Koeajo: Alfa Romeo Stelvio – ilahduttavan italialainen

Italialaiset eväät maasturiluokkaan. Hyvää: ajettavuus, voimalinja, alusta. Huonoa: laatuvaikutelmassa vielä hieman hiottavaa.

Kun Alfa Romeo Stelvio ilmestyi Moottorin koeajokalenteriin, kertoivat päivämäärät auton pääsevän kunnolla töihin. Uusi italialaismaasturi pääsi kulkuvälineeksi Neste-ralliin. Tiedossa oli kaupunkipyöritystä Jyväskylän ralliruuhkassa, pitkiä siirtymiä maanteillä, hiekkaisia metsäteitä ja tietenkin mudan liukastamia peltoparkkeja.

Stelvion ulkokuori kätkee tuttuja elementtejä erinomaisesta Giulia-sedanista: tuttu Alfan maski, viirumaiset ajovalot ja kyljen pehmeät pokkaukset. Auto näyttää ehdottomasti Alfa Romeolta, vaikka tietty italialainen eleganssi varsin tankkimaisesta korista puuttuukin.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tuttu Giuliasta

Sisätilat ovat jatkokehitelmää Giuliasta. Peruselementit ovat ennallaan, mutta hienosäädöllä laatuvaikutelmaa on saatu hivenen petrattua. Koeajetun First Edition -painoksen jalopuulistat ilahduttavat tuntumallaan, mutta Alfan karkeasti viimeistelty vaihdekeppi tuntuu yhä BMW:n vastaavan halvalta kopiolta.

Perusergonomia on kunnossa. Urheilullinen ohjauspyörä istuu hienosti käteen, ja sen läpi paistavat alfamaisesti kaksi syvälle upotettua päämittaria. Suuret metalliset vaihdelavat joko ihastuttavat tai vihastuttavat, mutta mielipiteestä riippumatta ne saavat Alfan tuntumaan erityiseltä.

Koeajoauton sähkösäätöiset etuistuimet tarjosivat hyvän ajoasennon, eivätkä edes toimituksen pitkäkasvuisimmat kuljettajat valitelleet Stelvion ratissa Giuliaa vaivaavasta reisituen puutteesta. Yhtä miellyttävästi Stelviossa matkaa takaistuimella, jossa keskimittaiselle aikuisellekin tarjotaan avarat tilat ja ilahduttavan tukeva reisituki. 525 litran tavaratila riittää useimpien tarpeisiin.

Moottori vakuuttaa

Maantiesiirtymällä Jyväskylään Alfa etenee vaivatta. Koeajoauton Giuliasta tuttu kaksilitrainen turboahdettu moottori ääntelee neloskoneeksi yllättävän sielukkaasti muristen – vaikka toki italialaismerkin bensiinimoottorin soisi kiertävän yli kuuteen tuhanteen. Alfa on onnistunut tälläkin kertaa erinomaisesti voimanlähteen ja vaihteiston sovituksessa: arkisessa kaupunkipyörityksessä kaikki tapahtuu huomaamatta, mutta urheilullisesti itse vaihtaen kahdeksanportainen laatikko lyö isompaa sisään innostavalla päättäväisyydellä. Moottorin 276 hevosvoiman huipputeho liikuttaa autoa erittäin keveästi, eikä tasaisen maantieajon noin 7,5 litran keskikulutuskaan ole huono suoritus. Koeajetun moottorin saa Stelvioon edullisimmillaan 65 998 eurolla, ja samasta perusmoottorista on tarjolla 200 hevosvoimainen painos 59 993 euron lähtöhintaan. Ainoa dieselvaihtoehto on 210 hevosvoimainen 2,1-litrainen, joka kustantaa 54 995 euroa.

Kaikki Suomeen tuotavat Stelviot ovat automaattivaihteisia ja nelivetoisia. Takavetopainotteinen järjestelmä ohjaa voimaa eteen tarpeen mukaan. Alfa Romeo ei ole rakentanut järeää maasturia, mutta mutaisissa peltoparkeissa ja muissa rallihenkisissä pysäköinneissä sen etenemisessä ei ole moitittavaa.

Aito Alfa

Totuuden hetki koittaa, kun Stelvion pysty keula osoittaa ensimmäistä kertaa mutkaisempia ja ajoittain hiekkapäällysteisiä teitä kohti. Mieleen hiipivät pelottavat ennakkoluulot: miten Alfan neuroottinen ohjaus ja korkea katumaasturikori sopivat yhteen?

Hämmästyttävä kyllä, oikein mainiosti. Maantiesiirtymien vakaus vaihtuu kuljettajan pienimpiinkin ohjausliikkeisiin reagoivaan keulaan. Korkea kori ei tuhlaa energiaa turhiin kallisteluihin. Giulian tavoin ohjaus tuntuu lyhyen totuttelun jälkeen jopa luonnolliselta, eikä auton ohjaamisessa tarvitse tehdä minkäänlaisia korjausliikkeitä. Alusta on jämäkkä, mutta jousitus suodattaa epämiellyttävän tienpinnan karheuden ja pienet epätäydellisyydet hienosti, joten ohjauspyörän takana jaksaa taittaa pidempiäkin päiviä.

Myönnettäköön tosin, että ajoittain rallipäivien jälkeisessä väsymyksessä Alfan herkkyys saattaa ärsyttää. Välillä pehmeä liikkeellelähtö vaihtuu raskaiden vaelluskenkien takia turhan temperamenttiseen liikehdintään, tai turhan terävästi toteutunut kaistanvaihto herättää kartturin paikalle nukahtaneen valokuvaajan päiväunet.

Enemmän Stelviosta kuitenkin kertoo se, miten jo lyhyiden yöunien jälkeen auton näkeminen pysäköintihallissa hymyilyttää. Alfa on onnistunut rakentamaan autoon tarpeeksi piirteitä, jotka tekevät siitä karismaattisen, mutta tälläkään kertaa se ei kostaudu vääränlaisena erikoisuutena.

Teksti: Lauri Ahtiainen, kuvat: Aake Kinnunen ja Lauri Ahtiainen