 2,5-litraiset bensiinikoneet sekä 2,2-litraisen dieselin. Koeajossamme oli ensin mainittu, joka tarjoaa vapaasti hengittävänä erilaisen kokemuksen nykyään niin yleisiin bensaturboihin nähden.

Käyttöominaisuudet ovat sivistyneet. Moottori reagoi täyteläisesti kaasuun ja pitää mölyt erittäin hyvin mahassaan. Luontevan kytkinpolkimen ja sujuvan vaihteiston, jonka valitsin on sijoitettu aiempaa ylemmäs, avulla rauhallinen ajo sujuu kuin tanssi.

Kun tulee kiire, turbottomuus kuitenkin tuntuu voiman puutteena alakierroksilla. Moottoritien siltatyömaalta takaisin suurimpaan sallittuun kiihdytettäessä edes korkeammalle kierrättäminen ei tuo toivottua potkua esiin.

Ainakin vaihteiston välitykset ovat moottorin voimavaroihin nähden turhankin pitkät. Vastineeksi polttoainetalous epäilemättä kiittää, ja malliston kaksi muuta konetta varmasti tarjoavat lääkettä tehokuumeeseen.

Mukavan meluton

Valmistajan lupaukset melutason alentamisesta eivät ole katteettomia. Käyntiäänen ohella rengasmelu säilyy maantiellä kohtuullisena tienpinnan laadusta riippumatta.

Miellyttävyyttä lisäävät pehmeä jousitus ja koeajoauton maltillinen 225/65 R17 -rengastus, jotka tekevät CX-5:stä mukavan poikkeuksen nykyautojen joukossa. Vain katumaasturille ominainen keinahtelu jää matka-ajosta mieleen.

Uudistettu istuinkin on pehmeähkö ja muuten vastaanottavainen, mutta selkänoja säätyy vain portaittain, reisituki jää vähän vajavaiseksi ja rattikin hieman kauas. Kalleimman Luxury-varustetason sähkösäätöinen istuin korjannee ainakin osan puutteista.

Ohjaus tarjoaa suorassa ajossa luonnollisen tuntuman, mutta paljastuu mutkatiellä ja suuremmilla kääntökulmilla liian kevyeksi. Alusta kuitenkin taipuu kurveihin kallistelematta, joten kokonaisuutena ajettavuus saavuttaa kelpo tason.

Toimivan tilava

Takatiloja voi kiitellä: niin pää-, polvi- kuin varvastilatkin riittävät suurikokoisillekin. Uudelleen muotoillun takapenkin reisituki tosin noudattelee automaailman yleistä, niukkaa linjaa, mutta selkänoja antaa jopa hieman sivutukea kurvikanttailuun.

Tavaratila on matalahko. Joustava, luukun mukana nouseva näkösuoja helpottaa ahtaamista, mutta silti isompia laukkuja saa tosissaan sovitella viistoperäisen korin kyytiin. Kontti sentään laajenee kolmena palana täysin tasaiseksi ja kynnyksettömäksi.

Uudistettu kojelauta säilytystiloineen on toimiva, mutta keskinäyttö on aika pieni, mikä rajoittaa etenkin lisävarusteisen navigaattorin kartan katsastelua. Selkeä ruutu kyllä on, kuten keskikonsolin säätöpyörällä operoitava käyttöliittymäkin.

Pienenä viilauksena toivoisimme valikoiden tekstien kattavampaa kääntämistä. Nyt esimerkiksi osa turvajärjestelmistä esitetään suomeksi, osa englanniksi, mikä on sekavaa – varsinkin kun kyseiset systeemit ovat monelle muutenkin tuntemattomia.

Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Jari Saarentaus

Lisätietoja: www.mazda.fi/mazda-cx-5