Koeajo: Tyyristä tilaa – Mercedes-Benz V 250 d

Tila-auto Mercedes-Benz V 250 d sai päivityksen myötä uuden moottorin ja automaattivaihteiston. Hyvää: tilat, ajettavuus, automaattivaihteisto, kuskin paikka, viimeistely. Huonoa: kova hinta, vaatimaton perusvarustelu.

Mercedes-Benz V-sarja on jäänyt merkin muita mallisarjoja tuntemattomammaksi ja sisarmallinsa Viton tila-autoversion varjoon. Eikä ihme, V on asemoitu hinnastossa selkeästi Viton yläpuolelle.

Molempien nykykori on vuodelta 2014, ja tämän vuoden päivityksen pääosassa on uusittu moottori. Toki samalla keula on saanut uutta ilmettä tuoreella puskurilla ja valoilla. Sisäpuolella verhoilua ja kojelaudan somisteita on hiottu tyylikkäämmiksi.

Enemmän vaihteita

Moottoriuudistus ei ole yllätys. E-sarjassa jo toissa talvena aloittanut uusi kaksilitrainen ja nelisylinterinen diesel on valloittanut muut mallisarjat yksi kerrallaan. V-sarjan nokalle sitä tarjotaan kolmena tehoversiona, 163-, 190- tai 239-hevosvoimaisena, mallimerkintöinään V 220 d, V 250 d ja V 300 d. Samalla automaattivaihteiston pykälät ovat lisääntyneet yhdeksään. Muita vaihteistoja ei olekaan tarjolla, mutta vetotavaksi voi valita joko taka- tai nelivedon.

Uuden moottorin, koodiltaan OM654, taakkana on ylläpitää dieselin salonkikelpoisuutta päästöhuijausten jälkimainingeissa. Negatiivisen maineen kääntäminen ei onnistu helposti, vaikka uutuus on alittanut testeissä kirkkaasti kaikki uusimmat päästörajat niin myrkyllisyyden kuin kasvihuonevaikutustenkin osalta.

Mercedes onkin pakannut moottoriin kaiken osaamisensa palamisprosessia, sisäisen kitkan minimointia ja pakokaasujen jälkikäsittelyä kehittäessään.

Hinta rasitteena

Uutta moottoria on jo ehditty kehua suorituskyvystään, hiljaisesta käynnistään, taloudellisuudestaan ja vähäpäästöisyydestään. Vaikka iskutilavuus on pienentynyt, voima riittää liikuttamaan kookasta tila-autoakin eleettömästi. Automaatti osaa hyödyntää rutkaa alavääntöä, kierroslukumittaria vilkaistaessa lukema on useimmin 1 000–1 500 r/min.

Siinä missä uusi moottori on hämmästyttänyt sedaneissa alhaisilla kulutuslukemilla, V-sarjan nokalla se joutuu kuitenkin raatamaan kovemmin. Kevyellä kaasujalalla pihistelemällä nelivetoisen V 250 d:n keskikulutuksen saa jäämään kahdeksaan litraan.

Kulutus- ja päästölukema näkyy tietysti Suomessa heti hulppeana autoverolaskuna ja arvokkaina lisävarusteina. Siinä kohtaa, kun V:n hintalappu kurkottaa reilusti yli sadan tuhannen euron, arvosteluasteikkoa joutuu kiristämään.

Niinpä sinänsä tiloiltaan, muunneltavuudeltaan ja ajo-ominaisuuksiltaankin erinomainen tila-auto jättää toiveen vielä hiljaisemmasta, pehmeämmästä, varustellummasta ja ylellisemmästä kyydistä.

Teksti ja kuvat: Petri Munukka