27.2.2019

Maistiainen: Lexus UX – sisäänheittäjä

Lexus UX

Kompaktit katumaasturit ovat yksi nopeimmin kasvavista autoluokista tällä hetkellä. Lexus lähtee mukaan kisaan uudella UX-mallilla, joka on eräänlainen hatchbackin ja katumaasturin välimuoto – siis crossover.

Takana on päivä Lexus UX:n ratin takana. Kilometrejä on nielty Barcelonaa ympäröivien kukkuloiden syheröisillä mutkateillä sekä Cavan viinialuetta halkovilla ja letkeästi polveilevilla maanteillä. Mieli alkaa lämmetä UX:lle. Siinä on tehty moni asia oikein.

Koska kyseessä on kokonaan uusi autoluokka Lexukselle, odotuksissa on, että UX tulee olemaan monelle asiakkaalle ensi askel Lexuksen suuntaan – ehkä jopa se ensimmäinen premium-tuote. Siksi ensivaikutelma on tärkeä, ja Lexuksen satsaukset näkyvät.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lexus UX

Katsokaa minua

Aloitetaan pikaisella kierroksella auton ympäri. Keula on Lexuksen nykytyylin mukainen, kuvan koeajoauto on Luxury-varusteinen, F-Sportin keula on hieman erilainen. Molempien muotoilu on kuitenkin yhtä raju. Tämä auto haluaa, että sitä katsotaan. Toki räväkkä muotoilu on aina asia, joka polarisoi.

Lexus UX

Räväkän keulan takana muodot rauhoittuvat auton kylkiin siirryttäessä. Pullistetuilla ja tummilla pyöränkoteloilla viestitetään maastohenkisyyttä. UX ei kuitenkaan ole möhkömäinen; 4,5 metrin kokonaispituuteen nähden auton 1,52 metrin korkeus ei yllä vielä katumaasturitasoon. Tämä luo etenkin UX:n sivuprofiilille hieman hatchbackmaisen olemuksen.

Perä on leikattu taas teräväksi, ja erittäin lyhyt peräylitys luo UX:lle eteenpäin menevän habituksen. Kokonaisuus on lopulta yllättävän tasapainoinen. Muodoissa on sen verran särmää, että niihin tottuminen vaatii aikansa. Kääntäen voidaan myös sanoa, että muotoihin ei kyllästy aivan heti.

Lexus UX

Laatuvaikutelmaan satsattu

Siirtyminen ratin taakse on vaivatonta. UX:ään ei tarvitse sen paremmin nousta kuin pudottautuakaan. Kuskin penkissä on runsaat säätövarat eri mittaisille kuljettajille, ja etenkin korkeussäätö on todella reipas. Tästä on se etu, että ajoasennosta saa joko riittävän matalan eli mahdollisimman henkilöautomaisen tai riittävän korkean, jolloin korostuvat auton katumaasturimaiset vaikutteet. Valinta on kuskin, miten tykkää istua.

Lexus UX

Kabiinin yleisilme on ylevä, laatuvaikutelma on hyvä. Kovaa muovia on toki siellä täällä, mutta kaiken kaikkiaan laatu on Lexukselta odotettavalla tasolla. Nappuloita on vielä riittävästi sekä ratissa että kojelaudassa, ja näyttö on kojelaudan päällä hyvin näkökentässä.

Pikaistuminen takapenkille ei ole väljä kokemus, takatilat eivät selvästikään ole olleet auton suunnittelijoiden tärkein kriteeri. Kyllä aikuinenkin sinne mahtuu, mutta takatilat on suunniteltu selvästikin lähinnä jälkikasvua varten.

Lexus UX

Sama filosofia näkyy takakontissa. Tila on hyvin matala, eikö 320-litran vetoisuus ole kovin kummoinen lukema. Takapenkit kaatamalla tilaa tulee toki lisää, mutta UX:ää ei ole selvästikään suunniteltu perheautoksi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mukava alusta

Ensimmäiset ajokokemukset saavat kehumaan auton alustaa, joka on jämäkän mukavuuspainotteinen. Voimalinja noudattelee Lexuksen/Toyotan hybridifilosofiaa, eli kohtalaisen ison eli kaksilitraisen bensamoottorin parina on . Niiden 184 hevosvoiman yhteistehoa hallinnoidaan portaattoman vaihteiston kautta.

Käytettävissä on kolme ajo-ohjelmaa: eco, normaali ja sporttinen. Ensimainittu kannustaa ajamaan kuin kaasupolkimen ja kuskin monon välissä olisi kananmuna, viimeksi mainittu kierrättää konetta enemmän ja tarjoaa herkemmän vasteen kaasupolkimeen. Kumpikaan ei ole optimi ajonautintoa ajatellen, mutta tästä lisää varsinaisessa koeajoraportissa myöhemmin.

Suomeen UX saapuu huhtikuussa, ja malliston hinnat alkavat 40 424 eurosta. Kyseessä on tällöin etuvetoinen ja Comfort-varusteltu auto. Nelivedon ja parempien varusteiden myötä hinnat nousevat aina hieman yli 60 000 euroon. Maahantuoja veikkaa suurimman osan päätyvän Premium-varusteiseen autoon, jolloin hinta on etuvetoisena 46 356 euroa ja nelivetoisena 49 170 euroa.

Teksti ja kuvat: Vesa Eskola

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat