9.10.2022 Matkailu Kun laivat oli puuta ja miehet rautaa – Fram-museo Oslossa Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Hieno merimuseo kertoo paljon historiasta ja maalaa elävästi ajankuvaa menneiden aikojen haastavista seikkailuista – etenkin sellaisen merenkulkumaan kuin Norjan kohdalla. Merimuseo Fram Oslon kupeessa tuo luonnollisesti framille yhden Norjan kuuluisimmista laivoista, napajäätikköretkille osallistuneen Fram-kuunarin, jolla itse legendaarinen Roald Amundsen teki matkan Etelämantereelle vuosina 1910–1912. Muita Framilla matkanneita naparetkeilijöitä ovat Fridtjof Nansen (1893–96) ja Otto Sverdrup (1898–1902). Aktiivikäytössä Fram oli kuitenkin vain varsin lyhyen aikaa vuosina 1893–1912, jona aikana se teki kolme naparetkeä. Alkujaan Fram eteni purjeiden lisäksi höyryllä, kunnes siihen asennettiin vuonna 1910 dieselmoottori – ensimmäisenä naparetkialuksena maailmassa. Eläkkeelle Fram jäi kuitenkin pian tämän jälkeen vuonna 1914. Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä naparetket laitettiin jäihin. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Jäänkestäjä Fram suunniteltiin varta vasten naparetkiä varten. Se oli tehty talvehtimaan paksuissa jäissä valmistamalla laivan runko niin, että jäiden kertyessä jäät nostaisivat laivaa ylöspäin sen sijaan että jää kertyisi laivan ympärille, jolloin jään voima lopulta murskaisi rungon. Runko on toki myös valmistettu erittäin kestäväksi. Materiaalit valittiin huolella: runko on pääasiassa tammea ja rautaa, minkä lisäksi käytettiin myös pikimäntyä, norjalaista mäntyä ja viherpihkaa. Erilliset kappaleet joko asetettiin kaksinkertaisiksi tai niitä vahvistettiin eri tavoin. Laipiot olivat muotoiltua tammea, jotka pultattiin kahteen kertaan yhteen kaksinkertaisen lujuuden saavuttamiseksi; lisäksi ne on asetettu erittäin tiheästi. Laipioiden välit täytettiin pikeä, tervaa ja sahanpurua sisältävällä seoksella. Rungon ja kölin yhtymäkohdat olivat pikeemäntyä, jossa on luonnostaan paljon hartsia. Se suojasi rakenteita lahoamiselta. Osat ladottiin kaksinkertaisena lukuun ottamatta konehuoneen alapuolta, jossa ei ollut riittävästi tilaa. Rungon ulkopuolelle tehtiin erillinen suoja jäitä varten, ja se oli kiinnitetty niin, että jää saattoi repiä sen irti vahingoittamatta vakavasti runkoa. Matala pullukka Kaikista sen erikoisrakenteista johtuen Fram on sen 39 metrin kokonaismittaan nähden varsin leveä (11 m) ja matala. Sen syväys on vain 4,57 metriä. Framissa on myös minimaalinen köli. Peräsin ja potkuri voitiin myös poistaa tarvittaessa odottelemaan jään sulamisia. Näillä ominaisuuksilla on selvää, että miehistön olot isommassa aallokossa eivät olleet hääppöiset. Muuten arktisissa oloissa ei ollut ilmeisesti valittamista, sillä talvehtimista varten aluksen runko vuorattiin perinpohjaisesti. Laivasta museoksi Aktiivipalveluksensa jälkeen Fram jäi heitteille, kunnes Otto Sverdrup otti tehtäväkseen pelastaa aluksen. Fram hinattiin – lähes hylkynä – Framnæsin telakalle Sandefjordiin vuonna 1929, jossa alkoi ensimmäinen kunnostus. Toukokuussa 1930 Fram hinattiin Trondheimiin, jossa se oli esillä näyttelyssä, ja syys-lokakuussa se hinattiin Osloon. Lopulta alus hinattiin takaisin Horteniin ja sitten Sarpsborgiin, jossa se makasi vuoteen 1934 asti aaltopeltikatto suojanaan. Lopulta Fram saapui Osloon viimeisellä matkallaan 6. toukokuuta 1935. Laivan saaminen maihin kesti yli kaksi kuukautta, pieni sähkömoottori veti sitä kuiville noin sentti per minuutti tahtia. Alus oli paikoillaan 10. heinäkuuta, ja museo voitiin rakentaa sen ympärille. Tänä päivänä yleisö pääsee luonnollisesti Framin sisälle ihmettelemään sen rakenteita ja sen aikaista elämää. Yksi vaikuttavimmista kokemuksista on Framin ympärille molemmin puolin heijastettevat isot maisemat, joko myrskyävä meri tai tyyni lipuminen arktisten alueiden halki. Etenkin myrskyävän meren keskellä konkretisoituu se, miten pieni ihminen luonnon keskellä on. Naparetkeilijöiden kohtaamista vaaroista muistutetaan myös pienten mininäyttelyiden avulla. Toinen hauska kokemus on pieni arktinen seikkailu museon päätyyn rakennetun ison "pakastimen" läpi käveltäessä. Kesähelteillä se toimii myös mukavana vilvoitteluna. