9.10.2022 Matkailu Kun laivat oli puuta ja miehet rautaa – Fram-museo Oslossa Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Hieno merimuseo kertoo paljon historiasta ja maalaa elävästi ajankuvaa menneiden aikojen haastavista seikkailuista – etenkin sellaisen merenkulkumaan kuin Norjan kohdalla. Merimuseo Fram Oslon kupeessa tuo luonnollisesti framille yhden Norjan kuuluisimmista laivoista, napajäätikköretkille osallistuneen Fram-kuunarin, jolla itse legendaarinen Roald Amundsen teki matkan Etelämantereelle vuosina 1910–1912. Muita Framilla matkanneita naparetkeilijöitä ovat Fridtjof Nansen (1893–96) ja Otto Sverdrup (1898–1902). Aktiivikäytössä Fram oli kuitenkin vain varsin lyhyen aikaa vuosina 1893–1912, jona aikana se teki kolme naparetkeä. Alkujaan Fram eteni purjeiden lisäksi höyryllä, kunnes siihen asennettiin vuonna 1910 dieselmoottori – ensimmäisenä naparetkialuksena maailmassa. Eläkkeelle Fram jäi kuitenkin pian tämän jälkeen vuonna 1914. Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä naparetket laitettiin jäihin. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Jäänkestäjä Fram suunniteltiin varta vasten naparetkiä varten. Se oli tehty talvehtimaan paksuissa jäissä valmistamalla laivan runko niin, että jäiden kertyessä jäät nostaisivat laivaa ylöspäin sen sijaan että jää kertyisi laivan ympärille, jolloin jään voima lopulta murskaisi rungon. Runko on toki myös valmistettu erittäin kestäväksi. Materiaalit valittiin huolella: runko on pääasiassa tammea ja rautaa, minkä lisäksi käytettiin myös pikimäntyä, norjalaista mäntyä ja viherpihkaa. Erilliset kappaleet joko asetettiin kaksinkertaisiksi tai niitä vahvistettiin eri tavoin. Laipiot olivat muotoiltua tammea, jotka pultattiin kahteen kertaan yhteen kaksinkertaisen lujuuden saavuttamiseksi; lisäksi ne on asetettu erittäin tiheästi. Laipioiden välit täytettiin pikeä, tervaa ja sahanpurua sisältävällä seoksella. Rungon ja kölin yhtymäkohdat olivat pikeemäntyä, jossa on luonnostaan paljon hartsia. Se suojasi rakenteita lahoamiselta. Osat ladottiin kaksinkertaisena lukuun ottamatta konehuoneen alapuolta, jossa ei ollut riittävästi tilaa. Rungon ulkopuolelle tehtiin erillinen suoja jäitä varten, ja se oli kiinnitetty niin, että jää saattoi repiä sen irti vahingoittamatta vakavasti runkoa. Matala pullukka Kaikista sen erikoisrakenteista johtuen Fram on sen 39 metrin kokonaismittaan nähden varsin leveä (11 m) ja matala. Sen syväys on vain 4,57 metriä. Framissa on myös minimaalinen köli. Peräsin ja potkuri voitiin myös poistaa tarvittaessa odottelemaan jään sulamisia. Näillä ominaisuuksilla on selvää, että miehistön olot isommassa aallokossa eivät olleet hääppöiset. Muuten arktisissa oloissa ei ollut ilmeisesti valittamista, sillä talvehtimista varten aluksen runko vuorattiin perinpohjaisesti. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Laivasta museoksi Aktiivipalveluksensa jälkeen Fram jäi heitteille, kunnes Otto Sverdrup otti tehtäväkseen pelastaa aluksen. Fram hinattiin – lähes hylkynä – Framnæsin telakalle Sandefjordiin vuonna 1929, jossa alkoi ensimmäinen kunnostus. Toukokuussa 1930 Fram hinattiin Trondheimiin, jossa se oli esillä näyttelyssä, ja syys-lokakuussa se hinattiin Osloon. Lopulta alus hinattiin takaisin Horteniin ja sitten Sarpsborgiin, jossa se makasi vuoteen 1934 asti aaltopeltikatto suojanaan. Lopulta Fram saapui Osloon viimeisellä matkallaan 6. toukokuuta 1935. Laivan saaminen maihin kesti yli kaksi kuukautta, pieni sähkömoottori veti sitä kuiville noin sentti per minuutti tahtia. Alus oli paikoillaan 10. heinäkuuta, ja museo voitiin rakentaa sen ympärille. Tänä päivänä yleisö pääsee luonnollisesti Framin sisälle ihmettelemään sen rakenteita ja sen aikaista elämää. Yksi vaikuttavimmista kokemuksista on Framin ympärille molemmin puolin heijastettevat isot maisemat, joko myrskyävä meri tai tyyni lipuminen arktisten alueiden halki. Etenkin myrskyävän meren keskellä konkretisoituu se, miten pieni ihminen luonnon keskellä on. Naparetkeilijöiden kohtaamista vaaroista muistutetaan