Autoala: sähköautot eivät ole verotuksen vapaamatkustajia

Täyssähköisten työsuhdeautojen verokannuste on autoalan mukaan järkevä päästövähennystoimi. Kyselyn mukaan työsuhdeautojen verokannuste on lisännyt merkittävästi sähköautojen kysyntää.

Autoalan mukaan sähköisten työsuhdeautojen verokannusteen jatkamiselle on vahvat perusteet. Alan mukaan sähköautot eivät myöskään ole vapaamatkustajia valtion verotulojen keräämisen kannalta.

Liikenne Suomessa sähköistyy, nyt täyssähköautojen osuus on vasta nelisen prosenttia henkilöautokannasta. Sähköautoilu on kuitenkin vakiintumassa, sillä 54 prosenttia uusista autoista oli ladattavia vuonna 2023, ja erityisesti työsuhdeautoissa täyssähköautojen osuus kasvaa nopeasti.

Sähköautoilijaksi siirtyminen tarkoittaa polttomoottoriautosta luopumista ja tällä kansalaisen käyttövoimavalinnalla on vaikutuksensa: ajon aikaiset päästöt vähenevät mutta vaikutuksia on myös verokertymään.

Autoalan näkemyksen mukaan liikenteen sähköistyminen vaatii taloudellisia kannusteita, sillä vaikka sähköautojen kilometripohjaiset käyttökustannukset ovat edulliset bensiini- ja dieselautoihin verrattuna, autojen hankintahinta on vielä selvästi bensiiniautoja korkeampi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Verokannusteko ratkaisee?

Autoalan alkuvuonna toteuttaman kyselytutkimuksen tulosten perusteella vähäpäästöisten työsuhdeautojen verokannuste on lisännyt merkittävästi sähköautojen kysyntää. Kannusteen poistumisella olisi sähköistymistä hidastava vaikutus, autoala uumoilee perjantaisessa ulostulossaan.

Sähköautojen ajoneuvoveroon tai käyttökustannuksiin tehtävät korotukset eivät autoalan mukaan ole perusteltuja, sillä ne hidastaisivat alkuvaiheessaan olevaa käyttövoimamurrosta.

Se miksi autoala tulee ulos juuri nyt näkemyksillään johtuu siitä, että edessä olevissa kehysriihi-keskusteluissa tehdään monia verolinjauksia. Kehysriihi on viralliselta nimeltään hallituksen kehysneuvottelu, jossa hallitus suunnittelee valtion taloutta muutamia vuosia eteenpäin.

Sähköautoistakin kertyy verotuloja

Sähköautot eivät ole Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallion mukaan verotuksen vapaamatkustajia, kerryttäväthän ne valtiolle arvonlisäverotuloja ja ajoneuvoverotuloja.

– Uusien autojen arvonlisäverokertymä muodostaa valtion verotulojen kannalta nykyisin jo huomattavasti suuremman verotuloerän kuin autovero.

Kallio perustelee kantansa laskelmilla.

– Autoverokertymä oli viime vuonna noin 380 miljoonaa euroa. Uusien henkilöautojen myynnistä kertyi viime vuonna arviolta 830 miljoonan euron arvonlisäverotulot, joista noin 340 miljoonaa kerättiin täyssähköautoista. Pääsyynä verotuottojen kasvuun oli sähköistyminen, sillä uuden sähköauton keskihinta oli viime vuonna 56 000 euroa.

Autoalan mukaan uudesta Suomessa ensirekisteröitävästä sähköautosta kertyy valtiolle arvonlisäverotuloja keskimäärin 11 600 euroa. Vastaavasti uudesta ensirekisteröitävästä bensiiniautosta veroa kerätään keskimäärin 9 500 euroa. Tästä noin 3 700 euroa on autoveroa ja noin 5 800 euroa arvonlisäveroa.

Autoverosta vapautus perusteltua

Uuden auton hankinnan yhteydessä maksettavan autoveron määrä on Suomessa sidottu hiilidioksidipäästöjen määrään. Sähköautot vapautettiin autoverosta lokakuussa 2010 kompensoimalla autovero ajoneuvoveron korotuksella. Vapautuksen on arvioitu osaltaan lisänneen täyssähköautojen kysyntää.

Sähköautojen autoverovapaudelle on autoalan näkemyksen mukaan vahvat perusteet, sillä uusien sähköautojen hinta on verottomanakin yli 20 000 euroa bensiiniautoja korkeampi. Verohallinnon tilastojen mukaan täyssähköautojen verollinen keskihinta oli viime vuonna noin 56 000 euroa. Bensiiniautojen keskihinta oli noin 32 000 euroa.

