12.2.2022

Älyristeyksiä kohti – liikenteen vaaroja tunnistettiin onnistuneesti Helsingin kokeilussa

Valotutkiin ja tekoälyyn tukeutuva kokeilu ilahdutti tuloksillaan: saldona tarkkaa liikennetietoa ja vaaratilanteiden tunnistamista – mutta Euroopassa ollaan edellä kehityksessä.

Helsingin Jätkäsaaressa kokeiltiin kesän ja syksyn 2021 aikana LiDAR-valotutkien ja tekoälyn hyödyntämistä risteysalueen liikennevirtojen seurannassa ja laskennassa sekä liikenneturvallisuuden kohentamisessa.

Kokeilu ilahdutti puuhatahoja tuottamalla tarkkaa liikennetietoa ja edistämällä liikenteen vaaratilanteiden tunnistamista.

Valotutkan soveltuvuutta liikennetiedon keräämiseen kokeiltiin kolmessa risteyksessä. Laitteistot tuottivat yksityiskohtaista tietoa liikenteestä, esimerkiksi ajoneuvojen, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden lukumääristä, nopeuksista, tarkoista liikeradoista ja uhkaavista vaaratilanteista.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ensikokeilu katuympäristössä Suomessa

Testauksista vastasi Nodeon Finland -yritys, yhteistyössä Bluecity Technologyn kanssa. Kokeilulla auottiin uria, sillä se oli ensimmäinen laatuaan aidossa katuympäristössä Suomessa.

Kokeilu oli osa Forum Virium Helsingin ja Helsingin kaupungin Jätkäsaari Mobility Lab -hanketta, joka tukee uusien älyliikenteen innovaatioiden kokeilemista.

– Kokeilu vahvisti ajatusta siitä, että LIDAR-sensoreilla voidaan tutkia tarkasti liikennemääriä ja ajoneuvojen liikeratoja, projektipäällikkö Janne Rinne Forum Virium Helsingistä kertoo.

– Yhdellä laitteella on mahdollista tarkkailla risteyksen eri suuntia. Eri kulkutapojen ja niiden liikeratojen tunnistamisen sovelluskohde on pyöräilijän ja auton törmäysriskin tunnistaminen, mikä liittyy myös tässä testattuun liikenneturvallisuusratkaisuun, Rinne taustoittaa.

Ensimmäinen liikennelaskennan ja analysoinnin kokeilu toteutettiin Tyynenmerenkadun ja Välimerenkadun risteyksessä sekä myöhemmin Länsilinkin risteyksessä. Tulokset olivat hyvin lupaavia.

Kokeilu laajentui liikenneturvallisuuden parantamiseen Itämerenkadun ja Selkämerenkadun risteyksessä.

Varoitusviestejä autoilijoille

Testitilanteessa autoilijaa varoitettiin pikaviestillä uhkaavasta törmäystilanteesta ns. C-ITS-palveluviestin avulla. Viestejä voi vastaanottaa navigaattorina toimivalla älypuhelimella, ja yhä useammin myös uusien autojen kojelaudan näytöllä.

– Tärkeää tämän kaltaisissa C-ITS turvallisuussovelluksissa risteysalueilla on, että viestien välityksessä vaaratilanteista ajoneuvojen sisään on erittäin pienet viiveet, maksimissaan muutama kymmen millisekuntia, jotta ajoneuvon kuljettaja pystyy reagoimaan varoitusviesteihin, Nodeon Finlandin älykkäiden kaupunkien liiketoiminta-alueen johtaja Timo Majala selvittää.

Majalan mukaan uusien ratkaisujen kehittämisessä on ensiarvoisen tärkeää todentaa niiden toimivuus todellisissa ja haastavissa liikenneympäristöissä.

Paljonko tällaisen järjestelmän käyttöönotto maksaisi risteystä kohti?

– Jokusen kymmenen tuhatta euroa keskimäärin, arviolta 30 000–40 000 euroa, Majala kertoo.

Mikä ihmeen valotutkatekniikka?

LiDAR (Light Detection and Ranging) eli valotutka on nopeasti kehittyvää teknologiaa, jonka avulla voidaan kuvata tarkasti fyysistä ympäristöä digitaalisen 3D-pistepilvimallin avulla. Ajoneuvoteollisuudessa LiDAR-sensoreita käytetään erityisesti robottiajoneuvoissa.

Janne Rinne pohdiskelee kysyttynä kokeillun teknologian lähitulevaisuuden mahdollisuuksia.

– Nähtäväksi jää, miten nopeasti kokeillun kaltaiset liikenneturvallisuusratkaisut tulevat osaksi esimerkiksi robottiajoneuvojen ja infran välistä kommunikaatiota. Edelleen turvallinen infrastruktuuri ja vastuullinen liikennekäyttäytyminen ovat tärkeimpiä keinoja parantaa liikenneturvallisuutta, Rinne linjaa.

Rinteen mukaan LIDARiin perustuvan liikennelaskennalla voi hyvinkin olla tulevaisuudessa rooli kaupunkien liikennetiedon tuotannossa.

– Myös läheltä piti -tilanteiden tunnistamisella on arvonsa, koska on tärkeää tietää, missä niitä esiintyy, milloin ja mistä ne johtuvat, Rinne toteaa.

Majala ottaa puolestaan vertailukohdaksi muun Euroopan.

– Euroopassa kaupunkeja ja valtateitä on varustettu jo runsaasti C-ITS palveluviestien kyvykkyydellä. Suomen tulee ottaa tässä kova spurtti, että saamme kurottua eron kiinni, Majala linjaa kantanaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mikä Forum Virium Helsinki?

Älyliikenteen kokeilutoiminta Helsingissä jatkuu Mobility Lab Helsinki -nimellä vuosina 2022–2024. Sen takana on Helsingin kaupunki ja kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki, joka on kehittää tulevaisuuden kaupunkiratkaisuja yhdessä yritysten, tutkimuslaitosten ja kaupunkilaisten kanssa.

Erilaisia älykaupunkihankkeita tehdään vuosittain noin 7 miljoonalla eurolla. Forum Virium saa rahoituksensa EU-hankerahoituksesta ja Helsingin kaupungin perusrahoituksesta.

Kaikella on liikkumisen suhteen kunnianhimoinen tavoite, jonka Forum Virium Helsinki kiteyttää virkkeellä ”Entä jos saisit kaikki liikkumisen palvelusi halvalla, helposti ja hiilineutraalisti?”

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Nodeon Finland ja Moottorin arkisto Lähde: Forum Virium Helsinki 

Luetuimmat