Moottorin peräkärrytesti: väärän kuorman aistii maantiellä heti

väärin kuormattu peräkärry moottorin peräkärrytesti perävaunu peräkärry aisapaino

Testasimme kevytperävaunun vetoa oikein ja väärin kuormattuna yleisellä tiellä – vanhalla ja uudella maksiminopeudella. Vaikutukset ovat selvääkin selvemmät.

Miten paljon etupainoiseksi lastattu peräkärry eroaa oikein kuormatusta, kun suunnataan maantielle ja vauhti nostetaan kahdeksastakympistä uuteen, 1. kesäkuuta voimaan astuneen uuden tieliikennelain mahdollistamaan 100 km/h -maksiminopeuteen?

Kuten kulutusmittauksessakin, käytimme vetoautona Škoda Octavia Combi 1.5 TSI DSG:tä ja kärrynä Muuli 1400SX:ää lastattuna vastaamaan Octavian suurinta sallittua jarruttoman peräkärryn vetomassaa (650 kg). Aisapainot ja akselimassat olivat niin ikään identtiset kulutusmittausten kanssa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Oikein kuormattu on vakaa

Testi paljasti, että jos vetoauto ja kärry ovat kunnossa (iskunvaimentimet, jouset, renkaat yms.), kuorma tukevasti kiinnitetty ja aisapaino maltillinen, ainakaan testiauton kulku ei peräkärrystä häiriintynyt. Kokonaisuus on miellyttävä vetää, ja yhdistelmän käytös tällöin helposti ennakoitavissa. Myöskään nopeuden nosto 80 > 100 km/h ei tunnu edellä mainittujen ehtojen täyttyessä aiheuttavan mitään ongelmia.

Jos taas tällaisessa hyväkuntoisessa yhdistelmässä esiintyy vapinoita, nykimistä ja tärinää, on melko todennäköistä, että kuormaus ei ole onnistunut ja aisapaino on liian suuri.

Etupainoiseksi kuormattu hakee

Etupainoinen kuorma heikentää perävaunun jousituksen mahdollisuutta tasata epätasaisuuksia, ja lisäksi liian suuri aisapaino painaa vetoauton perän alas ja nostaa keulaa. Tällöin autonkaan heilahduksenvaimennus ja jousitus eivät ole enää optimaalisella toiminta-alueella. Takapää ryhtyy helpommin pohjaamaan ja etupää vastaavasti kevenee, jolloin ohjautuvuus ja suuntavakavuus kärsivät.

Tulos oli siis selvä: oikein kuormattu yhdistelmä on huomattavasti vakaampi ja parempi ajettava 100 km/h -nopeudessa kuin etupainoiseksikin kuormattu esimerkiksi 80 km/h -nopeudessa. Todellisuudessa ero on vielä tätäkin suurempi, ja esimerkiksi mukavuus kärsii jo matalista nopeuksista lähtien.

Perusteellinen testiartikkeli on luettavissa 24.6. ilmestyneestä Moottorin numerosta 7/2020 ja sähköisenä Lehtiluukun kautta.

Teksti ja kuvat: Moottorin työryhmä Testin toteutus: Test Finland Oy