Matkailu | 18.4.2020

Multialta Malagaan ja maailmalle – 600 kuvaa suomalaisen lentomatkailun noususta

Koronavirus on lamauttanut lentoliikenteen lisäksi muunkin matkustamisen, mutta Suomen Ilmailumuseo auttaa virtuaalimatkailijan lentomatkalle eksoottisiin lomakohteisiin.

Jaa artikkeli

Lentomatkailu seisoo, mutta Ilmailumuseo ei. Museon kertoo digitoineensa ja tuoneensa kaikkien ulottuville Finna-verkkopalveluun laajan kattauksen kotimaiseen ansiolento- ja liikenneilmailuun keskittyvää historiaa. Nyt tarjolla on  Veljekset Karhumäen ja Kar-Airin valokuvaperintöä virtuaalisen matkailijan ja ilmailusta kiinnostuneen karanteeni-iloksi kotimottiin.

Tuore aineisto käsittää ajanjakson Niilo, Uuno ja Valto Karhumäen ensimmäisistä lentokoneprojekteista 1920-luvun Keljossa aina 1950-luvulla käynnistettyyn lentoliikenteen harjoittamiseen ja lopulta Kar-Airin ja Olympia Lentomatkatoimiston toteuttamiin tilausmatkoihin maailman ympäri.

Tarjolla on värikästä lentomatkailun historiaa ajalta ennen Kalevi Keihäsen vähintääkin värikästä SpearAiria.

Finnaan julkaistavat noin 600 kuvaa ovat edustava otanta Suomen Ilmailumuseon hallussa olevasta Kar-Air Oy:n kokoelmasta. Materiaalin ajallinen painopiste on toisen maailmansodan jälkeisessä ajassa, jolloin Suomi nousi vähitellen siivilleen ja avautui ulospäin.

Kar-Airin ja Veljekset Karhumäki Oy:n omien kokoelmien lisäksi verkkoaineistoa on täydennetty lukuisten henkilökokoelmien aineistoilla.

Verkossa seikkaileva pääsee tarkastelemaan ilmailua lentoliikenteen ammattilaisten ja matkustajien lisäksi myös lentokonevalmistuksen ja -huollon näkökulmasta. Materiaaliin voi uppoutua vaivattomasti museon oman verkkopalvelun kautta, josta eteenpäin pääsee muun muassa yhtiöiden nimiä hakusanoina käyttämällä.

Ilmailumuseo kertoo ottavansa mielellään vastaan myös lisätietoa kuvien sisällöistä ja muistikuvia yhtiöihin liittyvästä historiasta.

Uranuurtajien matka maailmalle

Keskisuomalaisia veljeksiä, Multialla syntyneitä Niilo (1902 – 1978), Valto (1905 – 1985) ja Uuno Karhumäkeä (1914 – 1991) voidaan hyvällä syyllä pitää todellisina suomalaisen ilmailun pioneereina. He rakensivat lentokoneita ja aloittivat yleisölennätykset, lentokoulutuksen ja ilmavalokuvauksen 1920–luvun lopulla Jyväskylän Keljosta käsin.

Yhtenä tehtäväalueena olivat lentokoneiden huolto- ja peruskorjaustyöt, jotka laajenivat edelleen Puolustusvoimien tuettua uuden lentokonekorjaamon perustamista Kuorevedelle. Jo ennen talvisotaa syntyi toiminimi Veljekset Karhumäki Oy, Ilmailumuseo kertoo.

Toisen maailmansodan jälkeen lentokoneteollisuuden synkät tulevaisuudennäkymät pakottivat yrityksen pohtimaan liiketoimintaansa uudelleen. Kesällä 1950 yhtiö avasi koeluontoisesti ensimmäiset kotimaan lentolinjansa de Havilland Dragon Rapide-kalustolla. Elettiin aikaa, jolloin kotimainen seuramatkailu yleistyi. Reittilentoliikenteen oltua käytännössä kilpailijan Aero Oy:n käsissä yhtiö keskittyikin tilauslentoliikenteeseen.

Nimen Karhumäki Airways saanut lento-osasto sai suorituskykyisempää kalustoa Lockheed Lodestar-koneista, joilla liikenne ulottui pian aina Afrikkaan saakka.

Ruotsista tilatut tilavammat DC-3 -koneet korvasivat Lodestarit 1950-luvun puolivälissä. Lentoliikennetoiminnan laajennuttua entisestään lento-osasto erotettiin omaksi osakeyhtiökseen.

Vuonna 1957 syntyi Kar-Air Oy, joka tilasi Yhdysvalloista ensimmäisen Convair CV-440 Metropolitan -matkustajakoneensa.

Uuden yhtiön toiminta osoittautui tappiolliseksi, mistä syystä Kar-Air sopi Aero Oy:n kanssa yhteistoiminnasta molempien etujen maksimoimiseksi. Kar-Airin käyttöön hankittiin mannertenvälisille tilauslennoille soveltuneita nelimoottorisia DC-6B -koneita, joilla yhtiö lensi lukuisia maailmanympäryslentoja ja muun muassa ensimmäisenä suomalaisena toimijana Atlantin yli.

Vuonna 1963 Aero Oy osti pahasti velkaantuneen Veljekset Karhumäki Oy:n koko osakekannan, ja Kar-Airista tuli Aeron tilauslentoihin erikoistunut tytäryhtiö.

Karair-nimellä myöhempinä vuosina tunnettu toimija lensi itsenäisenä tytäryhtiönä 1990-luvulle saakka.

Lähde ja kuva: Ilmailumuseo

Jaa artikkeli

Keskustelu