700 000 sähköautoa jo vuonna 2030 – voiko tavoite onnistua?

Moottorin haastattelemat asiantuntijat arvoivat, ovatko kunnianhimoiset liikenteen sähköistymisen tavoitteet mahdollisia – ja kertovat näkemyksensä hankintakannustimista.

Liikenne sähköistyy aiempaa rivakammin Suomessa. Lokakuussa ensirekisteröidyistä henkilöautoista ladattavien hybridien ja täyssähköautojen osuus oli ennätykselliset 38 prosenttia, joista täyssähköautoja oli liki puolet.

Käyttövoimamurros jyllää, joskin on muistettava, että aivan valtaosa Suomen teillä liikkuvista noin 2,7 miljoonasta henkilöautosta on yhä polttomoottorikäyttöisiä ja etenevät fossiilisten polttoaineiden voimin.

Valtiovallan julkilausuttuna tavoitteena on lisätä merkittävästi sähköautojen osuutta autokannassa. Taustalla ovat tietty päästötalkoot. Fossiilittoman liikenteen tiekartassa on eritelty eri keinoja, joilla tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä, ja vuoteen 2045 mennessä yllettäisiin päästöttömään liikenteeseen.

Kysyimme asiantuntijoilta, onko Suomessa mahdollista yltää kunnianhimoisiin liikenteen sähköistymistavoitteisiin.

Näkemyksensä kertovat VTT:n sähköisten voimalinjojen tutkimustiimin päällikkö Marko Paakkinen (MP), sähköisen liikenteen asiantuntija Tuukka Heikkilä (TH) Energiateollisuus ry:stä, tulevaisuudentutkimuksen professori Petri Tapio (PT) Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta ja Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio (TK).

Uskotteko, että Suomen autokanta sähköistyy kunnianhimoisten kansallisten tavoitteiden mukaisesti? Onko Suomessa vuonna 2030 käytössä jo 600 000–700 000 sähköautoa kuten Fossiilittoman liikenteen työryhmän raportissa esitetään?

(MP) ”Suunta näyttää nyt hyvältä, täyssähköautojen markkinaosuus on noussut jo kuluneen vuoden aikana nopeasti, ja selkeästi nopeammin kuin esimerkiksi VTT:n vuonna 2018 tekemässä mallinnuksessa, joka ennusti lisäkannustimilla noin 530 000 sähköauton kantaa vuoteen 2030 mennessä. Eli täysin mahdolliselta se kysynnän puolelta näyttää."

"Toisaalta haasteeksi nousevat kysynnän kasvaessa tarjonnan rajoitukset, niin akkujen kuin autojenkin tuotantokapasiteetin osalta – riittääkö Suomeen sähköautoja niin paljon, kuin niillä olisi kysyntää, kun globaali kysyntä kasvaa myös koko ajan. Tämä voi omalta osaltaan leikata sähköautokannan maksimikasvuvauhtia.”

(TH) ”Kyllä. Tässä tulee muistaa, että Suomeen tuodaan merkittävä määrä autoja myös käytettynä. Kun muun muassa Saksa ja Ruotsi tukevat jo nykyään sähköautojen hankintaa voimakkaasti, niin näitä autoja tuotaneen Suomeen käytettynä laivalasteittain, vaikka Suomi ei tekisi itse mitään. Toki uusien autojen hankinnan tukeminen olisi viisasta siinä mielessä, että tällöin arvonlisävero ja autojen uusmyynnin työllistävä vaikutus jäisivät Suomeen.”

(PT) ”Aika paljon pitää vauhtia lisätä, jotta tämä toteutuu. Meillä on vuonna 2030 valtaosa vuosina 2010–2021 myydyistä uusista autoista vielä Suomen teillä. Latauspaikkojen määrää pitäisi lisätä nykyistä nopeammin. Autokannan kiertonopeudessa pitäisi panostaa nykyistä enemmän poistuman tehostamiseen. Yksi mahdollisuus olisi kytkeä romutuspalkkio pienipäästöisten autojen hankintaan: esimerkiksi alle 80 grammaa hiilidioksidia/km, jolloin ohjaisi aiempaa enemmän täyssähköautoihin ja edistyksellisempiin hybrideihin.”

