Miksi työsuhdeauton ylinopeus menee toimitusjohtajalle?
Liikenneoikeuden asiantuntija kummastelee, miksi työsuhdeauton aiheuttama peltipoliisin välähdys eli ylinopeudesta koituva liikennevirhemaksu lähetetään yrityksen toimitusjohtajalle. Ylikomisario Dennis Pasterstein avaa käytäntöjä.
Liikenneoikeuteen perehtynyt asiantuntija, asianajaja Risto Tuori kummastelee automaattisen nopeusvalvonnan havaitsemiin työsuhdeautojen ylinopeuksiin liittyvää liikennevirhemaksujen lähettämiskäytäntöä. Liikenneoikeusyhdistyksen puheenjohtajana toimiva Risto Tuori oudoksuu sitä, että poliisi lähettää työsuhdeauton aiheuttaman peltipoliisin välähdyksen seurauksen eli ylinopeudesta lankeavan liikennevirhemaksun yrityksen toimitusjohtajalle.
– Olen saanut sellaista tietoa, että poliisin liikenneturvallisuuskeskus lähettää jostakin syystä automaattivalvontaan perustuvia yritysautojen ylinopeuksia koskevia ajoneuvokohtaisia liikennevirhemaksuja kyseisen yrityksen toimitusjohtajalle, vaikka yrityksen autoille on ilmoitettu ajoneuvolain 90 §:ssä tarkoitettu käyttövastaava, Tuori kummeksuu.
Jos kysymys on oikeushenkilön omistamasta ajoneuvosta, niin ajoneuvokohtaista liikennevirhemaksua koskeva päätös annetaan tieliikennelain 175 §:n mukaan tiedoksi käyttövastaavalle.
Tuori tuo esiin, että käyttövastaavan taas tulisi ilmoittaa, kenen käytössä auto on rikkomuksen aikaan ollut.
– Toisaalta kukaan ei ole velvollinen ilmiantamaan itseään tai läheistään.
Poliisi: virheitäkin sattuu
Poliisin käytännöistä on syytä kysyä poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtajalta, ylikomisario Dennis Pastersteinilta.
– Ajoneuvokohtainen liikennevirhemaksu lähetetään ajoneuvon rekisteriin merkitylle omistajalle, haltijalle, tilapäiselle käyttäjälle tai käyttövastaavalle. Ensisijaisesti luonnolliselle henkilölle, joka on haltijaksi merkittynä, Pasterstein kertoo.
Joskus on toki käynyt erheitäkin.
– Jos yrityksen nimissä olevalla autolla ei ole muuta luonnollista henkilöä, niin tällöin se lähetetään käyttövastaavalle. Joitakin kertoja on käynyt niin, että käsittelijä ei ole huomannut, että ajoneuvolla on käyttövastaavan lisäksi merkittynä myös luonnollinen henkilö ja lähettänyt sen virheellisesti käyttövastaavalle, Pasterstein toteaa.
Pasterstein ottaa esiin myös lain 176 §:n, jonka sisältönä on vastuu ajoneuvokohtaisesta liikennevirhemaksusta.
Pykälässä sanotaan seuraavasti: Liikennerikkomuksen seurauksena määrätystä ajoneuvokohtaisesta liikennevirhemaksusta vastaa ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja, haltija, tilapäinen käyttäjä tai käyttövastaava. Ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja, haltija tai tilapäinen käyttäjä on kuitenkin vastuusta vapaa, jos hän saattaa todennäköiseksi, että hän ei tehnyt liikennerikkomusta tai että virhemaksun määräämiselle ei ollut edellytyksiä. Käyttövastaava on vastuusta vapaa ilmoittamalla, kenen käytössä moottorikäyttöinen ajoneuvo oli rikkomuksen tekohetkellä taikka ilmoittamalla, että ajoneuvo tai sen rekisterikilpi on anastettu.
Ajoneuvokohtaisesta liikennevirhemaksusta vastuussa olevan selvittämiseksi voidaan tarvittaessa suorittaa poliisitutkinta.
Liki 10 000 liikennevirhemaksua kuukaudessa
Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja Dennis Pasterstein tietää, kuinka tiuhaan autoilijoille lähetetään liikennevirhemaksuja automaattisen kameravalvonnan havaitsemien ylinopeuksien vuoksi. Määrä ei ole ihan vähäinen, sillä viime vuonna posti sai kannettavakseen 58 355 liikennevirhemaksua.
Vuoden 2020 vilkkaimpina kuukausina peltipoliisien saalis eli ylinopeuksista johtuvien liikennevirhemaksujen määrä oli jopa yli 11 000 tapausta.
Alkuvuoden liikennevirhemaksujen lähetysmäärät ovat seuraavat: tammikuu 9 058, helmikuu 9 447, maaliskuu (25.3. mennessä) 8 956.
Näitä alkuvuoden lukuja ei voi verrata viime vuoden vastaavaan ajankohtaan, sillä liikennerikkomuksissa aiemmin käytetyt rikesakot muuttuivat kesäkuun alussa 2020 liikennevirhemaksuiksi.
Keskustelu