Autotuojien Tero Kallio: autoveron poisto tehokas päästökeino

”Nykyinen autovero on kannustin korjata ja pitää vanhaa autoa mahdollisimman pitkään.”

Valtiovarainministeriön liikenteen verotusta uudistavan työryhmän tuoreessa loppuraportissa päädytään ehdottomaan polttoaineverojen korottamista tehokkaimpana päästöjen vähentämiskeinona.

Raportissa liikenteen verotusta tarkastellaan kokonaisuutena ja kahdesta näkökulmasta, jotka ovat tavoitellut päästövähennykset ja veropohjan turvaaminen. Keskiössä on tieliikenne ja siihen kohdistuvat verot, sillä ”tältä osin mahdollisuudet vaikuttaa päästöihin ovat todennäköisesti merkittävimmät”, raportti linjaa. Liikenteen päästöt vastaavat noin viidennestä Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.

Autovero pois, väliraha uuteen karkaa

Autotuojat ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio on aika lailla toisilla linjoilla kuin työryhmä raportissaan. Kallion vastaus kysymykseen, tulisiko autovero poistaa, on napakka.

– Ehdottomasti. Autovero lisää keinotekoisesti auton hintaa Suomessa myös sähköautojen, vaikkakin vähemmän kuin polttomoottoriautojen. Väliraha uuteen tai vähemmän käytettyyn autoon jää meillä autoverottomia maita suuremmaksi.

Nykyinen autovero on Kallion mukaan kannustin korjata ja pitää vanhaa autoa mahdollisimman pitkään. Autovero hidastaa autokannan uudistumisnopeutta, ja siten hidastaa liikenteen päästöjen alenemista.

– Liikenteen päästöt tulee puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Sähköistyminen on nopeaa, mutta tapahtuu koko noin 2,8 miljoonan henkilöautokannan uudistumistahdin kannalta hitaasti. Tänään ostettu uusi auto tulee kierrätettäväksi keskimäärin vuonna 2043, Kallio laskee.

Päästötavoitteiden saavuttaminen vaatii Kallion mukaan autokannan nykyistä nopeampaa uudistumista.

– Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ei ole tunnistettu muita keinoja kuin autoveron poisto tai merkittävä alentaminen. Autokaupan hintajousto on jyrkkä ja siksi hinnanalennus autoveron poiston yhteydessä nopeuttaisi vanhojen autojen poistumaa ja lisäisi uusien ja vähän käytettyjen autojen kysyntää.

Polttoaineveroa korotettu monesti

Kallio muistuttaa, että polttoaineveroa on nostettu viimeisen 10 vuoden aikana seitsemän–kahdeksan kertaa.

– Tällä vaalikaudella on toteutettu jo yksi melko merkittävä korotus. Jos jotain tulisi tehdä, tulisi uusiutuvien biopolttoaineiden verotasoa tarkastella. Uusiutuvien biopolttoaineiden valmistuskustannukset ovat merkittävästi fossiilisia polttoaineita korkeammat. Verotuksen keinoin – minimiverotasojen sallimissa puitteissa – voitaisiin tätä hintaeroa kaventaa, Kallio kaavailee.

Kallio tuo esiin, että biojakeluvelvoite ja sen korottaminen toki vie jatkossa voimakkaasti siihen suuntaan, että erityisesti raskaassa liikenteessä uusiutuvien polttoaineiden osuus kasvaa.

– Tietysti voidaan tarkastella myös käyttövoimaveron tarpeellisuutta jatkossa. Sen poisto kuitenkin nostaisi merkittävästi dieselin polttoaineveroa, joka puolestaan näkyisi raskaasti kuljetuskustannuksissa. Käyttövoimaveron poiston vastinparina tulisikin olla ns. ammattidiesel eli veropalautusjärjestelmä kuljetusyrityksille.

Hankintatuilla pienempi merkitys

Sähköautojen hankintakannustimet ovat Kallion mielestä nekin tärkeitä, mutta ne vaikuttavat vain autokantaan tulevien uusien autojen teknologiavalintoihin, eikä romutuspoistumaan.

Kallion mukaan autoveron hallittu poistaminen – esimerkiksi portaittain 4–5 vuoden kuluessa – vähentäisi pitkällä aikavälillä merkittävästi käytettyjen autojen maahantuontia, koska kotimainen käytettyjen autojen mallikirjo ja määrä paranisivat.

– Autoveron poisto johtaisi myös siihen, että EU-sisämarkkinat alkaisivat toimia Suomen kannalta kahteen suuntaan: nyt meille tuodaan noin 50 000 käytettyä autoa vuodessa, mutta meiltä ei viedä käytännössä lainkaan käytettyjä ulos – kiitos monimutkaisen ja myyjän kannalta riskialttiin autoveron vientipalautusjärjestelmän, Kallio kiteyttää.

Liki kuudennes valtion tuloista

Liikenne on valtiolle oiva lypsylehmä, sillä liikenteestä vuosittain kerättävillä noin 8 miljardilla eurolla katetaan Suomen valtion tuloista noin kuudennes.

Kallio muistuttaa, että Suomi on EU-vertailussa liikenteen verotuksen osalta yksi kireimmin verotetuista maista.

– Liikennelehmää ei voi lypsää loputtomiin ilman, että se näkyy taloudellisessa toimeliaisuudessa ja työvoiman liikkuvuudessa. Suomessa liikkuminen on kallista – jotkut puhuvat jo liikenneköyhyydestä.

Kallio lukee huolella lävitse valtion budjettikirjan, joka kertoo, että liikenteestä kerätystä 8 miljardista eurosta vain noin kaksi miljardia palaa liikenteeseen, josta puolet eli miljardi tieliikenteeseen – loput menevät valtion budjetissa oleviin tulonsiirtoihin ja palveluihin.

– Siis Molokin kitaan.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto

a:2:{i:0;s:5:"94816";i:1;s:5:"94826";}