Vielä yksi uusi polttoaine – Volvo FH460LNG

Myös raskaaseen kalustoon haetaan ympäristöystävällisempiä polttoaineita. Volvo FH460LNG käyttää nesteytettyä maakaasua.

Euroopan komissio on ehdottanut tiukempia päästörajoja hyötyajoneuvoille. Lähtötasona vuoden 2019 hiilidioksidipäästöt vähennyksen tulisi olla 15  prosenttia vuoteen 2025 ja 30 prosenttia 2030 mennessä. Nyt käytössä olevat dieselmoottorit on jo hiottu huippuunsa, tekniset parannukset ovat aina vain kalliimpia.

Kaasulla puhtaammat päästöt

Yksi keino uusiin rajoihin pääsemiseksi on kaasun käyttö polttoaineena. Hiilidioksidipäästöt putoavat 20 prosenttia maakaasulla ja biokaasulla lähestulkoon 100 prosenttia. Typpioksidipäästöt ja partikkelit vähenevät samalla. Kaasun edullisuus kuittaa kalliimman hankintahinnan. Maakaasulle on jo jakeluasemia eteläisessä Suomessa ja biokaasua tuotetaan useammassakin laitoksessa.

Maakaasun kulutus kiloina (20-30 kg/100km) kuulostaa kohtuulliselta, mutta kaasumainen olomuoto vie paineistettunakin tilaa paljon. Henkilöautoissa kaasusäiliöt nipistävät osan tavaratilasta. Kuorma-autoissa tavanomaiseen  1000 kilometrin toimintamatkaan pääsemiseksi kaasusäiliöt veisivät liikaa kuutioita kuormatiloista.

Nesteenä pienempi tilavuus

Nesteytettynä maakaasun tilavuus putoaa murto-osaan. Valitettavasti nesteenä maakaasu pysyy vain jäähdytettynä -163 celsiusasteseen. Polttoainetankista tuleekin yksi auton kalleimmista osista, iso termospullo. Silti sisältö lämpenee, laajenee, kaasuuntuu ja tyhjenee varoventtiilin kautta. Tankki on tyhjä kuukaudessa. Metaani on hiilidioksidiakin pahempi kasvihuonekaasu, joten auto sietää pitää päivittäin ajossa päästövähennyksen aikaansaamiseksi.

Nesteytettyä maakaasua saa tällä hetkellä neljästä jakelupisteestä, Helsingistä, Vantaalta, Turusta ja Jyväskylästä. Seuraavat asemat on suunniteltu avattaviksi Kuopioon, Lahteen, Ouluun ja Seinäjoelle.

Polttoaineen kylmyyden vuoksi tankatessa on pidettävä suojavarustusta, iho ja erityisesti silmät on suojattava. Nesteytetty maakaasu aiheuttaa välittömästi palovamman kaltaiset paleltumat. Vahinkoja ei synny helposti, tankkausliitintä ei pysty kytkemään väärin. Kylmyys, voimakas kaasuuntumispyrkimys ja tulenarkuus on kuitenkin pidettävä mielessä.

Kaksoispolttoainejärjestelmä

Volvo tarjoaa kahta LNG-versiota, FM LNG jakeluliikenteeseen ja FH LNG kaukoliikenteeseen. Moottori on 12,8-litrainen rivikuutonen, tehovaihtoehtoja on kaksi, joko 420 tai 460 hevosvoimaa. Moottori perustuu tuttuun dieselmoottoriin varustettuna kahdella yhteispaineruiskutusjärjestelmällä, suuttimet ovat kuitenkin yhteiset. Kaksoispolttoainesuutin ruiskuttaa ensin pienen määrän dieseliä ja heti perään kaasua. Ruiskutusjärjestelmässä maakaasu palautuu kaasumaiseen olomuotoon. Diesel syttyy herkemmin ja toimii seoksen sytyttäjänä. Dieseliä palaa 5-10 prosenttia kulutuksesta. Kaasun loppuessa tai kaasupuolen vikaantuessa, moottorilla voi nilkuttaa korjaamolle, pelkällä dieselillä tehoa irtoaa noin 50 hevosvoimaa. Mittaristossa on kolme määrämittaria, kaasulle (205 kg), dieselille (170 l) ja AdBluelle (64 l).

Maakaasulla tutusta moottorista irtoaa tehoa ja vääntöä saman verran kuin vastaavasta dieselmoottorista, tosin hivenen erilaisilla kierroksilla. Ajossa ammattikuljettaja voi löytää eron, satunnaisesti kuorma-autolla ajeleva toimittaja ei huomaa mitään eroa vedossa eikä käyntiäänessä. Lyhyt koeajo menee ällistellessä ohjaamon erinomaista ergonomiaa, äänettömyyttä ja uusia elektronisia avustimia. Kunhan pienistä liikenneympyröistä selviää, matka taittuu juhlavasti ja mukavammin kuin henkilöautolla konsanaan.

Teksti ja kuvat: Petri Munukka