myös pienten mininäyttelyiden avulla. Toinen hauska kokemus on pieni arktinen seikkailu museon päätyyn rakennetun ison "pakastimen" läpi käveltäessä. Kesähelteillä se toimii myös mukavana vilvoitteluna. Kurkistus naparetkeilijöiden arkeen Fram on saanut myöhemmin myös seuraa, sillä sen naapuriin on rakennettu toinen museorakennus. Sen suojissa lepää Gjøa, ensimmäinen alus, joka purjehti koko Luoteisväylän läpi Roald Amundsenin johdolla vuosina 1903–06. Tämän lisäksi molemmissa museorakennuksissa on esillä runsaasti sen aikaista esineistöä ja valokuvia. Myös pieteetillä tehdyt pienoismallit avaavat naparetkeilijöiden seikkailuita. Niiden avulla tutustutaan naparetkien historiaan. Haasteista ei sen ajan seikkailijoilla ole ollut pulaa. Etenkin Nansenin kuuden viikon hiihtomatka Grönlannin halki herättää kunnioitusta. Myös maailmansotien väliset tutkimusretket ovat esillä näyttävästi, kun käytössä oli laivojen lisäksi jo lentokoneita ja ilmalaivoja. Kaksi rakennusta on yhdistetty toisiinsa tunnelilla, jotta vierailijat eivät joudu sään armoille, kuten naparetkeilijät aikoinaan. Tunneli on sekin hyötykäytössä, sen seinämiltä löytyy paljon mielenkiintoista tietoa. Teksti: Vesa Eskola, kuvat: Fram Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 14.11.2026 Laivat Mikä on Merenkurkun ahkera, tuntematon ja viisivuotias? 11.11.2026 Matkailu Kesä 2027 tuplaa Tallink Silja Linen Visby-risteilyt 25.10.2026 Matkailu “Täs Hutongeilla” eli tuokio Pekingin muinaisilla kujilla 23.10.2026 Automatkailu Itä-Viron kiehtovat salaisuudet automatkailijalle – valtteina Sakan kartano ja koskematon luonto 19.10.2026 Tilaajille Hallo Ida – tien päällä VW-Idan kanssa eli kun tekoäly korvaa kartturin 18.10.2026 Matkailu Piilopuutarha Shanghain ydinkeskustassa on pojan rakkauskirje vanhemmilleen 18.10.2026 Matkailu Kurro – elämyksellinen ja huima kylpylähotelli on Itä-Viron uusi ylpeys 13.10.2026 Matkailu Rooman ihailua klassisen ympäristöystävällisesti 6.10.2026 Matkailu Pikapiipahdus Dolomiiteilla Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 18.11.2026 Uutinen Hiiret aiheuttivat tuhansien eurojen vahingot katumaasturiin 18.11.2026 Koeajo Omoda 9 pelaa kiinalaisilla vahvuuksilla – hävyttömät varusteet ja piskuinen hintalappu 16.11.2026 Lentokoneet Finnairin OH-LWA:lle tehtiin ensimmäisenä maailmassa vaativin huolto, joka Airbus A350:n huolto-ohjelmaan kuuluu - kone oli kaksi kuukautta Lufthansa Technikin hoivissa 18.11.2026 Euro NCAP Škoda Peaq on huipulla myös turvallisuudessa – loppuvuoden Euro NCAP -tulokset jättikoosteessa 18.11.2026 Viikon arkistopoiminto Tapahtui klassikon edellisessä osassa: Audi A2 1.2 TDI oli niin superpihi, että vain 20 litran polttoainesäiliöstä riitti 600 kilometrille - ja tankin sai täyteen 16 eurolla! 13.11.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä tarkoittaa, jos linja-auto on mahuri? 16.11.2026 Lentokoneet Finnairin OH-LWA:lle tehtiin ensimmäisenä maailmassa vaativin huolto, joka Airbus A350:n huolto-ohjelmaan kuuluu - kone oli kaksi kuukautta Lufthansa Technikin hoivissa 13.11.2026 Autoilu Saako poliisi lavastaa tilanteen, jolla autoilija provosoidaan rikkomaan lakia? 13.11.2026 Liikenne Löytyikö viimein selitys sille, miksi tietyömaiden nopeusrajoitukset tuntuvat joskus syystäkin suhteettomilta? 11.11.2026 Autoilu Kuka korvaa, kun auto ottaa osumaa hidastetöyssystä? 3.11.2026 Renkaat Oletko säilyttänyt autonrenkaita aina väärin? – Niin minäkin 21.10.2026 Autoilu Entä jos vuonna 2030 diesel-Octavialla ajavan nykyinen verorasitus 497 euroa kohoaisi 634 euroon vuodessa ja sähkö-Enyaqilla ajavalla 337 eurosta 571 euroon? 28.10.2026 Uutinen Satojen miljoonien eurojen akkumateriaalitehdas kumisee Harjavallassa tyhjyyttään – Kotkan uusi tehdas hankkii raaka-aineensa ulkomailta 6.11.2026 Laivat Titanicin sisaralus Britannic menettää suurimman maailman merien pohjassa makaavan matkustajalaivan hylyn tittelin tasan 110 vuoden jälkeen [päivitys] 13.11.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä tarkoittaa, jos linja-auto on mahuri?