Näin väärin kuormattu peräkärry lähtee käsistä: katso Moottorin dramaattinen testivideo

Testasimme käytetyn auton ja eri tavoin kuormatun peräkärryn käytöstä väistökokeessa. Tulos on selvä: takapainoinen kuorma tekee yhdistelmästä hengenvaarallisen.

Kun kesällä 2020 testasimme, miten uudella Škoda Superbilla ja oikein mutta maksimikuormaan lastatulla kevytperävaunulla selvitään äkillisestä väistötilanteesta, jäimme spekuloimaan sitä, miten kokeessa olisi erilaisten muuttujien kanssa käynyt. Esimerkiksi vanha auto ja väärä kuormaus tuottivat sellaisten riskikertoimien kasvun, että oli vielä pakko palata lentokentän kiitoradalle. Jälkitestin tulokset osoittautuivat vieläkin karmaisevammiksi kuin etukäteen uumoilimme.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Syyskesäisillä keleillä

Testi suoritettiin viime loka–marraskuun taitteessa vallinneessa plus kymmenen asteen lämpötilassa. Mukaan valittiin sama Majava M 5030 LJ -peräkärry, joka osallistui paitsi edellä linkitettyyn väistökokeeseen, myös auton ja peräkärryn jarrutusmatkoja käsittelevään testiin sekä peräkärryn talvirengastestiin.

Lisämausteen testiin toi käytetty vetoauto. Sillä saatiin simuloitua paitsi tuiki tavallista suomalaista auto/kärry-yhdistelmää, myös tehtyä väistökoe täysipainoisesti niin, ettei pienistä vaurioista olisi niin väliä. Etukäteen oli nimittäin tiedossa, että varsinkin takapainoiseksi kuormatun kärryn liikkeet auton perässä saattaisivat olla miltei millaisia tahansa.

Tutulta hinausautoyrittäjältä löytyikin testiin sopiva ajopeli – viime vuosien ajan sijaisautona käytetty 2000-luvun alkupuolen Toyota Avensis 2.0 D-4D Wagon. Reilut puoli miljoonaa kilometriä ajettu Avensis ei ollut testihetkellä liikennekäytössä, mutta suljetulla alueella eli Helsingin Malmin lentokentän kiitoradalla tehtävässä kokeessa sillä ajaminen oli täysin sallittua. Lisädraamaa saatiin siitä, ettei autossa ollut ajonvakautusta, ja kesärenkaatkin olivat parhaat päivänsä nähneet.

Kolme erilaista kuormaa

Kärryyn lastattiin 300 kg kuormaa sekä tasapainoisesti että etu- ja takapainoisesti sijoiteltuna, ja käytimme samoja soralla täytettyjä muovikanistereita kuin aiemmissakin kokeissa.

Paketti sidottiin kaikissa tapauksissa tukevasti kiinni niin, ettei kuorman liiallinen heilahtaminen vaikuttaisi auton ja vaunun käytökseen.

Myös väistökoerata oli sama keiloista rakennettu ”kuja”. Kokeessa ajetaan aluksi suoraan 15 metrin verran, sitten vaihdetaan kaistaa 15 metrin matkalla ja pysytellään vastaantulijoiden kaistalla 20 metriä. Paluu omalle kaistalle sekä auton suoristaminen ottavat jälleen samat 15 + 15 metriä kuin kokeen alussakin.

Keilakuja on pelkkien henkilöautojen väistökokeissa kauttaaltaan kolme metriä leveä, mutta perävaunujen kanssa olemme leventäneet rataa keskikohdasta ja loppupäästä metrin verran, jotta kärryn luistoille jää enemmän tilaa. Vetoautolla ajamme samaa linjaa kuin kapeammallakin radalla on ollut tapana.

Olimme siis saaneet alussa mainittuja lisäriskimomentteja riittävästi kasaan – lisättynä sillä, ettei kaksilitraisella dieselmoottorilla varustetun etuvetoisen Avensiksen voima millään riittäisi samanlaiseen yhdistelmän oikaisuun kuin tehokkaalla ja nelivetoisella Superbilla edellisessä väistökokeessa tehtiin.