– Sähköautojen autoverotuoton poistuminen korvautuu vuosien mittaan ajoneuvoveron tuoton kasvulla. Ajoneuvoveron perusveron lisäksi sähköautoilta peritään käyttövoimaveroa, joka nostaa keskimääräisen sähköauton vuosittaisen ajoneuvoveron määrän noin 250 euroon, toimitusjohtaja Tero Lausala Autoalan Keskusliitosta taustoittaa.

Hänen mukaansa täyssähköautojen autoveron palauttaminen ei lisäisi valtion verotuloja, sillä se vähentäisi uusien sähköautojen kysyntää ja lisäisi käytettyjen autojen maahantuontia. Ja jos sähköautojen autoveroa korotettaisiin, ohjaisi se kansalaiset ja yritykset hankkimaan autonsa käytettynä ulkomailta kotimaasta ostetun uuden auton sijaan, sillä nämä sähköautot olisivat autoverottomia, jos ne olisi rekisteröity ulkomailla ennen Suomessa tehtyä veron korotusta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Autoliitto: täyssähköisten työsuhdeautojen veroetu toivottava

Yksi liikenteen sähköistymisen kiihdyttäjä on ollut työsuhdeautojen veroetu. Vuosina 2021–2023 käyttöön on otettu noin 15 000 uutta täyssähköistä työsuhdeautoa, joista yli 8 000 on autoalan arvion mukaan hankittu verotusarvon alentamisen kannustamana.

Käytössä olevan edun mukaisesti täyssähköisten työsuhdeautojen verotusarvo alenee 170 eurolla kuukaudessa ja vähäpäästöisten autojen verotusarvo 85 eurolla kuukaudessa.

Täyssähköisten työsuhdeautojen veroetu on mahdollistanut monelle sähköautoon siirtymisen.

Jos nykyinen täyssähköisten työsuhdeautojen veroetu loppuisi vuoden 2025 jälkeen, johtaisi se Moottorin aiemmin haastatteleman Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Niemisen mukaan epätoivottaviin seurauksiin niin päästöjen vähentämistavoitteiden, liikenteen sähköistymiskehityksen, iäkkään henkilöautokannan nuorentumisen kuin autoilijoiden valintamahdollisuuksien kaventumisenkin kannalta.

”Täyssähköisten työsuhdeautojen veroetu on mahdollistanut monelle sähköautoon siirtymisen. Jos veroetua ei jatkettaisi, johtaisi se kahdenlaisiin seurauksiin: osa luopuisi kokonaan työsuhdeautosta, osa vaihtaisi muuhun kuin sähköiseen työsuhdeautoon.”

”Edullisin päästövähennystoimi”

Täyssähköisten työsuhdeautojen verokannuste on Tero Kallion mukaan valtion talouden kannalta edullisin liikenteen päästövähennystoimi. Hän laskee, että työsuhdekäytössä olevan täyssähköauton verokannusteen kustannus yhden hiilidioksidipäästötonnin vähentämiseksi on 12 euroa. Jakeluvelvoitteen kautta kustannus nousee 400–800 euroon tonnilta.

Autoalan mukaan nykyisen työsuhdeautokannusteen jatkaminen vuoteen 2030 asti vähentäisi vuoden 2030 tasolla liikenteen hiilidioksidipäästöjä noin 180 000 tonnilla. Toinen täyssähköisten työsuhdeautojen verokannusteen nykyisellään jatkumisen seurannaisvaikutus olisi nopeampi sähköistyminen, joka taas vähentäisi jakeluvelvoitteen nostopainetta arviolta noin 2 prosenttiyksiköllä.

Kyselystä tuki kannusteen jatkolle

Autoalan Tiedotuskeskus toteutti alkuvuonna työsuhdeauton haltijoille suunnatun kyselytutkimuksen, joka perkasi työsuhdeauton haltijoiden näkemyksiä auton käyttövoiman valinnasta.

Kyselyllä selvitettiin muun muassa verokannusteen vaikutusta ladattavan auton valintaan. Tulosten perusteella verokannuste on ollut erittäin tärkeä tekijä työsuhdeautokannan sähköistymiselle. Vain noin viidellä prosentilla täyssähköauton työsuhdeautokseen valinneella oli ennen nykyistä autoaan täyssähköauto työsuhdeautona.

Samaisen kyselyn mukaan vain noin kolmannes täyssähköisen työsuhdeautojen haltijoista arvioi valitsevansa seuraavaksi työsuhdeautokseen sähköauton, mikäli verokannuste poistuisi kokonaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy