BMW:n museo: väljästi autoja, kaunis katsella

BMW:n pääkonttorin juuressa, Münchenin olympiapuiston kupeessa sijaitseva BMW:n museo on tehty arkkitehtuurin ja brändikokemuksen ehdoilla.

Kävimme edellisen kerran museossa vuonna 2016, kun BMW vietti 100-vuotisjuhliaan. Nyt oli aika tarkistaa, onko mikään muuttunut. Ja ei, tällä emme tarkoita sitä, että historiaa olisi kirjoitettu uusiksi.

Mutta kun baijerilaisilla on varastossa paljon hienoja autoja, ja museossa niille on tilaa vain rajoitetusti, näyttelyesineillä on tapana vaihtua.

Historian merkkipaalut ovat toki ansainneet paikkansa pysyvästi. Museossa on 4000 neliön tiloissa esillä noin 110 esinettä, eli katseltavaa riittää. Myös muutakin kuin pelkkiä autoja. Ja koska museo on iso, autoille on mukavasti tilaa.

Ilmojen halki ja kaksipyöräisten aikakausi

BMW perustettiin vuonna 1916 ensimmäisen maailmansodan myllertäessä Eurooppaa. Tuotanto alkoi lentokonemoottoreilla.

Sodan jälkeen lentokonemoottoreiden valmistus kiellettiin, joten korvaavaksi tuotteeksi löydettiin moottoripyörät. Ensimmäinen malli oli BMW R32 vuonna 1923. Prätkäpuoli juhlii siis tänä vuonna pyöreitä. Sitä varten kaksipyöräisille on tänä vuonna jopa oma erikoisnäyttelynsä.

Toki pyöräkalustoa on näyttävästi esillä ison lasiseinän sisällä myös itse museossa.

Eisenachista alkoi autojen tarina

Moottoripyörien jälkeen oli selvää, että tuotantoa oli laajennettava autojen pariin. Se tapahtui vuonna 1928, kun BMW osti itselleen autotehtaan Eisenachissa; Hannoverin, Leipzigin ja Frankfurtin välimaastossa. Tehtaassa tehtiin Austin Seiskoja lisenssillä, joten se oli myös ensimmäinen BMW:n valmistama auto. Autolle leivottiin mallinimi BMW 3/15.

Ensimmäinen BMW:n oma malli oli vuonna 1932 esitelty 3/20. Sen moottori perustui toki yhä Austin Seiskan teknologiaan. Vasta sen seuraajassa eli 303:ssa esiteltiin BMW:n oma suora kuutonen. Samalla 303 sai kunnian toimia ensimmäisenä automallina, jossa oli BMW:n kuuluisat munuaiset.

Nopeasti tehtiin myös jo hyvin urheilullisia menopelejä, joista malliesimerkki on vuosina 1936–40 valmistettu kuvankaunis 328. Sillä niitettiin mainetta myös autokisoissa.

Myös erilaisille autonvalmistukseen liittyville teemoille on oma tilansa museossa. Autojen rakenteille on esimerkiksi omistettu oma huoneensa. Esillä on 303:n raamit ja i3:n kori. Ja olihan i3 vuonna 2014 erittäin edisyksellinen auto – jopa edellä aikaansa.

Sotateollisuuden ehdoilla

Toisen maailmansodan syttyessä, BMW lopetti kokonaan autojen valmistuksen (sotilasajoneuvot poikkeus) keskittyen lentokonemoottoreihin ja moottoripyöriin. Lentokonemoottoreita BMW valmisti sotavuosina noin 30 000, ja suihkumoottoreitakin valmistui noin 500.

Näiden moottoreiden valmistukseen liittyy synkempää historiaa, sillä iso osa BMW:n tehtaiden työntekijöistä oli keskitysleirien vankeja. Tällekin osalle historiaa on oma osionsa museossa.

Kahden kerroksen väkeä

Toisen maailmansodan jälkeen Saksa oli aika lailla raunioina. Lisäksi Eisenachin autotehdas yhdessä Wandlitz-Basdorfin sekä Zühlsdorfin tuotantolaitosten kanssa jäivät rajan taakse Itä-Saksaan (lisää tuosta ajasta ja Eisenachin museosta myöhemmin). BMW ei saanut valmistaa myöskään lentokonemoottoreita, joten tehtaissa valmistettiin kippoja, pannuja ja polkipyöriä – mistä kaikista oli kova puute.

Vuonna 1948 startattiin uudestaan moottoripyörien tuotanto, ja vuonna 1952 palattiin autojen pariin. Ensimmäinen Baijerissa tuotettu auto oli ylellinen 501. Siihen ei vain ollut kovin monella varaa, koska samalla hinnalla sai jo omakotitalon.

