Hirven kohtaaminen liikenteessä pelottaa – yli kolmannes joutunut väistämään

Liikenneturvan kyselyyn vastanneista autoilevista yli kolmannes on joutunut jarruttamaan tai tekemään väistöliikkeen hirven tai peuran takia.

Liikenneturvan kyselyvastausten perusteella hirven kohtaamista pelätään. Syksyllä vilkastuva hirvisesonki edellyttää kuljettajilta valppautta.

Hirvieläinten liikehdintään vaikuttavat sekä kiima-aika että vaelluskausi. Osaltaan sarvipäitä liikuttaa myös hirvestyskausi, joka tänä vuonna alkaa suuressa osassa maata lokakuussa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tutkittua tietoa

Liikenneturvan viime talvena teettämä kyselytutkimus* kertoo, että hirvieläimen kohtaaminen tien päällä on monelle kuljettajalle tuttua.

Yli kolmannes (35 %) vastanneista kuljettajista kertoo joutuneensa jarruttamaan tai tekemään väistöliikkeen peuran tai hirven takia viimeisen kolmen vuoden aikana.

– Hirven tai peuran kohtaamista ei voi ennustaa, mutta kuljettaja voi varautua omalla toiminnallaan ja seuraamalla liikennemerkkejä. Ajallisesti hirvionnettomuuksia sattuu eniten ennen ja jälkeen auringonlaskun, mutta hirvet liikkuvat paljon myös aamuhämärässä. Hämärän hetkinä onkin syytä olla erityisen valppaana, toteaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara.

Suomi on hirvien valtakuntaa

Hirvionnettomuuksia tapahtuu koko maassa, varsinkin vilkkailla kaksikaistaisilla pääteillä. Onnettomuuksien määrä on kuitenkin laskenut alle puoleen vuosituhannen alun huippuluvuista.

Kruunupään kohtaaminen aiheuttaa myös jännitystä. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista kuljettajista peräti 45 prosenttia kertoo pelkäävänsä liikenteessä hirviä.

Paras tapa vähentää hirvionnettomuuden riskiä on tiedostaa vaaranpaikat ja ottaa ne huomioon ajotavassa ja -nopeudessa.

Hirvet kulkevat usein samoja polkuja, ja hirvivaroitusmerkki kertoo näistä tiedetyistä vaelluspaikoista. Sekä varoitusmerkin alueella että hirviaitojen päättyessä on syytä katsella tienvierustoja ja ajovalojen ulkoreunoja sillä silmällä.

Suuri mutta vaikeasti havaittava

– Hirvi on suurin nisäkkäämme ja koostaan huolimatta se maastoutuu hyvin. Nopeuden laskeminen on ainoa tapa pienentää törmäysriskiä ja hankkia pelivaraa, jos eläin ryskää tielle. Eritoten hämärässä tai huonolla kelillä alhaisempi ajonopeus ja valojen tehokas käyttö antavat lisäaikaa myös havainnointiin, Elovaara kiteyttää.

Kohtaamistilanteessa on vauhtia vähennettävä välittömästi, vaikka sonni vain seisoskelisi siivosti. Hirvet voivat käyttäytyä arvaamattomasti ja puskea tielle ajoneuvosta piittaamatta.

Sekä hirvet että peurat ovat myös laumaeläimiä ja yhden eläimen ylittäessä tien voi perästä pian paukata tielle monta lisää.

Lähde: Liikenneturva Kuvitus: Moottorin arkisto/Antti Hentinen

*Kyselyn toteutti Liikenneturvan toimeksiannosta Kantar TNS Oy joulukuussa 2016. Kaikkiaan haastateltiin 1531 henkilöä, joista autoilijoita oli 81 prosenttia.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy