Maistiainen: Mazda CX-5 on katumaasturi, jota on yhä ilo ajaa

Mazdan nykytyyli jatkuu uudessa CX-5:ssä: tyylikäs ulkokuori kätkee hienon ajettavuuden.

Toisen sukupolven Mazda CX-5:n koeajo alkoi erikoisesti väistyvän mallin ohjaksissa. Noin puolentoista tunnin ajo vuonna 2012 esitellyllä mallilla muistutti auton mainiosta ajettavuudesta, mutta viidessä vuodessa sisätilojen muotoilu ja dieselmoottorin äänieristys on jäänyt kehityksestä jälkeen.

Ei liene ihme, että uudessa sukupolvessa Mazda on panostanut juuri äänien ja värinöiden eristämiseen. Uusi CX-5 on ainakin Italian Toscanan teillä edeltäjäänsä hiljaisempi, erityisesti juuri moottoriosaston raksutus on vaimennettu varsin pehmeäksi murinaksi. Tieäänien eristyksen suhteen palaamme asiaan kotimaan koeajossa.

Mutkaiset tiet paljastivat, ettei edeltäjämallin ajettavuutta ole unohdettu. Uuden CX-5:n ohjaus on tarkka ja erittäin luonnollinen, vaikka varsinaista tunnokkuuden tulvaa se ei tarjoa. Katumaasturi taittuu tiukkoihinkin serpentiineihin nöyrän kallistelematta. Panostus ajettavuuteen on kannattanut, Mazdaa on oikeasti hauska ajaa.

Koeajoauton 2,2-litrainen dieselmoottori ja manuaalivaihteisto osoittautuivat loistavaksi yhdistelmäksi. Diesel vetää nöyrästi laajalla käyntialueella, ja Mazdan vaihteensiirto on esimerkillisen sulava ja tarkka.

Sisätilat ovat vaihtaneet edeltäjän muhkun kojelaudan muista Mazdoista tuttuihin pelkistettyihin vaakalinjoihin. Ilme on rauhallisen pelkistetty. Tilat riittävät hienosti keskimittaiselle ja hieman pidemmällekin.

Ajettavuuden ohella Mazda CX-5:n toinen päävahvuus on muotoilu. Valmistaja kertoo pyrkineensä pelkistettyyn kauneuteen. Lopputulos on kenties luokkansa tyylikkäin auto.

Mazda CX-5:t saapuvat Suomeen kesällä.

Teksti ja kuvat: Lauri Ahtiainen