Autoliitto: tierahoitus yhä poukkoilevaa, teiden kunto huolettaa

Vuonna 2020 määrärahat mahdollistivat päällysteiden uusimisen noin 4 000 tiekilometrillä, mutta tänä vuonna vain noin 2 500 kilometrin matkalta.

Tiestön kunto huolettaa Autoliittoa, joka kritisoi teihin käytettävien kunnostusrahojen tason vuosittaista poukkoilua.

– Nykyinen tilanne, jossa esimerkiksi maantieverkon perusväylänpidon rahoitustaso vaihtelee voimakkaasti vuosittain ei ole hyvää omaisuuden hoitoa, kiteyttää Autoliitto lausunnossaan, joka liittyy valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan vuosille 2021–2032. Suunnitelma on viety Valtioneuvoston selontekona poliittisen päätöksenteon rattaisiin eduskuntaan.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman, jota kutsutaan myös sen aikajänteen mukaisesti nimellä Liikenne12, tavoitteena on liikenne- ja viestintäministeriön mukaan nimenomaan lisätä pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämisessä. Tästä ei Autoliiton mukaan ole vielä näkyvissä uskottavia tuloksia. Autoliiton mukaan tieliikenteen rahoitus on julki tulleissa suunnitelmissa aivan liian vähäinen niin perusväylänpidon kuin kehityshankkeidenkin osalta.

– Tiestön korjausvelka on saatava laskuun ja rahoitustasoa on nostettava merkittävästi selonteossa esitettyä korkeammalle tasolle, mikäli Suomi ja suomalaiset halutaan pitää liikkeessä, lausunnossa kiteytetään.

Esimerkkinä rahoitustason poukkoilusta Autoliitto ottaa esiin mahdollisuudet päällystää kehnokuntoisia teitä.

– Vuonna 2020 määrärahat mahdollistivat päällysteiden uusimisen noin 4 000 kilometrin matkalta ja vuonna 2021 noin 2 500 kilometrin matkalta, Autoliitto kritisoi.

Moottori uutisoi teiden päällystysmääristä viime viikolla.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Poukkoilu jatkuu vuoteen 2026

Rahoitustason vaihtelu tulee Autoliiton mukaan yhteiskunnalle kalliiksi: päällystemarkkina on epätasapainossa, jonka seurauksena välillä markkinoilla on pulaa tekijöistä, jolloin tilaaja maksaa ylimääräistä ja toisaalta välillä työpulasta kärsivät yritykset ja työntekijät.

– Suunnitelmallisuuden puutteen takia kokonaisuudesta tulee kallis ja huonosti toimiva ja päällysteet ovat jatkuvasti surkeassa kunnossa. Sama koskee myös muita investointeja, kuten siltojen korjauksia, Autoliitto huomauttaa.

Autoilijoiden etujärjestö pelkää, että rahoituksen poukkoilu vain jatkuu lähitulevaisuudessa toteamalla lausunnossaan, että ”selonteossa perusväylänpidon rahoituksen voimakas vaihtelu jatkuu vuosien 2021 ja 2026 välillä.”

Kehysriihi toi uusia säästötarpeita

Hallitus päätti vaalikauden lopun linjauksista ja vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmasta vastikään päättyneessä kehysriihessään. Vaikka hallitus tulee esittämään perusväylänpidon määrärahoihin 50 miljoonan euron aikaistusta vuodelta 2022 vuodelle 2021 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä, sovittiin kehysriihessä myös säästöistä, joista 110 miljoona euroa sälyttyy liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle.

Tämän 110 miljoonan euron säästön kohdennus ratkaistaan ensi kevään kehysriihessä, mutta pessimistisesti voi uumoilla, että säästötarve lohkaisee osansa myös teiden kunnostusrahoista.

Suomi liikkuu teillä

Suunnitellut rahoitusaikeet eivät Autoliiton näkemyksen mukaan ole oikeassa suhteessa eri liikennemuotojen kesken: tieliikenteen rahoitus on aivan liian vähäinen niin perusväylänpidon kuin kehityshankkeidenkin osalta.

Autoliitto muistuttaa, että tieliikenne kattaa tällä hetkellä yli 90 prosenttia henkilöliikenteestä ja liki 90 prosenttia tavaraliikenteen tonneista.

– Valtaosa henkilöliikenteestä liikutaan henkilöautoilla. Tämä osuus ei ole juuri vaihdellut eikä sitä pystytä nopeasti ja varsinkaan kestävästi, kustannustehokkaasti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti merkittävästi muuttamaan, Autoliitto linjaa.

Autoliitto arvioi, ettei vuoteen 2032 mennessä ole odotettavissa merkittäviä muutoksia liikkumistarpeisiin, rakennettuun ympäristöön tai kulkumuotojakautumiin. Vuonna 2018 julkaistussa Liikenneviraston ”Valtakunnalliset liikenne-ennusteet” -tutkimuksessa rautatieliikenteelle ennustetaan voimakkainta kasvua, mutta silti tieliikenteen osuus henkilöliikenteestä on lähes ennallaan vuonna 2050.

– Tieliikenteen toimivuuden ja sujuvuuden varmistaminen on Suomen kansantalouden kannalta elintärkeää myös tulevaisuudessa, Autoliitto linjaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Matka-ajat uhkaavat kasvaa?

Tieverkon kehittämisellä ja kunnossapidolla on Autoliiton mukaan erittäin suuri vaikutus niin liikenteen päästöihin, liikenneturvallisuuteen kuin matka-aikoihin. Jos riittämätön rahoitus johtaa nopeuksien alentamiseen väyläverkon kehittämisen sijaan, niin seurauksena on henkilö- ja tavaraliikenteen kustannusten nousu, liitto uumoilee.

Matka-ajat ovat merkittävä tekijä liikenteessä, jos matka-ajat kasvavat teiden kehnon kunnon vuoksi, tahmaa se monin tavoin yhteiskunnallista toimeliaisuutta ja kansalaisten sujuvaa liikkumista.

Autoliitto on laskenut, että esimerkiksi nopeuksien laskiessa kymmenellä prosentilla 60–120 km/h teillä, matkoihin kuluisi vuodessa yhteensä reilut 46 miljoonaa tuntia enemmän, mikä tarkoittaa yli 25 000 henkilötyövuotta. Luvut on laskettu vuoden 2019 liikennemäärillä ja oletuksella, että toteutunut nopeus on nopeusrajoituksen mukainen.

Väylävirasto tekee suunnitelmat – budjetista heruvien eurojen perusteella

Sen, missä järjestyksessä teitä päällystetään ja korjataan tai siltoja kunnostetaan, päättää Väylävirasto, joka laatii valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja liikenneverkon strategisen tilannekuvan perusteella valtion väyläverkkoja koskevan investointiohjelman seuraavaksi 6–8 vuodeksi.

Tänä vuonna ensimmäistä kertaa laadittava investointiohjelma on tietoon perustuva näkemys väyläverkon kehittämishankkeiden toteuttamisesta, ja sitä hyödynnetään talousarvioesitysten valmistelussa.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto

a:6:{i:0;s:5:"93837";i:1;s:5:"46741";i:2;s:5:"91093";i:3;s:5:"85662";i:4;s:5:"93212";i:5;s:5:"81926";}