Sitä paitsi lähti se uusikin auto käsistä, kun nopeutta nostettiin väistössä 95 km/h -lukemaan – yhdistelmähän liukui hallitsemattomasti keilakujasta viistosti oikealle ja lopulta kokonaan ulos kiitoradalta.

Takapainoinen: älä kokeile

Testin todellinen ratkaisu on nähtävissä oheisessa videossa. Kun oikein kuormattu peräkärry/autoyhdistelmä selviytyi väistökokeesta 90 km/h -vauhdissa, väärin eli takapainoisesti kuormattu lähti käsistä jo huomattavasti alhaisemmalla nopeudella.

Vielä 70 km/h -nopeus tuotti takapainoisella kärryllä puhtaan väistötuloksen, mutta lopullinen niitti tuli 5 km/h suuremmalla, siis 75 km/h -nopeudella.

Ensimmäinen väistöliike sujui vielä rauhallisesti, mutta vastaantulijoiden kaistalla kärry lähti kerralla niin suureen luistoon, että mitään ei ollut tehtävissä. Yhdistelmä heittelehti puolelta toiselle täysin holtittomasti, ja auto pysähtyi väistökoeradan jälkeen oikealle keula puoliksi menosuuntaan.

Tämän jälkeen toimituksen kuvaajaosasto havaitsi, että yhden, yhdistelmään kiinnitetyn videokameran akku oli ennen viimeisintä koetta simahtanut. Jotta väärin kuormatusta kärrystä saataisiin varmasti riittävä määrä liikkuvaa kuvaa, päätimme akun vaihdon jälkeen uusia kokeen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kaksi hallinnan menettämistä

Olisi luullut, että sama 75 km/h -nopeus samalla autolla ja prikulleen samalla ajolinjalla olisi tuottanut samanlaiset luistot, mutta vielä mitä. Nyt kärry lähti heittelehtimään aavistuksen myöhemmin ja kuljettaja ehti jo hetken ajan luulla, että kaikki on vastaantulijoiden kaistalla vielä hallinnassa.

Tällä kertaa Avensis päätyi keilakujasta katsoen vasemmalle puolelle poikittain, kärry visusti peräpäähän linkuttuneena. Tämä oli osoitus hallinnan arvaamattomuudesta, olkoonkin, että kärryn runko ja/tai aisa saattoivatkin olla ensimmäisen 75 km/h -väistön jälkeen jo vääntyneitä.

Vaikka yhdistelmä jäi niukin naukin kiitoradan kestopäällystetylle puolelle, ajolinjan tarkastelu osoitti, että tavallisella maantiellä oltaisiin menty pitkälle tien ulkopuolelle – eli tehty tuttavuutta tien reunan esteiden tai kevyen liikenteen edustajien kanssa. Toisella kerralla oltaisiin vastaavasti ajauduttu vastaantulijoiden kaistan ylitse, jolloin ainekset kohtaamisonnettomuuteen olisivat olleet kasassa.

Kun muistetaan, miten uusi Superb lähti kesällä käsistä 95 km/h -nopeudessa ja paljon käytetty Avensis nyt 75 km/h -vauhdissa takapainoinen kärry perässä, on selvää, ettei ajonvakautus tai auton parempi kunto olisi auttanut tilanteessa mitään – sen verran raju oli peräkärryn nykäisy viimeistään omalle kaistalle palattaessa.

Arvaamattomuus pahinta

Luistojen ehkäisemiseksi tai edes lieventämiseksi ei ollut kummallakaan kerralla mitään tehtävissä, vaan kuljettaja muuttui silmänräpäyksessä matkustajaksi. Vielä tätäkin pahempaa oli kuitenkin se, miten takapainoinen kuorma ei lopulta varoittanut tulevasta pyörähdysten sarjasta käytännöllisesti katsoen lainkaan.

Pieni nopeudenmuutos siis vaikuttaa kaikkeen todella selvästi – tämä, ja oikeaoppinen kuormaaminen, on syytä pitää kärrykauden aattona visusti mielessä.

Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Lauri Ahtiainen Video: Jari Saarentaus Testin toteutus: Test Finland Oy / Juuso Kallioinen ja Pasi Piironen