Veneilykausi on kuumimmillaan ja havereita sattuu – humalassa törttöilyä ei välttämättä korvata ollenkaan

Veneily on yksi suomalaisten suosituimmista kesänviettopuuhista. Vesillä sattuukin vuosittain valtavasti onnettomuuksia, ja alkoholi lisää riskiä entisestään. Pahimmassa tapauksessa päihtyneen kuskin aiheuttaman onnettomuuden korvaus voidaan evätä kokonaan.

Veneilyn suosio on ollut viime vuosina selvästi kasvussa, ja se näkyy veneiden kaupassa ja rekisteröinneissä. Lisäksi ainakin LähiTapiolassa vakuutettujen veneiden kanta on kasvanut. Trendillä on ikävätkin puolensa – sekä vakuutuksista korvatut vahingot että korvaussummatkin ovat viime vuosina kasvaneet.

– LähiTapiolassa veneilyvahinkojen määrä kasvoi ensimmäisenä eli vuoden 2020 pandemiakesänä 15 prosenttia kesään 2019 verrattuna. Viime kesänä 2021 vahinkoja sattui myös, mutta korvattujen vahinkojen määrä väheni hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kuluvan kesän osalta jää nähtäväksi, vaikuttaako esimerkiksi polttoaineen korkea hinta veneilyn suosioon. Vesiltä on tullut sellaisesta jo pientä vihiä, mutta lopullisen tiedon saamme veneilykauden päätyttyä, LähiTapiola Pääkaupunkiseudun korvausjohtaja Marko Tolonen sanoo.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Korvaussummat nousseet, vahinkojen määrät ei niinkään

Finanssiala ry:n tilastojen mukaan venevakuutuksesta korvataan Suomessa vuosittain keskimäärin noin 5 000–6 000 venevahinkoa. Määrä kattaa kaikkien vakuutusyhtiöiden korvaamat venevahingot, ja mukana on myös jonkin verran varkausvahinkoja.

Vahinkomäärissä ei ole tapahtunut kovin suuria muutoksia parin viime vuosikymmenen aikana, mutta maksettujen korvausten määrä on noussut. Korvaussummat ovat viime vuosina olleet olleet noin 15–16 miljoonaa euroa vuodessa.

Yli puolet kaikista venevakuutuksesta korvatuista vahingoista liittyy veneillessä sattuneisiin virheisiin.

– Yleisimpiä veneillessä sattuvia vahinkoja ovat pohjakosketukset ja karilleajot. Lisäksi korvaamme venevakuutuksesta vuosittain satoja törmäysvahinkoja, joissa on osuttu esimerkiksi laituriin tai toiseen veneeseen. Kaikkiaan näitä edellä mainittuja vahinkoja sattuu Suomessa vuosittain useampia tuhansia. Korjauskustannukset ovat näissä keskimäärin parin-kolmen tuhannen euron luokkaa. On tärkeää muistaa, että törmäyksissä on aina myös henkilövahinkojen riski. Ihmishenkeä kun ei voi korvata, Tolonen kertoo.

Vesillä vahinkoja sattuu enemmän nuoremmille ja kokemattomammille veneilijöille. Riskitilanteita syntyy, jos ei osata huomioida muita vesillä liikkujia ja tunneta vesiliikenteen sääntöjä.

Valtaosa LähiTapiolan korvaamista vahingoista sattuu moottoriveneille, mutta viime kesinä yhä suositummiksi tulleiden vesiskoottereiden vahinkojen määrä on kasvanut.

Alkoholi on monen onnettomuuden syy

Moni onnettomuus olisi vältettävissä, jos vesille lähdettäisiin selvin päin: veneen kuljettaminen alkoholin vaikutuksen alaisena lisää onnettomuuksia.

Vakuutusyhtiö voi saada tiedon alkoholin osuudesta vahinkoon esimerkiksi silloin, jos asia etenee poliisitutkintaan. Mikäli alkoholilla on ollut osuutta vahinkoon, vakuutukseen kuuluvien suojeluohjeiden perusteella korvausta voidaan alentaa tai evätä se kokonaan. Tilanteita tarkastellaan toki aina tapauskohtaisesti.

– Yli puolet hukkumiskuolemiin johtavista onnettomuuksista on tapahtunut alkoholin vaikutuksen alaisena, joten korkki on syytä pitää kiinni aina vesillä liikuttaessa. Liian usein vesille suunnataan myös ilman päälle puettuja pelastusliivejä, Tolonen sanoo.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton tietojen mukaan jopa 80 prosenttia vesiliikenteessä hukkuneesta olisi pelastunut, jos heillä olisi ollut päällään oikein puetut pelastusliivit ja tilanteen nähneet olisivat osanneet auttaa.

Myös sääolosuhteet aiheuttavat omat haasteensa.

– Kesällä ukkostaa lähes päivittäin jossain päin Suomea, ja kovia rajuilmoja on viime vuosina riittänyt. Rajuilmalla puuskat, sade ja aallot rikkovat veneitä, ja vahinkoja on aiheutunut esimerkiksi myös siitä, kun maakaapeli on ollut kytkettynä veneeseen ukkosella, Tolonen varoittaa.