Autoala: budjettiehdotus unohti autokaupan elvytystoimet

Uusien henkilöautojen rekisteröinnit ovat tänä vuonna jäämässä noin neljänneksen viime vuosien tasoa alemmas. Kauppaa piristävät tukitoimet auttaisivat autokannan nuorentamisessa ja päästötalkoissa.

Valtiovarainministeriön tuore budjettiehdotus sisältää autoalan näkemyksen mukaan monia taloutta, elinkeinoelämää ja kotimaista kysyntää elvyttäviä toimia, mutta budjetista ovat jääneet kuitenkin puuttumaan lähes kaikki automarkkinaa elvyttävät toimet.

Autoalan huolen taustalla on autokaupan tilanne. Uusien autojen rekisteröinnit ovat tänä vuonna jäämässä noin neljänneksen viime vuosien tasoa alemmas. Autoja on viimeksi rekisteröity näin vähän 1990-luvun alun lamavuosina.

Uusien autojen tilausten määrä romahti huhti–toukokuussa yli 50 prosenttia pitkän aikavälin keskiarvoa alemmas. Uusien autojen kysynnän lasku alkoi kesäkuussa kuitenkin loiventua. Vaikkei automarkkina ole palautunut koronan tuomasta iskusta, on ilmassa merkkejä hitaasta elpymisestä.

Heinäkuussa ensirekisteröitiin 9 101 henkilöautoa eli 1,3 prosenttia viime vuoden heinäkuuta vähemmän. Uusia henkilöautoja on vuoden alusta laskien rekisteröity 56 488, joka on 18,7 prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Henkilöautojen kysyntä on autoalan arvion mukaan tänä vuonna jäämässä noin neljänneksen viime vuoden luvuista. Autoalan ennusteryhmän ennusteen mukaan uusien autojen myynti hiipuu 85 000 autoon. Vielä vuoden alussa ennuste oli 116 000 autoa.

Työsuhdeautojen kannuste riittämätön

Budjettiehdotus ei autoalan näkemyksen mukaan anna riittäviä eväitä autokannan uusiutumisen elvyttämiseksi. Ehdotus sisältää vähäpäästöisten autojen kysynnän kannusteena täyssähköisten työsuhdeautojen maltillisen verotusarvon alentamisen.

– Vähäpäästöisten työsuhdeautojen hankintakannuste on yksi tehokkaimmista sähköautojen kannustemalleista, sillä työsuhdeautokannan kautta automarkkinoille saadaan nopeasti vähäpäästöisiä vähän käytettyjä vaihtoautoja, toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä toteaa.

Budjettiehdotuksessa tähän kannusteeseen budjetoitu 0,5 miljoonaa euroa vuodessa.

– Ehdotettu kannuste ei ole riittävä, sillä budjetoidulla summalla ei pystytä riittävästi kompensoimaan sähköautojen korkeampaa verotusarvoa. Lisäksi tuki tulisi laajentaa ladattaviin hybrideihin, joiden saatavuus on vielä toistaiseksi huomattavasti täyssähköautoja parempi.

Toiveissa hankintatuet

Kallio tuo autokaupan piristymisen seurannaisvaikutuksina esiin myös iäkkään autokantamme nuorentumisen sekä ympäristövaikutukset. Alan mukaan liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista ilman uusien autojen kysyntää elvyttäviä toimenpiteitä.

Hankintatuet piristäisivät uusien autojen ja eritoten sähköautojen kauppaa. Tero Kallio ottaa vertailun vuoksi esiin Saksan hankintatukijärjestelmän.

– Saksassa uuden täyssähköauton hankintaan voi saada enimmillään 9 000 euron ja ladattavan hybridin hankintaan 6 750 euron hankintatuen.

Kallion mukaan Suomessa tukitaso tulisi nostaa vähintään kaksinkertaiseksi ja tuki tulisi laajentaa myös ladattaville hybrideille. Autoalan mukaan nykyisen vuosille 2018–2021 budjetoidun hankintatuen epäonnistumisesta kertoo tuen vaatimaton kysyntä – tukisummasta on käytetty vasta noin neljännes. Tuesta jää suurin osa käyttämättä, mikäli tukea ei ensi vuoden budjetissa uudisteta.

Mihin unohtui romutuspalkkio?

Autoala ehdottaa budjettiriiheen sähköautojen hankintatuen uudistamisen lisäksi romutuspalkkion uusimista. Romutuspalkkiokampanja toisi noin 12 miljoonan euron budjetilla autokantaan lähes 10 000 uutta vähäpäästöistä autoa, ala arvioi.

–  Romutuspalkkio on valtion kannalta poikkeuksellinen elvytystoimi, sillä sen tuomat verotulot ovat suuremmat kuin palkkioiden vaatimat tukieurot, toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliitosta summaa.

Autoala on liikevaihdoltaan toiseksi suurin kaupan ala heti päivittäistavarakaupan jälkeen.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottori Lähteet: Autotuojat ja -teollisuus ry, Autoalan Keskusliitto, Traficom