Mercedes-Benz E 350e

Liikenne Liikennepolitiikka 15.2.2021

Autoala: sähköistyminen edistyy ilman verotuksen kiristystä

Autokannan sähköistyminen etenee ilman liikenteen verotuksen kiristämistäkin, arvioi autoala. Arvion mukaan jo nykyinen teknologisen kehitys ja erilaiset kannustintoimet johtavat siihen, että vuosikymmenen lopussa Suomen teillä liikkuu jo hieman yli 600 000 ladattavaa autoa.

Autoala arvioi, että autojen sähköistyminen etenee ilman liikenteen verotuksen kiristämistäkin. Alan mukaan jo nykyinen teknologisen kehitys ja erilaiset kannustintoimet johtavat siihen, että vuosikymmenen lopussa Suomen teillä liikkuu jo hieman yli 600 000 ladattavaa autoa. Autoalan tuoreen arvion mukaan yleistyminen edellyttää kuitenkin määrätietoista investointia latausverkostoon, jotta kotitalouksilla ja yrityksillä olisi mahdollisuus hankkia ladattava auto.

Autoala on vakuuttunut, että mikäli autoilussa hankinnan verotuksesta luovuttaisiin vaiheittain ja siirrettäisiin verotuksen painopistettä vuosittaiseen veroon, autokannan kierto nopeutuisi ja autokannan sähköistyminen etenisi nopeammin – ja ladattavien autojen määrä autokannassa kasvaisi jo lähes 750 000 autoon vuoteen 2030 mennessä.

Ilman polttoaineveron korotuksia

– Sähköistyminen etenee autokannassa ilman polttoaineveroon tai käytön verotukseen tehtäviä muutoksia, toimitusjohtaja Tero Kallio Auto-tuojat ja -teollisuus ry:stä uskoo.

Hän muistuttaa, että sähköautojen käyttökustannukset ovat jo nykyisillä verotasoilla selvästi polttomoottoriautoa alemmat.

– Sähkö- ja kaasuautojen yleistymistä voitaisiin nopeuttaa autokannan kiertoa nopeuttavalla hankinnan verotuksen muutoksella ja pitkäjänteisellä investoinnilla latausinfraan.

Rivakkaa sähköistymistä

Autoalan tuore arvio on nimeltään käyttövoimatiekartta ja se kuvaa eri käyttövoimien kehitystä. Sen mukaan sähköistyminen etenee uusien autojen ensirekisteröinneissä lähivuosina rivakasti. Sähköistyminen etenee kaikilla rintamilla täyssähköautojen, ladattavien hybridien sekä erilaisten sähköisten hybridivoimalinjojen yleistyessä. Ladattavien autojen valikoima ja saatavuus paranee huomattavasti vuosikymmenen loppua kohti ja hankintahinnat lähestyvät vähitellen polttomoottoriautojen hintaa.

Tärkeimpänä kehitystä voimistavana tekijänä on alan mukaan EU:n autonvalmistajille asettamat keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä koskevat tavoitearvot, jotka edellyttävät sähköautojen osuuden kasvua.

Matkaa maaliin vielä paljon

Kaiken taustalla ovat liikenteen päästöjen vähennystavoitteet, joihin Suomi on sitoutunut. Niihin yltämisen keinoja pohti liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa toiminut Fossiilittoman liikenteen työryhmä, jonka paljon julkisuutta saaneessa raportissa mainitaan, että sähköautojen määrää tulee kasvattaa. Työryhmä suosittaa vuoden 2030 sähköautotavoitetta kiristettävän noin 600 000–700 000 autoon, joista valtaosan tulisi olla täyssähköautoja.

Savotta on mittava, sillä Traficomin mukaan joulukuun lopussa Suomessa oli tieliikennekäytössä 9 697 täyssähköistä henkilöautoa, joka on 0,35 prosenttia 2,75 miljoonan henkilöauton autokannasta. Ladattavia bensiinihybridejä oli käytössä 42 658 eli 1,55 prosenttia autokannasta. Ladattavia dieselhybridejä oli 2 963 (0,11 %) ja kaasuautoja 5 151 (0,19 %).

