Koeajo: Volvo XC40 P8 -täyssähköauto on taattua Volvoa – kulutusta myöten

Volvo on vakiintunut laajalla lataushybridien mallistolla piuha-autojen kärkipäähän. Nykymallistosta on kuitenkin puuttunut täysin polttomoottoriton vaihtoehto, ja ensimmäisenä aukon ruotsalaisessa sivistyksessä täyttää Volvo XC40 P8 AWD. Hyvää: helppous, voima, hiljaisuus, navigointi. Huonoa: kulutus, alustan kovuus.

Volvo XC40 P8 -täyssähköauton resepti on hyvin samanlainen kuin muillakin: valitaan mallistosta auto, joka on keskikokoinen ja mielellään katumaasturi, asennetaan siihen sähkövoimalinja niin, että sähkömoottorien yhteisteho on nelisensataa hevosvoimaa ja akun kapasiteetti vähintään 75 kilowattituntia.

Volvon tarkemmat ainesosat ovat 78 kilowattitunnin akku ja kaksi 150 kilowatin tehoista sähkömoottoria omille akseleilleen sijoitettuina. Esimerkiksi Audin ja Mercedes-Benzin linjasta Volvo poikkeaa kokoluokkaa pienemmällä korilla, saksalaisten sähkö-SUV:t kun perustuivat Q5:een ja GLC:hen.

Pidetään se simppelinä

Sähkövoimalinjan lisäksi XC40 P8:n suurimmat erot polttomoottorimallistoon ovat umpinainen maski ja uusi Android-pohjainen käyttöliittymä. Viimeksi mainittu on tehty hyvin minimalistiseksi, joten sähkö-Volvoon tottumisen pitäisi käydä helposti, vaikka nykyisen sukupolven Volvoista ei olisikaan kokemusta.

Virtapainikkeen täydellinen puuttuminen tosin aiheuttaa hämmennystä – auto on toiminnassa heti kun avain on viety sisälle ja kuljettaja kytkee ajoalueen päälle.

Mittaristonäkymä on aiempaa raikkaampi ja tietoviihdejärjestelmän valikkoa on yksinkertaistettu; molemmat tervetulleita uudistuksia. Järjestelmä on kuitenkin samantyylinen kuin aiemmissakin Volvoissa, eli hieman vanhahtavan näköinen.

Digitaalisen mittariston haittapuoleksi jää liiankin suppea muokattavuus: esimerkiksi hetkellinen energiankulutus olisi plussaa, kuten myös jäljellä oleva toimintamatka, jonka Volvo näyttää vasta kun akkua on noin neljännes jäljellä. Ennen tätä informoidaan kuitenkin akun kapasiteetista. Muuten mittaristosta näkee kaiken tarvittavan.

Pikaisen käyttöliittymän pläräämisen ja vakiovarusteisen Google Maps -navigoinnin määränpään asettamisen jälkeen on aika lähteä liikkeelle.

Tuttu ja turvallinen

Auto tuntuu juuri siltä miltä sen kuuluukin, eli tavalliselta Volvolta. Kun päällä on yhden polkimen ajotila, regeneroinnin voimakkuus vaatii aluksi totuttelua. Jos jarrupoljinta haluaa päästä käyttämään useammin, voi tuon ajotilan kytkeä pois päältäkin.

Suurimpana erona muihin XC40-malleihin on tietenkin tehokkuus. Kun ”kaasun” avaa, sähkömoottorit kyydittävät P8:aa huimaa tahtia eteenpäin – noin 2 200 kilogramman omamassasta huolimatta. Painon vuoksi urheilullinen tunne jää taka-alalle, mutta eipä ainakaan ohituksissa tarvitse arpoa, riittääkö voima.

Kasvaneen massan vuoksi jousitusta on jäykistetty, mutta tässä on menty liian pitkälle. Monttujen yli lipumisesta ei ole puhettakaan, vaan alusta on huomattavasti jämäkämpi kuin polttomoottorimalleissa.

Erinomainen seikka puolestaan on auton hiljaisuus. Sähkövoimalinjan vinkuminen ei juuri kantaudu ohjaamoon. Moottoritiellä, ainakaan kitkarenkailla sadan kilometrin talvituntinopeudessa, ei kuulu myöskään suhinoita tai renkaiden jyrinää.

Sähköpuolessa kehitettävää

Sähkö-Volvon WLTP-toimintamatkaksi ilmoitetaan 418 kilometriä, mutta tämän saavuttamiseksi vaaditaan luultavasti kaikkia poppakonsteja rekan perässä ajamisesta lämmityksen sammuttamiseen. Muutaman pakkasasteen kelillä keskikulutus pyöri sekalaisessa ajossa 30 kilowattitunnin tuntumassa sataa kilometriä kohden, mikä on paljon. Tämäkin tosin on ainakin kantikkailla bensiini-Volvolla ajaneille tuttua – nyt vain kuluu kalliin bensiinin sijaan huokeampaa sähköä.

Myönnettäköön, että kulutukseen vaikutti varmasti se, että auto jäi muutamaan kertaan esilämmittämättä. Useimmiten se tuli kuitenkin lämmitettyä valmiiksi, sillä auton ohjelman lisäksi ajastusta voi hallita Volvon mobiilisovelluksella.

Hidaslataus on kolmivaiheinen, ja parhaimmillaan Type 2 -liittimen kautta voi saavuttaa 11 kilowatin lataustehon. Tällä teholla akku latautuisi tyhjästä täyteen 8 tunnissa ja 15 minuutissa. Pikalatauksen huipputehoksi luvataan 150 kW.

Ei mullistava, mutta toimii

Kaikkiaan XC40 P8 ei tarjoa mitään mullistavaa: markkinoilla on jo useita sähköautoja, joilla esimerkiksi Hanko–Nuorgam-taival toteutuisi näppärämmin. Mutta ruotsalaisten sähköauton tarkoituksena ei olekaan olla teknisesti edistyksellisin, eiväthän valmistajan lataushybriditkään edusta minkäänlaista innovaatiohuippua. Tuotteen on määrä olla turvallinen valinta, johon Volvon ostajan on helppo sopeutua. Tämän roolin XC40 P8 hoitaa erinomaisesti, pienistä kompastuskivistä huolimatta.

Teksti: Eetu Kokkonen Kuvat: Petri Munukka