Hoitamaton tiestö on vaaraksi, aiheuttaa päästöjä ja vaurioittaa kalustoa

SKAL vaatii politikoilta: 300 miljoonan euron tasokorotus perustienpidon rahoitustasoon siten, että asvaltointimäärät nostetaan pysyvästi 4 000 kilometrin tasolle.

Tavaroiden tulee liikkua ja ne liikkuvat pitkien etäisyyksien Suomessa pitkälti kumipyörien varassa.

Suomi ei yhteiskuntana toimisi, jos tavaroiden kuljetukset eivät hoituisi. Kauppojen hyllyt ammottaisivat tyhjyyttään ja teollisuuslaitokset pysähtyisivät raaka-ainepulan vuoksi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tien kunto vaikuttaa moneen

Tien hyvä pintakunto on taloudellisen liikenteen edellytys, tähdentää kuljetusala. Tiestön kehittämisellä on saavutettavissa merkittäviä liikenteen päästövähennyksiä. Lisäksi tieverkon parantamisella on vaikutusta matka-aikaan, mikä on tärkeää kuljetusten suunnittelun ja resurssien käytön optimoinnin kannalta.

Ja toisin päin: hoitamaton tiestö vaarantaa turvallisuuden, aiheuttaa päästöjä ja vaurioittaa kuljetuskalustoa sekä rajoittaa kuljetusreittejä.

Tiestön kehnontunut kunto nousi kuljetusalan yhteisenä vakavana huolena esiin, kun Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n ylin päättävä elin eli liittokokous vastikään pohti lähitulevaisuuden haasteita.

Moottori myös uutisoi vastikään kuljetusalan yrittäjien tuntemuksia selvittävästä kyselystä otsikolla Kuljetusala: hyväkuntoiset tiet mahdollistavat talouskasvun – ja vähentävät päästöjä.

Nyt on korkea aika!

Kuljetusalan yhteinen näkemys kiteytyy julkilausumassa, jonka pääviesti poliittisille päättäjille ja valtion rahakirstun vartijoille on selkeä: Suomen on korkea aika panostaa tiestön kuntoon.

Rahoituksen turvaamiselle on selkeät syyt, sillä tavarat liikkuvat Suomessa kumipyörin. Tieliikenne vastaa noin 90 prosentista Suomessa kuljetetuista tavaratonneista.

Alan näkemyksen mukaan tieliikenteen rooli kuljetusmuotojen välisessä työnjaossa on viime vuosina vain kasvanut entisestään.

Julkilausuman mukaan ”sujuvat kuljetusketjut vaativat kattavaa ja turvallisesti liikennöitävää tieverkkoa, ja muuttunut geopoliittinen asema asettaa uusia vaatimuksia saavutettavuudellemme.”

Tiet vahvistavat kilpailukykyä

Tieverkon vahvistaminen on Suomen tulevaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamista, liittokokous korostaa ulostulossaan ja muistuttaa, että myös alempiasteisen eli vähemmän liikennöidyn tieverkon kunnosta tulee huolehtia valtakunnallisesti.

Tien hyvä pintakunto eli ongelmaton ajettavuus on taloudellisen liikenteen edellytys.

Ulostulon mukaan tiestön kehittämisellä on saavutettavissa merkittäviä liikenteen päästövähennyksiä.

”Lisäksi tieverkon parantamisella on vaikutusta matka-aikaan, mikä on tärkeää kuljetusten suunnittelun ja resurssien käytön optimoinnin kannalta. Raskaan liikenteen liikennesuorite on suuri, koska operointialueena on koko Suomi, ympäri vuoden ja kaikkina vuorokauden aikoina.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Korjausvelka kuriin

Tieverkon korjausvelkaa oli kiihtyneen inflaation myötä vuoden 2022 lopussa jo 2,3 miljardia euroa. Tämä kehitys on SKALin liittokokouksen mukaan tärkeää saada käännetyksi, mikäli halutaan edistää liikenteen päästövähennyksiä, liikenneturvallisuudesta puhumattakaan.

Teiden kunnossapidon taso vaikuttaa polttoaineenkulutuksen lisäksi tien rakenteelliseen kuntoon.

Liittokokous vaatii, että resursseja on lisättävä niin perustienpitoon kuin tiestön kehittämiseenkin. Huonokuntoiset tiet on laitettava kuntoon pikaisesti.

Kuten Moottori aiemmin uutisoi, tänä vuonna uutta päällystettä arvioidaan tulevan vain noin 1 500 kilometrin matkalle. Tarvetta olisi vähintään 4 000 kilometrin päällystyksille, jotta maamme tiestön korjausvelka pysyisi edes nykyisellään. Se tarkoittaa, että huonokuntoisten teiden määrä kasvaa noin 700 kilometrillä.

Myös Suomen suurin autoilijoiden etujärjestö Autoliitto on ollut huolissaan kehityksestä. Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Niemisen mukaan tieverkoston kunnossapidossa ei ole päästy korjausvelan kurissa pitämiseen. Nieminen kiteytti näkemyksensä Moottorin uutisessa, jonka otsikko oli Liikenteen rahoitus rapautuu – pelkäävät rakennusala ja Autoliitto.

"Omaisuudenhoidon näkökulmasta tiestön hoito- ja kunnostustoimenpiteet pitäisi tehdä teknis-taloudellisen arvioinnin perusteella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että korjataan silloin kun on sen aika eikä lykätä asioita hamaan tulevaisuuteen. Päällyste on kuin talon katto eikä sitä pitäisi päästää vuotamaan ja sen seurauksena vaurioittamaan rakenteita."

Yhteistä tahtoa ja rahaa

Tieverkon rahoituksen tärkeydestä vallitsee parlamentaarinen yhteisymmärrys, mutta tämä ei SKALin mukaan vielä riitä: puolueet ovat sitoutuneet kunnianhimoiseenkin pitkän ajanjakson Liikenne 12 -suunnitelmaan, mutta sen rahoitus on riittämätön.

SKAL on listannut, miten Suomen teiden rapistuminen estetään ja kuinka paljon euroja se vaatisi:

300 miljoonan euron tasokorotus perustienpidon rahoitustasoon siten, että asvaltointimäärät nostetaan pysyvästi 4 000 kilometrin tasolle
300 miljoonaa euroa vuosittain tiestön korjausvelan poistamiseen
400 miljoonaa euroa, tiestön kehittämisinvestointeihin

Jos rahoitus jää vajaaksi, ovat edessä rokonarpiset ajat teiden kuntoa ja yhteiskunnan toimivuuttakin ajatellen. Valtion tieverkostosta vastaavan Väyläviraston näkemys on, että väyläverkon perusväylänpidon ja kehittämisinvestointien rahoitus on turvattava tulevalla hallituskaudella Liikenne 12 -suunnitelman mukaisesti. Lisäksi ostovoiman säilyttämiseksi on etenkin perusväylänpidon rahoitusta välttämätöntä lisätä noin 25 prosentin kustannusnousua vastaavalla summalla, kuten Moottori maaliskuun lopulla uutisoi.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto Lähteet: SKAL, Autoliitto, Väylävirasto / Uutiskirje

a:4:{i:0;s:6:"137557";i:1;s:6:"131217";i:2;s:6:"133495";i:3;s:6:"132942";}