Koeajo: Opel Mokka X – Hyvä jälkimaku

Opel Mokka X on muodikas ja tasavahva kokonaisuus. Hyvää: ajo-ominaisuudet, etuistuimet, varustelu. Huonoa: vaatimaton takapenkki, moottorin ääni kovilla kierroksilla.

Marraskuussa yllättäen alkanut talvi luo mainiot puitteet nelivetoisen Opel Mokka X:n koeajolle. Kompakti pikkumaasturi koki kevyen kohennuksen tänä syksynä. Ulkonäkö kohentui ulkoa ja sisältä. Uusittu ilme miellyttää varmasti monia ostajaehdokkaita.

Ensikoeajossa syyskuussa Skotlannissa moottorina oli 1,6-litrainen diesel. Nyt oli vuorossa 1,4-litrainen bensiiniturbo automaattivaihteistolla ja nelivedolla. Hinnat ovat lähes samat käyttövoimasta riippumatta. Mokka X:n varustetasoja on kaksi. Perusmalli Enjoy sekä koeajettu Innovation. Neliveto tuo lisähintaa noin 2 900 euroa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Hyvä talviauto

Mokka X osoittautuu varsin päteväksi talviautoksi. Koeajon ajan satoi lunta lähes päivittäin, joten nelivetoa tarvittiin oikeasti. Lumisella tiellä suuntavakavuus on hyvä ja ohjaustuntumakin riittävä. Lisämukavuutta kylmiin talviaamuihin tuo lämmitettävä ohjauspyörä, joka on Mokka X:n vakiovaruste.

Istuimet tarjoavat monipuoliset säädöt ja sivutuki on mainio. Myös reisituki on hyvää tasoa, sillä istuinosa on riittävän pitkä. Näkyvyys on hyvä, sillä Mokassa istutaan korkealla.

Takapenkki tarjoaa vaatimattoman sivutuen, joka korostuu liukkaan nahkaverhoilun takia. Myös reistuki jää vaatimattomaksi. Jalkatilat ovat myös takamatkustajille riittävät.

Tavaratila on pienehkö mutta takapenkit laskettuna tilavuus kasvaa 1 372 litraan. Istuimet laskeutuvat alas ilman, että muodostavat tavaratilaan häiritsevää kynnystä.

Koeajoautossa oli kitkarenkaat, joten vaimeat rengasäänet ovat ainakin osittain niiden ansiota. Äänieristys on kokonaisuudessaan hyvää tasoa.

152 hevosvoiman bensiiniturbo kuljettaa Mokkaa vaivattomasti. Moottoriääni pysyy vaimeana normaaliajossa, mutta raju kiihdytys tuo ohjaamoon jo reipasta moottorimelua.

Kuusipykäläinen automaattivaihteisto hoitaa tehtävänsä mallikkaasti ilman nykäyksiä.

Teksti: Jari Saarentaus Kuvat: Lauri Ahtiainen