Liikenne | Tieliikennelaki | Uutinen | 16.5.2017

Sakko jo 1 km/h ylinopeudesta? Uusi tieliikennelaki voi muuttaa puuttumiskynnystä

Liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteilla oleva tieliikennelain kokonaisuudistus koskettaa myös ylinopeuksia ja niistä annettavia rangaistuksia.

Nykyisin poliisin valtakunnallinen linjaus ohjeistaa antamaan sakon 7 km/h tai sitä suuremmasta ylinopeudesta. Todellinen, mitattu nopeus on tätä korkeampi, sillä siitä vähennetään aina laitteiden mittaustarkkuuteen liittyvä 3 km/h tekninen varmuusvähennys.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuljettaja saa rikesakon, jos hän ajaa ylinopeutta tuon 3 km/h vähentämisen jälkeen 7–20 km/h. Tätä suuremmasta ylinopeudesta määrätään päiväsakkoja, joiden suuruuteen vaikuttavat kuljettajan henkilökohtaiset tulot.

Hyvin lievästä, jopa 1 km/h ylinopeudesta voidaan toki nytkin teoriassa antaa sakko. Käytännössä tällainen on kuitenkin harvinaista, eikä siihen ole muun muassa automaattisessa liikennevalvonnassa lähdetty.

Sen sijaan poliisi on jakanut näistä pienistä, alle 7 km/h ylityksistä huomautuksia, joista ei tule autoilijoille muita seuraamuksia.

Kaikki ylinopeudet mukana

Tieliikennelain kokonaisuudistuksessa esitetään käyttöön otettavaksi niin sanottua liikennevirhemaksua, joka korvaisi rikesakon lievempien liikenteen rikkomusten seuraamuksena.

Hallituksen esityksessä virhemaksut on dokumentoitu selvästi aivan pienimpiä ylinopeuksia myöten. Enintään 5 km/h ylinopeudesta määrättäisiin 70 euron virhemaksu, jos nopeusrajoitus on enintään 60 km/h, ja siitä korkeammilla rajoituksilla samasta ylityksestä rapsahtaisi 50 euron maksu.

Maksu nousisi siitä eteenpäin 5 km/h portain sen perusteella, kuinka suuri ylinopeus on. Päiväsakkoja määrättäisiin vasta 30 km/h ylityksen jälkeen.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan ylärajan nostaminen helpottaisi poliisin työtä, sillä päiväsakkorangaistus on menettelyltään huomattavasti raskaampi. Uuden lain myötä poliisi voisi puuttua samoilla resursseilla nykyistä useampiin ylinopeuksiin.

Myös sakkojen alaraja muuttuisi. Kun nykyään ylinopeudesta annettava rikesakko on pienimmillään 140 euroa, uuden lain myötä se olisi edellä mainitut 50 euroa. Maksimissaan ylinopeudesta perittäisiin virhemaksua 400 euroa ennen päiväsakkoihin siirtymistä.

– Suomessa ylinopeuksiin puuttumiskynnys ja toisaalta myös seuraamus ovat olleet korkeat. Tässä mentäisiin lähemmäs yleiseurooppalaista käytäntöä, eli molemmat olisivat matalampia, poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen pohjustaa.

Se, rangaistaisiinko pienistä ylinopeuksista uudenkaan lain myötä, ei ole vielä selvillä. Poliisi voisi määritellä puuttumiskynnyksen edelleen haluamakseen, ja jakaa sen alapuolella huomautuksia entiseen tapaan.

Kortti kuivumaan eri tavoin

Liikennesääntörikkomukset, jotka ovat omiaan vaarantamaan toisen turvallisuutta, siis henkeä tai terveyttä, arvioidaan jatkossakin rikoslain liikennerikostunnusmerkistöjen mukaan eli sakolla tai vankeudella – käytännössä päiväsakoilla.

Lisäksi kroonisia ylinopeudella ajavia – ja myös hyvätuloisia, joilla on rahaa maksaa toistuvia pikku sakkoja – suitsittaisiin edelleen ajokortin menettämisen pelolla.

Periaate olisi sama kuin nykyään. Jos saa kolme ylinopeussakkoa vuoden sisään tai neljä kahden vuoden aikana, kortti otetaan kuivumaan vähintään yhdeksi kuukaudeksi.

Uutena piirteenä ajokieltoon vaikuttaisivat sekä ylinopeuden suuruus että nopeusrajoitusalue. Enintään 60 km/h rajoitusalueilla ajo-oikeuden kannalta merkitseviä olisivat yli 10 km/h ylinopeudet, 70 km/h ja sitä korkeammilla rajoitusalueilla puolestaan päälle 15 km/h ylitykset.

Näitä pienemmät ylinopeudet eivät siis vaikuttaisi kortin menettämiseen. Tältä osin käytäntö olisi jopa aiempaa höllempi, sillä nykyään ajokieltoa määrättäessä otetaan huomioon kaikki autoilijan saamat ylinopeussakot.

Luonnoksessa hallituksen esitykseksi uudistusta perustellaan muun muassa sillä, että nykyinen, minkä tasoiseen ylinopeuteen tahansa perustuva ajokorttiseuraamus voi jossakin tilanteessa olla kohtuuton esimerkiksi ammatinharjoittamisen kannalta.

Toleranssit pitäisi säilyttää

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen näkee lakiehdotukset ensisijaisesti rahastusautomaattina.

– Jos jatkossa alettaisiin sakottaa näin pienistä ylinopeuksista, kiinnijääneiden määrä erityisesti automaattisessa nopeusvalvonnassa kasvaisi hurjasti. Samalla valtio saisi entistä enemmän sakkotuloja, mikä on ollut koko ajan sen tavoitteenakin, Nieminen muistuttaa.

Hänen mukaansa suunta on väärä. Nykyisenkaltaiset jousto- ja puuttumiskynnykset tulisi säilyttää, käytännössä muutos vaikuttaisi liikennevirtaan kuten nopeusrajoitusten alentaminen. Ne ovat jo nyt riittävän alhaisella tasolla.

– Ilman virhemarginaalia autoilijalta vaatii melkoista keskittymistä pysyä sallitussa nopeudessa, kun rajoitus vaihtuu alemmaksi.

Vaarana on myös se, että säännöt kärsivät inflaation. Autoilijat eivät löydä niistä Niemisen mukaan enää liikenneturvallisuusperustetta, mikä taas johtaa siihen, että ylinopeudella ajamisesta tulee entistä hyväksyttävämpää.

– Mikään valvontajärjestelmä ei korvaa sitä, että ihminen kunnioittaa sääntöjä. Erityisesti Pohjoismaissa liikennesääntöjä noudatetaan jo nyt todella hyvin, ja siitä tulisi myös pitää kiinni.

Kaiken lisäksi ylinopeudella ajaminen ei ole Suomessa viime vuosina lisääntynyt, päinvastoin.

– Samalla kun nopeusrajoitukset ovat alentuneet, ylinopeudet ovat vähentyneet. Näin on tapahtunut myös nuorempien autoilijoiden keskuudessa, vaikka vanhempien sukupolvien onkin sitä joskus vaikea myöntää, Nieminen painottaa.

Hallituksen esitysluonnos tieliikennelain kokonaisuudistukseksi palasi lausuntokierrokselta huhtikuussa. Eduskuntakäsittely alkaa ensi syksynä, joten uusien lakien voimaan tuleminen on vielä matkan päässä.

Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Liikennevirasto ja Moottorin kuva-arkisto