(TK) ”Vaikuttaa siltä, että ladattavia autoja on vuonna 2030 noin 650 000 kpl. Näistä hieman yli puolet on ladattavia hybrideitä ja vajaa puolet täyssähköautoja. Suomen taakanjakosektorin (siis päästökaupan ulkopuolisten päästölähteiden, kuten liikenne, maa- ja metsätalous, lämmitys, jne.) mukainen päästötavoite on nousemassa 39 %:sta 50 %:iin. Aiemmin ajateltiin liikenteen kantavan muita päästölähteitä suuremman taakan päästövähennyksistä eli tavoitteena oli liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Nyt kuitenkin kiristynyt tavoite tarkoittaa sitä, että liikenne voi joutua vastaamaan jopa 60 % päästövähenemästä, koska sen vähennysosuuden halutaan olevan muita päästölähteitä suurempi."

"Tätä taustaa vasten tuo 600 000–700 000 ladattavaa autoa autokannassa on liian vähän – hallituksen tulisi kiihdyttää sähköistymistä – erityisesti tässä alkuvaiheessa – muun muassa selvästi nykyistä suuremmalla hankintakannustimella. Ja samalla on muistettava, että henkilöautot edustavat vain noin puolta liikenteen kaikista päästöistä. Tarvitaan sähköistymistä ja kehittyneitä biopolttoaineita koskevia sekoitevelvoitteiden nostamista ja sen myös uusiutuvien polttoaineiden lisäystä myös raskaan kaluston puolella. Samoin lentoliikenteessä. Keskustelu pyörii julkisuudessa aivan liikaa henkilöautojen ympärillä.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Autoliitto: Teknologianeutraalius, jotta eri käyttövoimien välinen ja sisäinen kilpailu voi toteutua

Uudet, entistä runsaammin kehittynyttä teknologiaa sisältävät ajoneuvot ja erityisesti sähköautot tarvitsevat aiempaa enemmän tiettyjä komponentteja ja raaka-aineita, Autoliitto muistuttaa.

”Ongelmaksi erittäin tiukkojen päästörajojen kohdalla voi muodostua näiden komponenttien ja raaka-aineiden pula, joka johtaa pullonkauloihin tuotannossa. Tämä on ollut jo nyt nähtävissä autotehtaiden joutuessa supistamaan tuotantoaan. Tämä saattaa hidastaa autokannan uusiutumista.”

Autoliiton näkemykset käyvät ilmi Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle lokakuussa jätetystä lausunnosta, joka liittyy EU-asetusehdotukseen, jossa säädettäisiin kiristyksistä autonvalmistajiin kohdistuvista vuoden 2030 raja-arvoista sekä uusista raja-arvoista vuodelle 2035. Niiden mukaan autonvalmistajien olisi laskettava hiilidioksidipäästöjä 55 prosenttia vuodesta 2021, kun nyt tavoite on 37,5 prosenttia.

Suomen suurin autoilijoiden etujärjestö pitää nyt esitettäviä uusien autojen tiukentuvia päästörajoja kannatettavina keinoina ohjata autonvalmistajia kehittämään ja valmistamaan entistä vähäpäästöisempiä ajoneuvoja yhtenä keinona päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi.

Teknologianeutraalius on Autoliiton mukaan tärkeä lähtökohta, jotta eri käyttövoimien välinen sekä niiden sisäinen kilpailu voi toteutua.

”Mitään käyttövoimia ei pidä kategorisesti kieltää ja päästövähennyksiin pitää pyrkiä kustannustehokkaalla tavalla. Sähköautojen yleistymisen edistämiseksi pitää myös huolehtia siitä, että kuluttajilla on varaa niitä hankkia, ja että latausinfrastruktuuria rakennetaan vastaamaan kysyntää.”

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto

a:8:{i:0;s:6:"102662";i:1;s:6:"101514";i:2;s:6:"100920";i:3;s:5:"92878";i:4;s:5:"90084";i:5;s:5:"91557";i:6;s:5:"88556";i:7;s:5:"62059";}