Autoliitto: henkilöauton käyttökustannukset nousseet merkittävästi

Tieliikennettä ei pystytä merkittävässä määrin korvaamaan millään muulla kulkumuodolla. ”Tieliikenne kattaa yli 90 prosenttia sekä henkilö- että tavaraliikenteestä.”

Tieliikennettä ei Autoliiton mukaan pystytä merkittävässä määrin korvaamaan millään muulla kulkumuodolla ja itse asiassa kaikki muut liikennemuodot tukeutuvat siihen.

Suomen suurin autonkäyttäjien etujärjestö tähdentää tuoreessa lausunnossaan, että ”tieliikenne kattaa yli 90 prosenttia sekä henkilö- että tavaraliikenteestä Suomessa.”

Tästä syystä ”Tieliikenne on ja tiestön kunto ovatkin pinta-alaltaan suuressa, harvaan asutussa maassa, jossa kaupunkiseudutkin ovat harvaan asuttuja, elintärkeässä roolissa.”

Autoliiton lausunto liittyy Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2024.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Haastavia aikoja

Autoliitto toteaa, että hallituksen talousarvioesitys on tehty taloudellisesti haastavana aikana. Niukkuutta jaettaessa olisikin entistä tärkeämpää kohdistaa menoja aiheuttavat toimenpiteet kaikkein vaikuttavimpiin hankkeisiin ja tuloja tuovat toimenpiteet, kuten verot niin, että niistä on ”mahdollisimman vähän haittaa” kotitalouksien ja yritysten toimeentulolle.

Autoliiton mukaan on hyvä, että talousarvioesityksen liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaa koskevassa toimintaympäristökatsauksessa on huomioitu se, että ”Suomi on varsin hyvällä mallilla päästöjen vähentämisessä”, ja että vähentämisen tulee olla jatkossa kansantalouden kannalta kestävää, eikä se saa kasvattaa arjen kustannuksia tai heikentää elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Henkilöautoilun kustannukset nousussa

Henkilöauton käyttökustannukset ovat nousseet merkittävästi viimeisen neljän vuoden aikana, muistuttaa Autoliitto ja tähdentää, että suurelle osalle auton käyttö on ainoa realistinen tapa hoitaa työssäkäynti ja arjen muita askareita.

Kustannusten nousun taustalla ovat olleet muun muassa verotuksen kiristäminen, komponenttipula, biopolttoaineisiin siirtyminen ja fossiilisten polttoaineiden kallistuminen raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen ja jalostamomarginaalien nousun takia.

”Erityisesti tämä näkyy Suomen kuluttajahinnoissa, jotka ovat jo pitkään olleet Euroopan ja maailman mittakaavassa kalleimpien joukossa. Polttoaineiden hinnat ovat jääneet eri puolilla maailmaa olevien kriisien takia korkealle tasolle. Jo nyt kansalaiset miettivät hyvin tarkkaan ajamisiaan”, Autoliitto arvioi.

Autoliitto taustoittaa, että edellisen hallituksen päättämä laki nostaa jakeluvelvoitetta 13,5 prosentista 28 prosenttiin vuonna 2024 olisi nostanut polttoaineiden pumppuhintoja noin 20 senttiä litralta.

”Päätös pitää jakeluvelvoite ensi vuonna nykyisellä tasolla ja sen jälkeen korottaa velvoitetta maltillisemmin on parempi tapa vähentää päästöjä kansantaloudellisesti kestävällä tavalla.”

Polttoaineiden valmisteveron alentaminen 170 miljoonalla eurolla sekä polttoaineveron CO2-komponentin laskeminen kompensoivat Autoliitton mukaan osan tulevista jakeluvelvoitteen aiheuttamista polttoaineiden pumppuhintojen noususta. Veronalennuksen vaikutus pumppuhintoihin olisi noin neljä senttiä litralta.

”Se ei tee polttoaineista kuitenkaan edullista eikä siten ole odotettavissa, että ihmiset ajaisivat polttomoottoriautoillaan yhtään sen enempää.”

Ajoneuvoveron alentaminen tietyissä päästöluokissa on Autoliiton mukaan kansalaisten toimeentulon kannalta positiivinen. Alennus kohdistuu pääasiassa juuri sellaisiin autoihin, joita tavalliset kansalaiset eniten käyttävät.

”Varsinkin tässä taloudellisessa tilanteessa harvalla on mahdollisuus hankkia uutta autoa, saati uutta sähköautoa”, linjaa liitto lausunnossaan.

Tierahoitus riittämätöntä

Väylärahoituksen painopisteen pitäisi Autoliiton näkemyksen mukaan olla selkeästi tiestössä, jotta vaikuttavuus tulisi parhaiten huomioiduksi. Painotuksen pitää koskea niin perusväylänpitoa kuin uusia hankkeita.

Autoliitto jakaa kiitosta: Budjettiesitys perusväylänpidon lisärahoituksesta ja hallituksen tavoite korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja velan alentamiseksi on oikea toimenpide.

Mutta on jaossa risujakin: ”Nyt esitettävällä rahoituksella tiestön korjausvelka kuitenkin edelleen kasvaa talousarvioesityksen mukaan 1,7 miljardista eurosta 1,9 miljardiin euroon vuoden 2024 aikana. Väyläviraston tuoreimpien arvioiden mukaan Suomen tieverkon korjausvelka on tosin kasvamassa tänä vuonna jo 2,4 miljardin euron suuruiseksi päällystyksessä tarvittavien raaka-aineiden, kuten bitumin maailmanmarkkinahinnan kohottua.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kehnokuntoisia teitä lisää

Autoliittoa huolettaa, että huonokuntoisten teiden sekä siltojen määrä kasvaa edelleen. Sillä on seurausvaikutuksensa, kuten se, että painorajoitukset lisäävät elinkeinoelämän suoritetta, matka-aikoja ja vaikeuttavat kuljetusten ajoituksia.

”Tilanne alkaa olla jopa Suomen huoltovarmuuden kannalta kriittinen. Tiestön huono kunto pidentää matka-aikoja, heikentää liikenneturvallisuutta ja lisää päästöjä”, Autoliitto huomauttaa.

Etujärjestö tuo esiin kovia faktoja, joiden mukaan Suomessa on yksityisteitä noin 370 000 kilometriä. Yksityisteiden varsilla on arviolta noin 30 000 yritystä, 40 000 maatilayritystä, 250 000 omakotitaloa ja 190 000 kesämökkiä sekä suuri määrä metsätilojen palstoja.

Autoliiton kriittisen arvion mukaan yksityistieavustusten alentaminen 4,5 miljoonalla eurolla ”vaikuttaa heikentävästi yksityistieverkon kuntoon” ja nostaa teiden ylläpidosta vastaavien menoja.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto Lähde: Autoliitto