Kuluvan vuoden tammikuussa ensirekisteröitiin 9 573 henkilöautoa, joista sähköautoja 355, kaasuautoja 109, ladattavia bensiinihybridejä 1 653 ja ladattavia dieselhybridejä 145 kappaletta.

Osuus yli 40 prosenttiin

Autoala tuo myönteisenä kehityskulkuna esiin ladattavien autojen osuuden viime aikojen kasvun ensirekisteröinneistä. Ilakointiin on syytä, sillä ladattavien bensiinihybridien määrä kasvoi viime vuonna kohisten: lähes kaksinkertaisesti edellisvuoteen verrattuna. Muutos selittyy paitsi uusilla ensirekisteröinneillä myös lähes 8 000 käytettynä maahantuodulla ladattavalla bensiinihybridillä.

Autoalan käyttövoimaennusteessa ladattavien autojen osuuden arvioidaan kasvavan hieman yli 40 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.

Sähköauton lataus

Polttikset valtavirtaa vielä 2030

Polttomoottoriautot ovat kuitenkin autokannan valtavirtaa myös ensi vuosikymmenellä. Teillä liikkuu vuonna 2030 arviolta vielä noin 2,2 miljoonaa polttomoottoriautoa. Koska autokannan käyttövoimamurros on hidasta, nopeat hinnanmuutokset tai arvonalenemat eivät ole uusien tai perinteisten käyttövoimien autoilla todennäköisiä – vaikka eräs taloustieteilijä vastikään tyystin toisenlaisia näkemyksiä esittikin.

Autojen käyttöikä on Suomessa Euroopan pisimpiä.

– Autokannan kierto on Suomessa yli 20 vuoden mittainen, joten autokannan muutokset ovat hidasliikkeisiä. Vaikka sähköautojen määrä kasvaa noin 600 000 autoon, noin 80 prosenttia autokannasta kulkee vielä vuonna 2030 polttomoottorilla, toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliitosta muistuttaa.

Miksei sähköautoa jo nyt?

Vaikka vielä tämän vuosikymmenen alkupuolella ladattavat hybridit ovat täyssähköautoja suositumpia, kasvaa täyssähköautojen suosio alan arvioiden mukaan erityisesti vuoden 2025 jälkeen. Mutta mikseivät suomalaiset siirry sankoin joukoin ja nykyistä nopeammin sähköautoilijoiksi, kun kerran valtiovaltakin sitä niin hartaasti toivoo?

Vastauksia on useampia, ja yksityiset kansalaiset tietävät ne tarkoin omassa taloudenpidossaan.

Vaihtohalukkuus voi olla monen autonvaihtajalla viriämässä, mutta vaihtomahdollisuudet vähäisiä. Sähköautot ovat vielä varsin kalliita vastaaviin polttomoottoriautoihin verrattuna. Toisaalta suomalaisten henkilöautojen keski-ikä on yli 12 vuotta, joten iäkkäästä nykyautosta ei ole vaihtotilanteessa odotettavissa kovin kummoista hyvityshintaa. Sähköautojen jälleenmyyntiarvo esimerkiksi kolmen tai viiden vuoden käytön jälkeen on sekin vielä arvoitus.

Sähköautoja voidaan karsastaa myös siksi, ettei niiden käytöstä ole kokemuksia kuin kuulopuheina, eikä niitä toisaalta ole juurikaan tarjolla käytettyinä. Ja aivan valtaosa Suomen autokaupoista tehdään käytetyistä autoista.

Osa autoilijoista on vielä odottavalla kannalla sähköautojen akkutekniikan kehityksen eli toimintamatkojen kohentumisen suhteen. Myös latausverkoston haasteet mietityttävät monia.

Marko Jokela

Jaa artikkeli

Keskustelu