Koeajo: Ei turhan korea – Kia Sportage 2.0

Kia Sportage tarjoaa premiumia, mutta valmistajan asettamissa rajoissa. Hyvää: väljät sisätilat, selkeä ohjaamo. Huonoa: nypyttävä jousitus, tunnoton ohjaus, kovat muovimateriaalit.

Korealaiset ovat selvästi löytäneet autojen suunnittelussa oman mukavuustasonsa. Tämä korostuu, kun koeajoon osui täysillä varusteilla ladattu Kia Sportage.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vähemmän kaunis alku

Korealaiset autot tekivät todellisen maihinnousunsa Suomen markkinoille Hyundain (vuonna 2001), Daewoon (2003) ja Kian (2004) voimin. Näistä Hyundai oli koettanut kepillä jäätä jo 1990-luvun aikana.

Kolmikon kehityskaarta ja sopeutumista Eurooppaan oli erityisen mielenkiintoista seurata. Alkuun autot näyttivät oudoilta, eräät mallit suorastaan rumilta, eikä makuasioista niiden kohdalla tarvinnut juuri kiistellä.

Sisustuksetkaan eivät aivan vastanneet meikäläistä suuntausta. Kummallisia kojelautoja, halvan oloista muovia ja kaiken kukkuraksi erikoinen, imelä haju, joka paljasti auton kotimaan pelkän hajuaistin perusteella.

Kehitys kehittyi…

Sitten tapahtui – ja nopeassa tahdissa. Niin sanottu laatuvaikutelma, eli osien ja materiaalien yhteensopivuus sekä viimeistely koheni malli mallilta suorastaan hämmästyttävän nopeasti. Pian oli saavutettu jo kohtalaisen hyvä taso.

Sama päti korealaisautojen ulkonäköön. Aluksi villit vinosilmäajovalot ja irvistävät maskit korvattiin traditionaalisilla. Sitten myös yleismuotoiluun otettiin vaikutteita muista automaista. Jossain välissä se tuoksukin katosi.

Pinnan alla asiat olivat melko hyvällä mallilla jo ennen muodonmuutosta. Osa korealaisautoista oli itse asiassa yllättävän hyviä ajettavia, ja monessa muussakin ominaisuudessa koettiin ilahtumisen hetkiä.

Vaikutti vain ajan kysymykseltä, milloin korealaiset saavuttaisivat japanilaiset ja eurooppalaiset, ja menisivät saman tien heittämällä ohitse. Osittain näin on tapahtunutkin. Etenkin, kun laatu on vastannut odotuksia ja takuut venytetty pitkiksi.

Se lopullinen puristus on kuitenkin jäänyt toistaiseksi näkemättä. Itse asiassa tällä hetkellä näyttää siltä, että korealaisten lupaavasti kiihtynyt kehitys näyttää jopa pysähtyneen – ja mielenkiintoisin kysymys tässä on se, onko tuo tehty aivan tarkoituksella.

…ja sitten pysähtyi

Kia Sportage, varustettuna malliston tehokkaimmalla dieselmoottorilla, nelivedolla, automaattivaihteistolla sekä toiseksi loisteliaimmalla varustetasolla kuvaa korealaisten nykytilaa erittäin hyvin.

Etenkin noihin menneisiin muotoihin nähden auto näyttää monien mielestä yksiselitteisen hyvältä. Keulan ja perän ilmeet ovat rohkeat, mutteivät enää mauttomat. Salonkikelpoisuus maanosassamme on selvästi saavutettu.

Sen sijaan sisustuksessa ei ole nähty uutta pitkään aikaan. Omituinen Sportagen kojelauta ei suinkaan ole, päinvastoin. Se miellyttää silmää ja on yksi havainnollisimmista, kun miltei jokaiselle toiminnolle on varattu oma, selkeä ja suurikokoinen nappulansa.

Mutta hänelle, joka tykkää hypistellä kivan tuntuisia pintoja, nämä kovanliukkaat muovit eivät valitettavasti anna mitään. Välimatka eurooppalaisiin on venähtänyt suureksi kuin varkain, jälleen kerran.

Asia kulminoituu koeajoauton Business Premium -varusteluun kuuluvaan nahkaverhoiluun. Sillä ei Sportagesta saa loistokasta, ainakaan näiden muoviosien kanssa. Liki 50 000 euron hintaan tätä jo toivoisi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa, muttei riemua

Selkeyden lisäksi Sportage tarjoaa oivat tilat. Ajoasennossa ja laakeassa istuimessa ei ole moitittavaa, ei liioin takaistuimen väljyydessä. Korin perussuunnittelu on korealaisilla siis enemmän kuin hallussa.

Sitä vastoin alusta ja ohjaus palauttavat arjen. Jousitus tuntuu kautta linjan pintakovalta, kori keinahtelevalta ja ratin kautta välittyvä tuntuma puutteelliselta. Melutaso on suhteessa paremmalla tolalla.

Ja kyse on sentään uudesta automallista. En jaksa uskoa, etteivätkö Kian suunnittelijat osaisi tehdä asioita paremminkin. Ilmeisesti on vain todettu, että nykytaso myy riittävän hyvin, eikä siitä ole ainakaan toistaiseksi syytä kiirehtiä eteenpäin.

Autoonsa vaativasti suhtautuvalle tämä valitettavasti ilmenee tietynlaisena vanhanaikaisuutena. Edullisimmillaan Sportage irtoaa bensaetuvetona melkein puolet halvemmalla. 27 000 euron luokassa laatuvaikutelma alkaakin jo riittää, mutta vain juuri ja juuri.

Tietotaidon piilottelua

Jäämme siis odottamaan, milloin aivan ilmeinen tietotaito suodattuu itse tuotteisiin. Pallo automaailman valloitukseen on nyt siis korealaisilla itsellään. Nurkan takana odottaa taatusti kaikenlaista, eli viimeistä sanaa ei ole varmastikaan ole vielä sanottu.

Toivotammekin uuden takavetoisen Kia Stingerin kaltaiset valopilkut tervetulleiksi myös maltillisemman hintaisten Kia-mallien keskuuteen.

Lue lisää: Kia Sportage

Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Jari Saarentaus