Koeajo: Range Rover Sport P400e HSE Dynamic – Ei se auto, vaan se yhteiskunta

Jos mietit noin 100 000 euron katumaasturia, on Range Rover Sport P400e harkinnan arvoinen valinta. Älä kuitenkaan kuvittele tämänkään ladattavan hybridin olevan automaattisesti ekoteko. Hyvää: kohtalainen toimintamatka sähköllä, vaivaton ajettavuus. Huonoa: Kulutus pitkällä matkalla, ahtaat tilat kokoon nähden.

Tulevaisuus näyttää, kuinka ladattaviin hybridimaastureihin joskus tullaan suhtautumaan. Numeroarvoihin perustuvassa nykytodellisuudessa ne ovat kenties haluttavin autoluokka. Siitä kyseenalainen kiitos kuuluu vain ja ainoastaan verottajalle.

Katsotaan vaikkapa nyt ajetun Range Rover Sport P400e -mallin hinnastoa (linkatttu 25.2.2019). Edullisimmalla tämän 404-hevosvoimaisen maasturin SE-varustetasolla saa kotipihaan 98 648 eurolla. Jos lähitienoon tonttimaan arvoa haluaa nostattaa oikein kunnolla, voi auton tilata kalleimmalla Autobiography Dynamic -versiolla 121 716 euron hintaan.

Ladattavan hybridin houkutus selviää, kun otetaan vertailuun edullisin diesel: vain 249-hevosvoimaisen 3.0 SDV6-mallin saa 113 654 eurolla, mutta tällöin varustetaso on yksikirjaiminen S, jota hybridiin ei edes saa. Vertailukelpoinen SE-malli maksaa dieselinä 118 019 euroa, eli 19 371 euroa tehokkaampaa ladattavaa hybridiä enemmän!

Jos dieselin haluaa ylväänä Autobiography Dynamic -versiona, täytyy konepellin alle vaihtaa 306-hevosvoimainen versio, sillä perusmalliin tätä varustelua ei edes saa. 160 740 euron hinta tekee eroksi 39 024 euroa!

Syy on tietysti päästöissä: varustelusta riippuen Range Rover P400e:n hiilidioksidigrammat pyörivät välillä 74–86 grammaa kilometrillä (WLTP), kun kahden dieselin lukemat ovat 231–255 ja 232-262 grammaa per kilometri.

Veroedun vetovoima

Taustalla on tietysti tuttu autovero: ennen sen huomiointia P400e on Range Rover Sport -malliston yksi arvokkaimmista tuotteista, onhan se myös monimutkaisin ja kehittynein. Mutta ympäristötalkoisiin innolla osallistuva Suomi palkitsee ladattavan Range Roverin muiden kaltaistensa tapaan hyvin maltillisella autoverolla.

Toimittajana on hyvin vaikea suositella Range Rover Sport -valikoimasta mitään muuta mallia, kuin ylivoimaisesti parhaan vastineen rahalle antavaa P400e -hybridiä. Toki sähköistetyn voimalinjan erottaa hieman pehmeästä jarrutuntumasta ja tavallista pienemmästä tavaratilasta, mutta moitteet ovat mitättömiä hintaeroon nähden. Täyskaasulla saa kuunnella kireää rivinelosta herraskaisemman kuutos- tai kasimoottorin sijaan, mutta vaikea äänestä on rasittua, jos lompakko kevenee kymmeniä tuhansia euroja vähemmän. Suorituskykykin on varsin riittävä: bensiinimoottorin 300 ja vaihteiston yhteyteen rakennettu sähkömoottorin 141 hevosvoimaa tuottavat parhaimmillaan 404 hevosvoiman yhteistehon. Onneksi hybridinkin polttoainesäiliö on mukavat 90 litraa.

Maastokyvystäkään ei tarvitse tinkiä: P400e:n vakiovarustelu kattaa sähköohjatun keskitasauspyörästön lukituksen, alennusvaihteiston, aktiivisen takatasauspyörästön lukon ja Terrain Response 2 -pidonhallinnan. Kahluusyvyyttäkin valmistaja lupaa 850 millimetriä.

Veroedun valta…

Olisi väärin syyttää Range Rover Sportia itseään huonosta ympäristöystävällisyydestä: kohotetun tavaratilan pohjan alla makaava 13 kilowattitunnin ajoakku antaa valmistajan mukaan 48 kilometrin toimintamatkan. 13 celciusasteen lämpötilassa ajetulla testilenkillä pääsimme sähköajolla 35 kilometriä, joten hieman lämpimämmässä säässä väite pitänee paikkaansa.

Sähkömoottorin voimavarat riittävät rauhalliseen taajama-ajoon. Vakionopeudensäädin päällä ajaessa polttomoottori käynnistyi hetkeksi avittamaan jyrkimmissä mäissä täyssähkötilassakin.

Lataus onnistuu vakiintuneella Type 2 -liitännällä enimmillään 7,4 kilowatin teholla (1x32A), jolloin akku täyttyy vajaassa kolmessa tunnissa.

Jos lataus onnistuu kotona ja työpaikalla, voi Range Rover Sport P400e:llä ajaa työmatkat paikallispäästöttä ongelmitta. Silloin tälläkin ladattavalla hybridillä voi päästä kohtalaisen mataliin kulutuslukemiin, niin älyttömältä kuin valtava ekomaasturi ideana kuulostaakin.

…ja vastuuttomuus

Ongelma jokaisen ladattavan hybridin kohdalla on loppukäyttäjälle jäävä vastuu. Voitte arvata kulutuksen hieman nousevan ilmoitetusta (3,4–3,8 l/100 km), jos tätä 2 464 kiloista kolossia ajaa pelkän kaksilitraisen bensiiniturbon voimin moottoritiellä – tai ylipäänsä latauksista välittämättä, jos taskusta löytyy täysautoedun myötä työnantajan tarjoama polttoainekortti.

Moisesta käytöksestä olisi väärin syyttää auton valmistajaa. Vaikka ladattava luksusmaasturi on ideana hieman kömpelö, tarjoaa se silti ainakin teoriassa työkalut vähäpäästöiseen ajamiseen. Silti niin Range Rover Sportin kuin äskettäin ajettujen Mitsubishi Outlander PHEV:n ja Porsche Cayenne E-Hybridinkin kohdalla mielessä pyörii sama kysymys: tietävätkö päättäjät oikeasti, kuinka vastuuvapaan porkkanan he jättävät loppukäyttäjälle?

Teksti: Lauri Ahtiainen, kuvat: Jari Saarentaus