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Kurkistus naparetkeilijöiden arkeen Fram on saanut myöhemmin myös seuraa, sillä sen naapuriin on rakennettu toinen museorakennus. Sen suojissa lepää Gjøa, ensimmäinen alus, joka purjehti koko Luoteisväylän läpi Roald Amundsenin johdolla vuosina 1903–06. Tämän lisäksi molemmissa museorakennuksissa on esillä runsaasti sen aikaista esineistöä ja valokuvia. Myös pieteetillä tehdyt pienoismallit avaavat naparetkeilijöiden seikkailuita. Niiden avulla tutustutaan naparetkien historiaan. Haasteista ei sen ajan seikkailijoilla ole ollut pulaa. Etenkin Nansenin kuuden viikon hiihtomatka Grönlannin halki herättää kunnioitusta. Myös maailmansotien väliset tutkimusretket ovat esillä näyttävästi, kun käytössä oli laivojen lisäksi jo lentokoneita ja ilmalaivoja. Kaksi rakennusta on yhdistetty toisiinsa tunnelilla, jotta vierailijat eivät joudu sään armoille, kuten naparetkeilijät aikoinaan. Tunneli on sekin hyötykäytössä, sen seinämiltä löytyy paljon mielenkiintoista tietoa. Teksti: Vesa Eskola, kuvat: Fram Lue lisää Kaikki artikkelit 26.7.2024 Matkailu Onko kaupunkimatkailun aika vähitellen ohi? 25.7.2024 Ulkomaanmatkailu Berliini on teknomusiikin pääkaupunki, ja sen klubeissa voi kokea jotain ennennäkemätöntä 24.7.2024 Matkailu Nousu Normandian huimiin ja sotahistoriallisiin maisemiin 22.7.2024 Matkailu Pihtiputaan Keihäsmuseo – lajinsa ainoan museon tulevaisuus on hämärän peitossa 20.7.2024 Matkailu Päivän kuva(t): Banksyn laaja kattaus Tallinnassa 20.7.2024 Päivän kuva Päivän kuva: kolmatta viikkoa satoja karavaanareita Kiuruvedellä – viimeisimpänä tapahtumana Iskelmäviikko 19.7.2024 Matkailu Tekoäly käy haastamaan matkaoppaita 16.7.2024 Matkailu Matkavinkki Tallinna: visuaalista herkkua Fotografiskassa 16.7.2024 Lentokoneet Lentopelko hallintaan 3/3 – Finnairin lentäjä hälventää vastauksillaan lentopelkoja Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 24.7.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Tämä neuvostojohdon Urho Kekkoselle lahjoittama ZIS-110 on salaa amerikkalainen 25.7.2024 Esittely Koeistuttu: Nissan Ariya Nismo – "tehokkaampi ja edullinen" 23.7.2024 Uutinen Vanha, savuttava ja tehoton Volvo vietiin korjaamolle – korjaamo rikkoi auton moottorin ja veloitti tonnin 25.7.2024 Käyttötesti Käyttötesti: Opel Astra Electric ja halpaa huoltoa 26.7.2024 Tekniikka Audin uusi 48 voltin kevythybridijärjestelmä lähentelee jo perushybridiä 23.7.2024 Uutinen Vanha, savuttava ja tehoton Volvo vietiin korjaamolle – korjaamo rikkoi auton moottorin ja veloitti tonnin 24.7.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Tämä neuvostojohdon Urho Kekkoselle lahjoittama ZIS-110 on salaa amerikkalainen 23.7.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: kesälomamatka diesel-Mersulla paljasti sivuääniä ja lisää auton hyvistä ja huonoista puolista 17.7.2024 Yleinen ADACin tiepalveluraportti: pienempi ja isompi keskiluokka – nämä autot jättävät eniten tielle 20.7.2024 Huutokauppahelmet Huutokauppahelmet – Ford Escort RS Cosworth ja aikakauden ikoni 23.7.2024 Uutinen Vanha, savuttava ja tehoton Volvo vietiin korjaamolle – korjaamo rikkoi auton moottorin ja veloitti tonnin 2.7.2024 Ajoneuvot Lataushybridiksi muuttunut BMW M5 löysi Suomen autoverojärjestelmän porsaanreiän - peräti 60 000 euroa edeltäjäänsä halvemmalle häviää hinnassa myös M3 24.7.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Tämä neuvostojohdon Urho Kekkoselle lahjoittama ZIS-110 on salaa amerikkalainen 17.7.2024 Yleinen ADACin tiepalveluraportti: pienempi ja isompi keskiluokka – nämä autot jättävät eniten tielle 11.7.2024 Uutinen Hallitus suunnittelee matkailuautojen autoverotuen poistamista asteittain – alan toimijat ovat huolissaan