HX-kandidaatit esittelyssä: Boeing F/A-18 E/F Super Hornet

Juttusarjassa luomme kevyen silmäyksen Ilmavoimien HX-hankkeessa kilpaileviin hävittäjäkoneisiin. Aakkosissa ensimmäisenä on Boeing F/A-18 E/F Super Hornet.

Kuten lentokoneen nimestäkin voi päätellä, on Boeingin ehdokkaalla yhtäläisyyksiä Ilmavoimien nykyisen Hornet C/D-kaluston kanssa. Super Hornet on kuitenkin ulkomitoiltaan joka suuntaan edellistä sukupolvea suurempi kone. Samalla myös massat ja toimintasäde ovat kasvaneet. Super Hornet ei siis ole Hornetin rungolle suora jatkokehitelmä, vaan oma konetyyppinsä. Eron voikin sanoa olevan silmin havaittava.

Super Hornet lensi ensilentonsa vuonna 1995, eli samana vuonna, jona Ilmavoimat otti ensimmäiset nykyiset Hornetinsa käyttöön. Konetta on sen jälkeen päivitetty, ja se on nykyisellään kyvykäs vastaamaan aikakauden hävittäjien suorituskykyyn. Suorituskyvyn korvaamisestahan HX-hankkeessa on nimenomaan kyse, ja Hornetin ja Super Hornetin välillä on oikeastaan helposti havaittavissa se kehitys, joka monitoimihävittäjissä on 25 vuoden aikana tapahtunut.

Perusominaisuudet ennallaan

Jos jatketaan vertailua nykyään käytössä olevaan Hornet C/D -sukupolveen, voidaan huomata, että Super Hornet tarjoaa edelleen pitkälti samat perusominaisuudet. Se on monitoimihävittäjä, joka kykenee operoimaan lentotukialuksilta, omaa kehittyneen tietojärjestelmän ja on kaksimoottorinen.

Ikään kuin vastapainoksi Boeing tarjoaa Suomelle F/A-18 E/F Super Hornetien ohella EA-18 G Growler-versiota, joka on varustettu elektroniseen sodankäyntiin. Teknisesti kaksipaikkaiseen F-versioon perustuvassa Growlerissa on kevyempi tuliasevarustus, mutta erityisillä elektronisen sodankäynnin laitteillaan se pystyy etsimään ja havaitsemaan lähestyviä uhkia laajasti ja sekä häiritsemään esimerkiksi vihollisen ilmatorjuntaa elektronisesti. Se siis suojelee myös kaikkia ympärillään olevia koneita, ja pystyy esimerkiksi saattamaan niitä paikasta toiseen.

Super Hornetin kaksi moottoria ovat päivitetyt versiot nyky-Hornetien General Electric -voimanlähteistä. Ne siivittävät koneen jälkipoltolla 1,8-kertaiseen äänennopeuteen, eli noin 2 000 kilometriin tunnissa. Viidestä ehdokkaasta vain kaksi pystyy ylittämään kaksinkertaisen äänennopeuden.

Ja ei, Super Hornetissa ei käytetä Boeing 737 MAX:in kanssa samoja asentomittareita.

Plussat ja miinukset

Kaikki HX-hankkeessa mukana olevat konetyypit ovat länsimaisia ja NATO-yhteensopivia. Boeing Super Hornet on kuitenkin nimenomaan yhdysvaltalaisvalmisteinen. Yhdysvallat on NATO:n sotilasmahti, ja siksi monet näkevät sen kanssa yhteneväisen kaluston etuna. Myös nykykalustomme on amerikkalaista, joten ulkopoliittinen asetelma ei siltä osin muuttuisi.

Nykykalustomme on myös saman tehtaan tuote, joten harppaus teknisessä tuessa ja esimerkiksi mekaanikkojen koulutuksessa olisi Super Hornetin kohdalla lyhin. Itse asiassa valmistaja kertoo, että mekaanikkojen jatkokoulutus Hornetista Super Hornetiin vie vain 20 tuntia. Super Hornet on ketterä ja ominaisuuksiltaan monipuolinen hävittäjä, jonka elinkaarikustannukset liikkuvat vaihtoehdoista keskitasolla. Tarjolla oleva Growler-versio on ehdoton plussa. Super Hornetilla on ehdokkaista ylivoimaisesti eniten lentotunteja takanaan.

Growleristakin huolimatta miinuksena voidaan toisaalta nähdä koneen verrattain korkea ikä. Vaikka laajempia päivityksiä onkin tullut, on Super Hornet joiltakin ominaisuuksiltaan – tai paremminkin niiden puutteella – aavistuksen verran perässä aivan viimeisimmän huudon hävittäjiä, vaikka itse runko, siis aselavetti, kyllä kestää aikaa.

Amerikkalaisuus voidaan nähdä myöskin miinuksena. Hornet-käyttövuosina olemme nimittäin joutuneet havaitsemaan, kuinka osa kalustosta seisoo valtameren takana päivitettävänä, kaukana Suomen puolustusvahvuudesta. Super Hornetin korkeahko ikä saattaa tarkoittaa myös epävarmuuksia koneen tuotannon jatkuvuudessa. Tämä piinaa niin ikään osaa Boeingin kilpailijoista HX-hankkeessa.

Osuneet valinnat

Boeing Super Hornetin pääkäyttäjä löytyy valmistusmaasta Yhdysvalloista. USA:n laivasto hyödyntää koneen kykyä operoida tukialuksilta laajasti. Toinen käyttäjä on Australian Ilmavoimat, ja myös Kuwait on tehnyt sopimuksen koneiden toimittamisesta ilmavoimilleen.

Ensimmäisen kerran konetta käyttivät taistelutehtävissä yhdysvaltalaiset vuonna 2002 Irakissa. Mainittakoon, että Super Hornetia pidetään presidentti Donald Trumpin mielikoneena.

Suomessa Super Hornet esiintyi ensimmäistä kertaa Kaivopuiston lentonäytöksessä kesällä 2017. Tuolloin taivaalla nähtiin pari, joista toinen oli yksipaikkainen E- ja toinen kaksipaikkainen F-versio. Toisen kerran Boeing esitteli ehdokkaansa suorituskykyä suomalaisille Ilmavoimien 100-vuotisjuhlalentonäytöksessä Jyväskylässä viime vuonna. Tuolloin nähtiin puolestaan itse Growler toiminnassa. Turkuun valmistaja ei tuonut Super Hornetia.

Teksti: Benjamin Helander Kuvat: Boeing ja Moottorin arkisto

Lue myös:

• HX-kandidaatit esittelyssä osa 2: Dassault Rafale