Myös avonainen 507 oli varsin ylellinen, ja niitäkin myytiin vain noin 250 kappaletta. Yhden osti Elvis ollessaan armeijan leivissä suorittamassa palvelustaan Saksassa. Tuo auto löytyi lopulta muutaman mutkan kautta ja on nyt esillä museossa. Sen edessä on myös mikrofoni, joten jokainen voi testata omaa Elvis-poseeraustaan selfietä varten.

Ja koska luksus ei vetänyt, BMW hankki itselleen lisenssin valmistaa kääpiöauto Isettaa. Siitä saatavat tulot jäivät vain marginaalisiksi, ja kun luksusautojen valmistus söi rahaa, BMW oli vararikon partaalla. Daimler-Benz teki tarjouksen BMW:n tuotantolaitoksista, mutta onneksi johtokunta päätti lopulta toisin – kiitos erään tunnetun teollisuusperheen veljesten, Harald ja Herbert Quantin.

Matka kohti premiumia

Kaiken pohjana oli Quantien usko tulevaisuuteen, joka oli luotu 700-sarjan menestyksen myötä. Se mahdollisti Neue Klassen tuotekehityksen ja tuotannon aloittamisen. Samalla luotiin yksi BMW:n menestyksen kulmakivi: urheilulliset ja sopivan porvalliset autot.

Vitriinissä olevien Neue Klassen esittelymateriaalien avulla luodaan myös ihanasti katsaus aikaan, jolloin autojen valinta ja speksaaminen oli vielä suhteellisen simppeliä…

Vuonna 1972 esiteltiin 5-sarja, ja vuonna 1975 oli sitten 3-sarjan vuoro. Se on aina ollut BMW:n kivijalka, joten sen historialle on ihan oma huoneensa.

Ja jos ette muuten tienneet sitä, 3-sarjan farmaria kehitettiin salassa muutaman entusiastin ja etenkin Max Reisböckin voimin. Tämä pieni ryhmä oli sitä mieltä, että farmari olisi oiva lisä BMW:n mallistoon ja palvelisi samalla paremmin perheellisiä autonostajia. Ensimmäinen proto naputeltiin jopa kasaan käyttämällä VW Passatin takalasia.

Kolmosta seurasivat 6-sarja vuonna 1976 sekä lippulaivamalli 7-sarja vuonna 1977.

Vuonna 1978 M-osasto valmisti vielä keskimoottorisen M1:n. Tuosta autosta on esillä museossa kaksikin versiota: perusversio ja hurja Procar. Ja nurkassa on nappi, jota painamalla saa M1:n sulosoinnut kaikumaan museon käytävillä.

Muotojen ehdoilla

Yksi autoihin isosti liittyvä teema on tietysti muotoilu, ja tuollekin aiheelle on oma huoneensa. Prosessi käy selväksi katsomalla satoja huoneen seinällä roikkuvia valokuvia sekä täysikokoista savimallia tutkiessa.

Ja seuraavassa huoneessa odottaa i8:n konsepti, joka muistuttaa konsepti- ja erikoisautojen roolista autotehtaiden portfoliossa.

Ja totta kai myös autourheilulle on oma huoneensa. Erityisesti Nürburgring ja BMW edustavat yhdessä hienoa historiaa.

Erikoisautot

Ja kun automerkillä on riittävän pitkä historia, sen aikana on ehditty valmistaa kaikenlaista. Taideautoilla on esimerkiksi oma paikkansa BMW:n historiassa. Tunnetut taiteilijat ovat jättäneet jälkensä BMW:n historiaan vuodesta 1975 alkaen. Meidän vierailumme aikaan esillä oli historian toinen taideauto vuodelta 1976, Frank Stellan singneeraama ja Le Mansin 24 tunnin ajoissa mukana ollut 3.0 CSL.

Eikä James Bond ole ajanut aina pelkästään Aston Marteneilla. Kun maailma ei riitä -elokuvaa tähditti Pierce Brosnanin lisäksi Z8, jonka erikoisversioita valmistettiin elokuvaa varten neljä kappaletta.

Entäpä avonainen 850? Jouduitko hieraisemaan silmiäsi? Kyllä, sellainenkin tehtiin, mutta se ei edennyt koskaan tuotantoon asti. Ja jotenkin tuon auton linjat näyttävät aika hyvältä nykyiseen avonaiseen Kasiin verrattuna… Aikansa kutakin.

Museossa kuluu helposti useampi tunti, ja jos BMW:n historia ei ole täysin hallussa, kannattaa harkita opastettua kiertokäyntiä. Silloin museosta saa enemmän irti.

Teksti ja kuvat: Vesa Eskola

Museon kotisivut: www.bmwgroup-classic.com/en/museum.html