Autojen päästörajat tiukentuvat rajusti – joutuuko autoilija maksajaksi?

Autonvalmistajien olisi Euroopassa laskettava hiilidioksidipäästöjä 55 prosenttia vuodesta 2021. Nyt tavoite on 37,5 prosenttia.

Uusien autojen päästörajat tiukentuvat entisestään ja varsin rajusti. EU-tason asetusehdotuksessa säädettäisiin kiristyksistä autonvalmistajiin kohdistuvista vuoden 2030 raja-arvoista sekä uusista raja-arvoista vuodelle 2035 seuraavasti: autonvalmistajien olisi laskettava hiilidioksidipäästöjä 55 prosenttia vuodesta 2021, kun nyt tavoite on 37,5 prosenttia.

Moottori kertoi jo aiemmin, että Suomi kannattaa tätä päästörajojen aiempaa tiukempaa linjausta.

Suomen suurin autoilijoiden etujärjestö on lähtökohtaisesti esityksen takana, mutta tietyin rajaehdoin.

Autoliiton kanta käy ilmi Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle jätetystä lausunnosta. Autoilijoiden etujärjestö pitää nyt esitettäviä uusien autojen tiukentuvia päästörajoja kannatettavina keinoina ohjata autonvalmistajia kehittämään ja valmistamaan entistä vähäpäästöisempiä ajoneuvoja yhtenä keinona päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Onko ihmisillä varaa piheihin autoihin?

Tavallisen autoilijan kannalta asiassa on kuitenkin toinen puoli eli kysymys siitä, onko tavallisilla kotitalouksilla varaa vaihtaa nykyaikaisiin vähäpäästöisiin tai ajossa tyystin päästöttömiin ajoneuvoihin, etenkään niin nopealla aikataululla kuin on EU-tasolla linjattu päästötavoitteiksi ja joihin Suomi on kansallisesti sitoutunut.

”Jäsenvaltioiden pitää huolehtia muun muassa hankintatuin ja verotuksen keinoin siitä, että näitä uusia ajoneuvoja saadaan tehokkaasti myös liikenteeseen.” linjaa Autoliitto tuoreessa lausunnossaan liikenne- ja viestintävaliokunnalle.

Autoliitto tuo esiin arvion, jonka mukaan ajoneuvojen tuotantokustannukset nousevat tulevaisuudessa kireämpien vaatimusten takia. Hintojen nousun uskotaan kuitenkin kompensoituvan alemmilla käyttökustannuksilla.

”Käyttökustannuksia on todellisuudessa kuitenkin hyvin vaikea arvioida, sillä niihin liittyy paljon epävarmuustekijöitä, kuten eri energiamuotojen hinnat sekä kansalliset ja EU-tason poliittiset päätökset”, lausunnossa huomautetaan.

Autoliitto: Teknologianeutraaleja linjauksia

Uudet, entistä runsaammin kehittynyttä teknologiaa sisältävät ajoneuvot ja erityisesti sähköautot tarvitsevat aiempaa enemmän tiettyjä komponentteja ja raaka-aineita, Autoliitto muistuttaa.

”Ongelmaksi erittäin tiukkojen päästörajojen kohdalla voi muodostua näiden komponenttien ja raaka-aineiden pula, joka johtaa pullonkauloihin tuotannossa. Tämä on ollut jo nyt nähtävissä autotehtaiden joutuessa supistamaan tuotantoaan. Tämä saattaa hidastaa autokannan uusiutumista.”

Autoliitto myös tähdentää tärkeätä periaatetta EU:n päätöspöytiin vietäväksi eli teknologianeutraaliutta.

Teknologianeutraalius on Autoliiton mukaan tärkeä lähtökohta, jotta eri käyttövoimien välinen sekä niiden sisäinen kilpailu voi toteutua.

”Mitään käyttövoimia ei pidä kategorisesti kieltää ja päästövähennyksiin pitää pyrkiä kustannustehokkaalla tavalla. Sähköautojen yleistymisen edistämiseksi pitää myös huolehtia siitä, että kuluttajilla on varaa niitä hankkia, ja että latausinfrastruktuuria rakennetaan vastaamaan kysyntää.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Hintaero vielä 20 000 euroa

Suomen noin 2,7 miljoonan henkilöauton kannassa oli Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan syyskuun lopussa lähes 90 000 ladattavaa autoa, joista noin 18 000 on täyssähköautoja.

Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa toi vastikään julkisuudessa esiin, että keskimääräisen täyssähköauton hankintahinta on vielä noin 20 000 euroa polttomoottoriauton keskimääräistä hankintahintaa korkeampi.

Liikenteen osuus alle viidennes

Liikenteen osuus Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on hieman alle viidennes. On hyvä mieltää, että henkilöautojen osuus kokonaispäästöistä on laskentatavasta riippuen 9–11 prosenttia.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen on tähdentänyt, että on ”ilmiselvää, ettei pelkästään (henkilö)autoilua kurittamalla saada ilmasto-ongelmaa ratkaistuksi.”

Niemisen mukaan auton käyttäminen on Suomessa – EU:n harvimmin asutussa maassa –perustellumpaa kuin missään muualla Euroopassa. ”Sen pitäisi näkyä myös liikenteelle asetettavissa vaatimuksissa ja verotuksen tasossa. Päästöjen vähentäminen on tärkeää, mutta Suomen ei omalla toiminnallaan pidä hankaloittaa työssäkäyntiä ja heikentää yritysten kilpailukykyä enempää kuin jo nyt EU:sta tulevilla vaatimuksilla tapahtuu.”

Tilastokeskuksen ja VTT:n käyttämän laskentatavan (osuus päästöistä ilman LULUCF-sektoria) mukaan tieliikenne aiheuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 19,1 prosenttia, josta henkilöautoliikenteen osuus on 10,4 %, kuorma-autoliikenteen 6,2 %, pakettiautoliikenteen 1,6 % ja linja-autojen 0,9 %.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Päästöt vähintään puoliksi 2030

Energia- ja ilmastostrategian mukainen liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä on askel kohti hiilineutraalia liikennettä. Hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi vähintään puolittaa kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.

Tavoitteita tukemaan on laadittu Fossiilittoman liikenteen tiekartta. Se tarkoittaa keinokokonaisuutta, jolla tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt aluksi puolitetaan, ja vuoteen 2045 mennessä yllettäisiin päästöttömään liikenteeseen. Tavoitteena on siis nopeuttaa siirtymää pois fossiilisista polttoaineista.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Autoliitto, Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille koskevan asetuksen (EU) 2019/631 muuttamisesta vastaamaan unionin nostettua ilmastokunnianhimoa (henkilö-ja pakettiautojen CO2-raja-arvojen kiristäminen ja uuden raja-arvon asettaminen vuodelle 2035), Tilastokeskus, VTT, Autoalan Tiedotuskeskus

a:4:{i:0;s:6:"102378";i:1;s:5:"98054";i:2;s:6:"100353";i:3;s:6:"100594";}